PyCon Ireland 2016: parhaat pointit

pycon-ireland-16-codento

Kävin viime syksynä Irlannin PyConissa (lue myös aiempi blogaukseni Suomen PyConista) ja nyt viimein esitysvideotkin on laitettu YouTubeen.

Seminaaripäivä alkoi viiden herätyksellä, jota seurasi välilasku tunnin taaksepäin ajassa, ja sitten toinen tunti taaksepäin Irlantiin. Dublinia en valitettavasti päässyt näkemään kovin paljoa, vaikka päivälle kertyi reilu 22 tuntia valveillaoloa. Illalla kävimme konferenssihotellilla katsomassa ympärillemme ja otimme oluet muiden paikallaolevien konferenssivieraiden kanssa.

Lauantaina virkeänä paikalle, erittäin sikeiden unien jälkeen. Tämä konferenssi oli noin kahdesti Suomen konferenssia isompi, myös kestoltaan ja hektisyydeltään – hyvällä tavalla, totta kai. Sponsoriständit suoraan salien edessä käytävällä rajoittivat kulkua ja nostivat äänenvoimakkuutta kenties turhankin paljon, mutta toisaalta ne sai käytyä läpi tauoilla.

Paikallinen työministeri Mary Mitchell-O’Connor avasi tapahtuman. Enpä tiennyt, että Irlannin viennistä 40 % on teknologiaa, tai että neljä viidestä suurimmasta vientiyrityksestä ovat teknologia-alalla! Valitettavasti hän ei tainnut jäädä paikalle seuraamaan tapahtumaa pidemmäksi aikaa, jonkinlainen jutustelu olisi ollut varmasti antoisaa.

Pythonin käyttö yleistyy Mozilla Firefoxissa

Ensimmäisen keynoten piti Tarek Ziadé Mozillalta, otsikko sopivasti Mozilla & Python. Hän kertoi miten Pythonin käyttö on yleistynyt Mozillalla Firefox-selaimen julkaisuketjussa. Vielä vuonna 2009 Mozillalla oli erittäin sekalainen seurakunta ohjelmointikieliä ja -kehyksiä, mutta nyt suurin osa on Pythonia ja Djangoa.

CertBot: olennainen osa tietoturvaa

Hienoa heijastusta Suomen PyConiin tuli Justin Mayerin Essential Python Security -esityksessä, kun hän mainitsi CertBotin (aiemmin Let’s Encrypt Client) olennaisena osana tietoturvallista infrastruktuuria. Esityksessä käytiin lähinnä läpi paljon hyviä käytäntöjä ja ratkaisuja, eli kalvot kannattaa katsoa – ne ovat niin oleellisia, että kaivoin linkinkin tähän artikkeliin!

Pythonilla helppoa käsitellä suuriakin määriä dataa

Heijastusta Suomen konferenssiin tuli myös tietojenkäsittelyteemasta. Irlannissa sitä oli puolen ohjelman verran. Zalandon Ana Peleteiro Ramallo veti perustason esityksen Introduction to Data Science in Python. Oikein hyvä perustason lähtö, jos ei tunne alaa. Tämä, seuraava Ali Kingin Data Pipeline Evolution ja Breandan Considinen Experimenting in Tensorflow – yhdistetynä Suomen konferenssin puheisiin aiheesta – antoi ymmärtää vain yhden asian: Pythonilla on todella helppoa ja tehokasta päästä käsittelemään suuriakin määrää dataa. Sitten täytyy vain oppia matematiikka ja tilastotiede.

Läheltä liippasi Johannes Ahlmannin How to Merge Noisy Datasets. Joskus, tai pikemminkin yleensä, kerätty tieto on eri tavoin sotkuista. On erilaisia merkistöjä, eri kulttuureissa ihmiset nimetään eri tavoin ja osoitteet ovat eri maissa erilaisia. Puhuja esitteli miten näihin saadaan tolkkua erilaisten Python-kirjastojen avulla. Siellä oli monta kirjastoa, joista olisi ollut hyötyä, jos niitä olisi ollut aikoinaan olemassa.

Python-tulkki

Pythonin sisäisestä toiminnasta on aina kiva kuulla myös. Stephane Wirtel puhui otsikolla CPython Bytecode and VM siitä, miten Python-tulkki (virallisen toteutuksen nimihän on CPython) kääntää ihmisluettavan ohjelmakoodin väliaikaiseen muotoon, jota tulkki itse asiassa tulkitsee. Hän kävi läpi tiedon rakenteen ja miten ihminen voi sitäkin lukea.

Säielukon poistaminen Pythonista

Toinen keynote liippaa läheltä. Se tuli Larry Hastingsilta, joka on Pythonin ydinkehittäjiä. Hänen esityksensä nimi oli GILectomy. (Kyseinen video ei ole juuri tästä seminaarista, mutta puheen sisältö on suunnilleen sama.) Kyseessä on nk. GILin, prosessinlaajuisen säielukon (Global Inerpreter Lock) poistaminen Pythonista. GIL on suorituskykyinen ja elegantti tapa taata säikeelle vapaat kädet koodin suorittamiseen, mutta vastapainona monisäikeiset ohjelmat hidastuvat moniytimisillä koneilla. Pythonin kehittäjä Guido van Rossum toi sen kieleen vuonna 1992, jolloin tietokoneissa ei ollut kuin yksi ydin, ennen kuin Linuxissa oli tukea säikeille.

Ongelma on alkanut muodostua nykyään, kun moniytimiset suorittimet alkavat yleistyä jopa älykelloissa. Tällä hetkellä Hastingsilla on ideoita miten ratkoa tämä tilanne, mutta hän etsii vielä parhaita kompromisseja. Suorituskyky ei ole vielä riittävän hyvä yksisäikeisille ohjelmille ja C-ohjelmointikielellä kirjoitetut moduulit saattavat hajota. Moduulien hajoamisen voisi välttää esimerkiksi toimittamalla kaksi versiota kielestä, mutta päätöksiä ei vielä ole. Odotamme siis innolla mitä tästä tulee!

Oma esitykseni: Plug in with Python

Pääsin itsekin lavalle. Uusin aiemmassa Suomen PyConissa olleen Plug in with Python -esitykseni. Tällä kertaa olin laajentanut kalvosettiä, ettei aika pääsisi loppumaan kesken. Ikävä kyllä videotykin kanssa oli ongelmia, kuten kaikilla muillakin, joten esityksessä tuli hieman kiire. Jouduin karsimaan jonkin verran mielenkiintoista materiaalia pois, mutta toisaalta esitys saattoi pysyä tämän ansiosta paremmin kasassa. Voit itse katsoa tähän upotetusta videosta mitä mieltä olet.

***
Kuva: Flickr Creative Commons, Cazz.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *