Pilven hinta



Pilvi tunnetusti sopii hyvin palveluille,

  • jotka ovat maailmanlaajuisia (tai Euroopan/USAn markkinoille tähtääviä),
  • joiden käyttöaste vaihtelee, tai
  • jotka tarvitsevat skaalautuvuutta.

Mutta entä pienehkö, yhdellä koneella hyvin pyörivä Suomen markkinoille suunnattu palvelu? Onko sellaiseen mitään järkeä käyttää pilvi-infraa?

Latenssi on tietysti yksi kysymys, kun toistaiseksi pilvikoneita ei saa Suomesta eikä edes Ruotsista.Pingi Amazonin Irlannin konesaleihin on noin 80 millisekunttia. Jos vajaan sadan millisekunnin latenssi ei ole ongelma, seuraava kysymys on hinta. Tieken Vinkkejä&Viiniä-illassa useampikin ihminen esitti, että Amazonin käyttäminen tulee kalliimmaksi, kuin kotimaiset virtuaalipalvelintarjoajat. Väitän, että näin ei ole.

Otetaan lähtökohdaksi pienehkö webipalvelu. 10 000 sivulatausta päivässä, keskimäärin 100kB kappaleelta. Pyyntöjä tulee tiheimmillään muutama sekunnissa, eli normaali 1-coremylly riittää hyvin. Muistia tarvitaan gigatavu, ja kovalevyä 40 gigaa.

Oletetaan, että toimiston nurkassa makaava vanha romu ei nyt ole vaihtoehto, vaan palvelu pitää saada ammattimaisesti hostatuksi joko suomalaisille virtuaalipalvelintarjoajille tai Amazonin pilveen.

Suomalaisina tarjoajina toimivat tässä Nebula, Sigmatic ja Louhi. Tarjoajat on valittu sillä perusteella, että heillä oli hinnastot netissä. Muistin määrä oli yllättäen tässä kynnys: Nebulalla ja Louhella giga oli suurin tarjolla oleva koko, Sigmaticilta olisi saanut kaksikin.

Nebulalla palvelimen sai kustomoida itse. Valinnat olivat Linux, 1GB muistia, 40GB levyä ilman varmuuskopiointia. Hinta 109€/kk. Sigmaticilla ominaisuudet on kasattuna paketeiksi, ja vaatimuksia vastaava Standard V3 maksaa 90€/kk. Louhen Pro-paketti taas on 99€/kk. Yleisesti voi siis sanoa, että sopivan palvelimen saa noin satasella kuussa. Ja vähän ihmetyttää että kuka ja mihin käyttöön oikeastaan ostaa niitä virtuaalikoneita 256 megan muistilla.

Amazonin Elastic Cloud 2-virtuaalikoneiden tarjonnassa pienin muistin määrä on 1,7 gigatavua. Sen tarjoavalle small instanssille tulee Irlannista ostettuna hintaa $0,095 tunnilta, eli noin 47 euroa 50 senttiä kuussa.

EC2-instanssien kovalevyt eivät ole persistenttejä, eli niille ei pidä tallentaa tietokantaa. Ostetaan siis erikseen Elastic Block Device-levyä. EBS:n laskutusperuste on toteutunut käyttö. Kun aiemmin tarvitsimme 40GB, tästä osa meni käyttöjärjestelmälle, ohjelmakoodille, jne ja osa taas on varalla reservissä. Oletetaan tietokannan ja muun dynaamisen datan vievän 30GB. Luultavasti yläkanttiin, mutta sillä ei ole juuri väliä, koska hinta on $0,11 alkavalta gigatavulta kuussa, ja lisäksi $0,11 miljoonaa I/O-requestia kohden. Sivulatauksia tulee kuussa 300 000 joten I/O-requesteja voisi olla 3 miljoonaa. Kokonaishinnaksi tulee siten 2 euroa 50 senttiä kuussa.

Lisäksi pitää maksaa liikenteestä. Palvelusta ladataan sivuja yhteensä 30 gigatavua kuussa. Sisään päin liikennettä tulee tuosta sadasosa. Ulospäin liikenne maksaa $0,17 gigatavulta ja sisäänpäin se on tällä hetkellä ilmaista. Yhteensä siis 3 euroa 50 senttiä kuussa. Kesän jälkeen sisäänpäin tuleva liikenne alkaa taas maksaa $0,10 gigalta, eli kuukausikustannus nousee seitsemällä eurosentillä.

Amazonin hinnaksi tulee siis: virtuaalikone 47,50€ persistentti kovalevy 2,50€ liikenne 3,50€, yhteensä 53 euroa 50 senttiä kuussa.

Amazonin hinta on siis noin puolet kotimaisten tarjoajien hinnasta. Kotimainen pieni palvelukin voi siis hyvinkin kannattaa siirtää pilveen, jovähän suurempi latenssi ei ole ongelma. Lienee myös vain ajan kysymys ennen kuin joku alkaa tarjota pilvi-infrastruktuuria Pohjoismaissa, esimerkiksi Google Haminasta käsin.

