Oikeusministeriö: Tekninen vuoropuhelu ja esiselvitys nettiäänestyksestä

Tekninen vuoropuhelu

Entisen pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä päätti kesäkuussa 2013, että ryhdytään valmistelemaan kunnallisen neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämistä sähköisesti ja nettiäänestysmahdollisuuden käyttöönottamista aikaisintaan vuoden 2018 presidentinvaalissa. Oikeusministeriö päätti aloittaa selvityksen teknisellä vuoropuhelulla. Tarkoituksena oli tutkia EU:n hankintasäännösten mukaan, millaisia nettiäänestysjärjestelmiä muualla on käytössä, sekä millaisia kokemuksia niistä on saatu. Teknisen vuoropuhelun toteuttajaksi valittiin Codentolta Matti Kinnunen, konsultti ja järjestelmäarkkitehti ja Karoliina Luoto, seniorikonsultti, sekä hieman apuvoimia Codenton partneriverkostosta.

Nettiäänestystyöryhmä tapasi kahdeksan eri toimittajaa mm. Yhdysvalloista, Ranskasta, Espanjasta, Virosta ja Saksasta. Myös Suomesta tavattiin kaksi toimittajaa. Kukin toimittajista esitteli omia nettiäänestysjärjestelmiään, ja työryhmä sekä konsulttimme esittivät heille tarkentavia kysymyksiä. Havaintojensa perusteella konsultit kirjoittivat lopuksi raportin, jossa paneuduttiin mm. nettiäänestyksen erilaisiin teknisiin ratkaisuihin.

Oikeusministeriön nettiäänestystyöryhmä sai raportin tulokset käyttöönsä ja julkaisi niihin liittyen myös väliraportin työstään. Työryhmä pohti tulosten perusteella, millä edellytyksillä Suomeen voisi hankkia nettiäänestysjärjestelmän. ”Prosessi onnistui hyvin. Saimme kaikki varteenotettavat yritykset mukaan, ja kerätty tieto oli relevanttia työmme kannalta,” toteaa Jussi Aaltonen, neuvotteleva virkamies ja nettiäänestystyöryhmän jäsen. ”Varsinkin Codenton yhteyshenkilö Karoliina Luoto toimi itsenäisesti ja kantoi hyvin vastuuta työstä.”

Kätevää kommunikaatiota Basecampissa

Työskentelyn apuna käytettiin alusta asti Basecamp-projektityökalua, joka mahdollisti tiiviin yhteydenpidon.

Oikeusministeriössä koettiin, että Basecamp oli varsin keskeinen  väline yhteistyöhön. ”Saimme nopeasti kommentoitua asiakirjoja, ja myös kysymyksiimme vastauksia. Kommunikaatio pelasi,” kertoo Laura Nurminen, oikeusministeriön erityisasiantuntija ja nettiäänestysselvityksen pääyhteyshenkilö.

Oikeusministeriön Jussi Aaltonen ja Laura Nurminen.
Oikeusministeriön Jussi Aaltonen ja Laura Nurminen.

 Esiselvitys nettiäänestyksestä

Oikeusministeriö tilasi Codentolta vielä toisenkin raportin, tällä kertaa JHS-suositusten mukaisen määrämuotoisen esiselvityksen. Tekijäksi valittiin Kinnusen lisäksi Codenton Kaj Mustikkamäki, joka on myös konsultti ja järjestelmäarkkitehti. Esiselvityksessä konsultit paneutuivat nettiäänestyksen mahdollisuuksiin, uhkiin ja kustannuksiin. Esiselvitys ehti valmistua juuri ennen vaalikauden loppua. He järjestivät nettiäänestystyöryhmälle myös työpajoja, joissa käytiin konsulttien johdolla läpi eri nettiäänestysjärjestelmien toiminnallisuuksia ja etenkin tietoturvaa.

Esiselvityksen tehtävänä oli määrittää lähtökohdat mahdolliselle tietojärjestelmän hankinnalle.

Valmiiksi aikataulussa ja sovituin kustannuksin

”Työ eteni sovitun aikataulun mukaisesti, ja myös sovituilla kustannuksilla. Se on erittäin miellyttävä kokemus,” tuumaa Aaltonen. Hän pitää erityisenä vahvuutena myös Codenton verkostoitumista muiden yritysten kesken. ”Se mahdollistaa tilaajan kannalta hyviä kombinaatioita.”

Kiinnostavimmat havainnot

Mitä oikeusministeriössä opittiin näistä selvityksistä? ”Keskeisin oivallus esiselvityksestä oli se, että kunnallisen kansanäänestyksen järjestäminen on  tietoturva- ja muiltakin vaatimuksiltaan kevyempi, kuin varsinaisten vaalien nettiäänestysjärjestelmä. Jos äänestysjärjestelmät kunnallisia ja valtiollisia vaaleja varten toteutettaisiin, ne tulisi ehkä ainakin aluksi toteuttaa erillisinä järjestelminä”, tuumaa Nurminen.

Konsulttimme Kinnusen mielestä projektissa oli mielenkiintoisinta oppia, miten nettiäänestyksiä on muualla maailmassa toteutettu. ”Oma näkemykseni tämän projektin perusteella on, ettei Suomen kannata siirtyä nettiäänestykseen sitovissa vaaleissa.  Mikään tutkimamme nettiäänestysjärjestelmä ei ollut tietoturvaltaan täysin aukoton. Sen sijaan kunnallisiin, neuvoa-antaviin äänestyksiin sitä voitaisiin hyödyntää,” pohtii Kinnunen.

Codenton konsulteille projekti oli mielekäs. ”Työryhmän kanssa oli todella miellyttävää työskennellä,” sanoo Kinnunen. ”Sen jäsenet olivat käsittämättömän tietäväisiä ja todella perehtyneitä omaan alaansa.”

”Tämän jälkeen osaan arvostaa aivan uudella tavalla sitä, miten nerokas paperilla toimiva äänestysjärjestelmä itse asiassa onkaan. Vaikeissakaan poliittisissa tilanteissa kukaan ei ole epäillyt sen luotettavuutta. Merkittävä havainto oli myös se, ettei nettiäänestysjärjestelmä toisi merkittäviä kustannussäästöjä,” Kinnunen toteaa lopuksi.