Helsingin yliopisto: Ohjelmistokehitys – perinnejärjestelmän uudistus

Opintotietojärjestelmä opiskelijakeskeiseen digitaaliseen maailmaan

Helsingin yliopisto on kehittämässä digitaalista opetus- ja oppimisympäristöään tavoitteenaan yhtenäinen, opiskelijakeskeinen ympäristö, joka tuo opiskelijat osaksi tutkimusyhteisöä. “Tähtäimessä on visuaalisesti yhtenäinen, yliopiston näköinen opiskeluympäristö, jossa opiskelijalla on laajat toimintamahdollisuudet. Opiskelijat voivat oppimisympäristössä esimerkiksi perustaa itse opintoryhmiä,” kertoo Helsingin yliopiston opetusteknologiapäällikkö Sari Koski-Kotiranta. “Uuden ympäristön tavoitteena on myös avoimuus: haluamme kertoa ulkomaailmalle tarjonnasta, ja myös avoin lähdekoodi on tavoitteena.”

Ensimmäinen askel uudessa oppimisympäristössä on opintotietojärjestelmä, jonka ohjelmistokehitys on käynnissä. Codenton ketterä 6-henkinen tiimi kehittää järjestelmää ketterillä menetelmillä kahdella yliopiston omalla käyttöliittymäsuunnittelijalla vahvistettuna. “Opintotietojärjestelmä on tulevan ympäristön hallinnollinen ydin, masterdata, jonka päälle muut osat rakennetaan. Siinä hoidetaan opintotietojen hallinta, ilmoittautumiset ja uutena toimintona myös omien opintojen suunnittelu. Kaikessa pyritään kohti itsepalvelua, ja tulossa on iso mullistus koko yliopiston arkeen,” kertoo yksi projektin tuoteomistajista, Tuomas Naakka.

Uusi opintotietojärjestelmä ei ole tulossa vain Helsingin yliopiston käyttöön, vaan mukana projektissa ovat myös Aalto-yliopisto ja Tampereen yliopisto.

Prosesseja uudistettaessa tarvitaan laatua

Uuden opintotietojärjestelmän hankintaa on alettu valmistella vuoden 2013 alkupuolella, ja itse kehittämisen on tarkoitus kestää kolme vuotta.

“Järjestelmällä on korkeat laatutavoitteet. Haluamme korvata vanhan järjestelmän, mutta samalla uudistaa prosesseja ja parantaa digitaalista oppimiskokemusta. Niinpä kehittäjille oli korkeat kriteerit,” Tuomas Naakka kertoo. “Onnistuimmekin saamaan huipputiimin, ja lisäksi kehittäjät ovat projektiin motivoituneita.”

Teemu Kalvas, yksi Codenton kehittäjistä, vahvistaa lausunnon: “Tässä projektissa on mielekäs fokus: tiukkaa asiaa laadukkaasti.”

Millä laatua sitten tehdään? Tuomas Naakka korostaa käyttöliittymäsuunnittelun ja käyttäjien mukana olon merkitystä, Teemu Kalvas taas tuo esiin kehittäjien peräänantamattomuuden. Ohjelmistokehityksen hyvillä käytännöillä, kuten jatkuvalla integroinnilla ja automaattisella testauksella, saadaan vain perusvirheet pois. “Varsinainen laatu rakentuu sitten sillä, että tiimissä on ammattimaisia kehittäjiä, jotka sitoutuvat jatkuvasti ja yhä uudelleen laadun tuottamiseen.”

Kokenut Scrum Master avainasemassa

Ketterällä ohjelmistokehityksellä on Helsingin yliopistolla jo vahvat juuret, mutta osalle opintotietojärjestelmäprojektin tuoteomistajatiimistä Scrum oli uutta. “Meillä haastetta lisää vielä se, että tuoteomistajia on kokonaista viisi kappaletta verrattuna Scrumin ihanteena olevaan yhteen,” Tuomas Naakka toteaa. “Niinpä kokeneen Scrum Masterin rooli oli varsinkin projektin alussa erittäin keskeinen. Hän piti projektin ja menetelmän kasassa.”

Toimivaa softaa aikataulussa

Tuomas Naakka on seurannut vajaan vuoden jatkunutta kehitystyötä tyytyväisenä: “Työ on ollut tosi tuloksekasta. Kokonaisuus on edennyt hyvin, ja nyt olemme jo päässeet vanhaan järjestelmään nähden kokonaan uuden toiminnallisuuden kimppuun. Tällä hetkellä hiomme julkaisurutiinejamme ja valmistaudumme ensimmäiseen isoon käyttöönottoon.”
“Parasta projektissa on se, että saamme toimivaa softaa julkaistua tuotantoon aikataulussa. Näin siitä huolimatta että projekti vaikutti ennakolta monen silmiin mammuttimaiselta, jopa mahdottomalta,” Naakka naurahtaa.