Tässäkin laskelmassa tuli hyvin esiin, kuinka pilven hinnoittelu ei ole yksinkertaista. Hintojen ymmärtäminen aiheuttaa tietenkin ylimääräistä vaivaa, mutta toisaalta se mahdollistaa optimoinnin: asiakas maksaa vain liikenteestä, kovalevystä ym jotka tarvitsee. Tämän esimerkin kokoluokassa senteillä ei kauheasti kannata nyplätä, mutta kun puhutaan sata kertaa suuremmista palveluista, hyvällä arkkitehtuurilla saatavat säästöt ovat jo merkittäviä.

Tämän artikkelin on kirjoittanut Otso Kivekäs ja sitä ovat sittemmin muokanneet muut Codenton työntekijät.

16 kommenttia artikkeliin ”Pilven hinta

  1. Itse olen ollut tyytyväinen Gandin virtuaalipalvelimeen, hinta 12€/kk (+alv). Pienet on tehot mutta pienet ovat myös tarpeet.. (tämä siis yksityiseen, ei yrityksen käyttöön.)

  2. Kysyt että kuka ostaa 256 megan muistin virtuaalipalvelimia, vastaus: Ainakin minä, ja yksityiskäyttöön. Sigmaticilta 30 e/kk palvelin, jossa ajan screenissä irssiä ja tf:ää, pyöritän tuota henkilökohtaista webbipalvelinta (apachella) ja ohjaan domain mailit käyttäjien gmailiin/hotariin. Lisäksi tietysti koodailen pythonilla ja käytän muutenkin perus shellipalvelimena ja protoiluun. 256 megaa riittää hyvin, jos ainoa tietokanta mitä tarvitset on SQLite ja osaat tehdä webbikikkareet muullakin kuin javalla:

    total used free shared buffers cached
    Mem: 256 249 6 0 13 98
    -/+ buffers/cache: 137 118
    Swap: 255 17 238

  3. 256 megan VPS:llä kyllä vielä pyörittelee perus-LAMPit, jopa pientä verkkokauppaa. Mutta tosiaan heti, jos jotain Java-juttuja haluaa, joutuu jututtamaan ylläpitäjiä. VPS-palvelimissa tuo muistinkäsittely tykkää Javasta, koska JRE haluaa tehdä hillitöntä overcommittia. Swapilla voi jotain yrittää pelastaa, mutta kyllä itse tulin joskus ihan samoihin johtopäätöksiin – pilveen vaan jos Javalla ajaa.

  4. Kiitos täsmennyksestä kaikille kommentoineille.

    Yksityiskäyttöön 256 megaa tosiaan usein on aivan riittävä muisti. Ajattelin asiaa tuossa postauksessa vain kaupallisten (tai vastaavien) webipalveluiden tarjoamisen näkökulmasta, mutta en tullut tätä näkökulmaa kirjoittaneeksi auki.

    Ja kyllähän tuohon kokoon tietysti ihan oikean palvelun pystyy tekemään. Se vaan vaatii vähän enemmän osaamista ja oikeat työkalut.

    Realismia lienee kuitenkin, että tyypillinen kaupallisesti tarjottu pienehkö webipalvelu, oli se sitten Javaa tai PHP:tä (ja luultavasti se on jompaa kumpaa), tarvitsee sen gigan muistia.

  5. Terve Otso,

    laskelmasi on hyvin kuvaava ja kertoo yksiselitteisesti miten esimerkin Amazonista saa teknisesti saman kapasiteetin käyttöönsä, eikä suomalaisille pienille palveluntarjoajille jää hintakilpailussa kuin luu käteen.

    Tietysti huomenna aggressiivinen kotimainen yritys räppää ilotulitteet ilmaan ja neonsäihkettä nettiin alehinnoittelullaan. Sitä odotellessa.

    Pelkän gigan ja euron kilpajuoksussa suomalaiset yritykset häviävät todennäköisesti aina, alalla kuin alalla.

    Kannattavampaa on tietysti rakentaa tekniikan päälle sen edellyttämä palvelu ja häivyttää raudan olemassaolo samassa vanhan viisauden hengessä, kuin että ei kukaan osta rautakaupasta poraa vaan reikiä seinäänsä.

    Joissain tapauksissa globaali tai kotimainen pilvi-infra törmää viranomaissäädösten seinään, joissain tapauksissa taas palvelun omistaja

    Luin kesälomalla Paavolaisen mainion Skaalautuvuuden ABC sarjan. Olisi mielenkiintoista kuulla miten lopullinen hintalappu raudan osalta muodostuu ja oletteko kohdanneet muita haasteita, kun siirretään laajempia ympäristöjä pilvi-infraan.

    -Lari L.
    tuotepäällikkö, Louhi

  6. Terve terve Lari,

    pitkälti samaa mieltä tässä täytyy kyllä olla, mitä tulee bisneksen suuntaamiseen. Pilvi voi korvata raudan, mutta ei asiakas lopulta halua niistä kumpaakaan, vaan palvelun (jonka voi sitten toteuttaa kummalla vaan tarpeen mukaan).

    Santeri tuli tässä alkuviikosta takaisin lomilta, eli eiköhän ABC jatku kohta taas. ikävästi vaan asiakkaat haluavat viedä santerin aikaa johonkin lakstuetrtavaan työhön blogauksen sijaan.

    Täytyy myös miettiä, jos heittäisi blogiin joskus hinta-haarukointeja vähän isommillekin palveluille… En kyllä lupaa mitään aikataulua.

  7. Tsau,

    tuossa olisi hauska verrata skenaarioita ja visualisoida kuinka pitkälle pötkitään, jos käytössä on sama kasa euroja ja testipenkissä joku muisti-intensiivinen korkean käyttäjämäärän klusteri.

    Oletusarvona EC2 pöhisee päivissä pidemmälle, mutta mitä hyötyjä ja haittoja kolmannen tahon pilveen hostien viemisessä on verrattuna vaikkapa omaan yksityiseen pilveen.

    Ja kyllä, se laskutettava työ, se se vasta inhottavaa onkin.

  8. Amazon on muuten lisännyt tänään tarjontaan mikro-instanssit, joissa on 633MB muistia. Hintaa tulee virtuaalikoneelle irlannissa aika tasa kymppi kuussa, siihen päälle pari euroa liikenteestä ja talletustilasta, niin aletaan olla aika kilpailukykyisiä tuon Santerin halvimmankin tarjoajan kanssa.

    Mielenkiintoisesti mikro-instanssien laskentateho on vaihteleva: AWS lupaa lyhytaikaisesti 2 ECUa, mutta keskitaso on ilmeisesti kuitenkin alle yksi. En vielä tiedä, mitä tuo käytännössä tarkoittaa, täytyy vähän testailla.

  9. Terve Otso,

    Epäonnistuimme ilmeisesti jossakin viime vuonna kun emme olleet mukana tässä vertailussasi. Virtuaalipalvelimia olemme tarjonneet vuodesta 2003 asti ja kaikki hintamme ovat aina julkisia.

    Uudistimme virtuaalipalvelimet vuoden alusta, osin tämän artikkelisikin innoittamana. Kiitos siitä.

    Käy toki kokeilemassa:

    http://www.planeetta.net/palvelin/

    Ystävällisin terveisin,
    Lauri Pitkänen
    Järjestelmäasiantuntija
    Planeetta Internet

  10. Terve terve.

    Täytyy sanoa, että en enää täysin muista, tarkalleen miten nuo kotimaiset vertailunimet tuohon päätyivät. Lähteinä taisivat toimia oma pää, firman chatti ja google. Epäonnistuminen lienee siis siinä, että ette sattuneet osumaan näistä yhteenkään.

    Nyt katsoen tarjoomanne näyttää jonkin verran halvemmalta kuin kotimaisilla kilpailijoillanne oli vuosi sitten. Mutta kuitenkin kalliimmalta kuin AWS, eli atikkelin pointin kannalta se ei olisi muuttanut mitään.

    Miten näet kilpailutilanteen AWS:n kanssa teidän kannaltanne? Mitkä ovat ne tekijät, joiden takia asiakkaat tulevat teille eikä heille?

    Lisäarvopalvelut? Parempi asiakaspalvelu? Pieni latenssi? Suomen kieli? Jokaisella voi olla joku osansa, mutta olisi kiintoisaa kuulla, mitkä ovat oikasti toimivia kilpailutekijöitä, joita asiakkaatkin arvostavat.

  11. Moi Otso,

    Talvilomat on lomailtu, joten takaisin pilven pariin.

    Artikkelisi pointti on edelleen validi, eli Amazonilta kapasiteetin saa halvimmalla. Näin tilanne tulee ehkä aina olemaankin, koska heillä volyymit ovat suurempia kuin yhdelläkään kotimaisella tarjoajalla.

    Nuo kaikki mainitsemasi asiat ovat juuri niitä tärkeimpiä seikkoja, miksi asiakkaat valitsevat meidät AWS:n sijasta. Monille yritysasiakkaille on myös tärkeää että data sijaitsee Suomen rajojen ja lakien piirissä.

    Riippuu toki paljon asiakkaasta ja casesta mikä asia painaa valinnassa eniten. Mutta karkeasti sanoisin että tämä jakaantuu 50/50 palvelun ja kotimaisuuden välillä.

    Palataan asiaan.

    Ystävällisin terveisin,
    Lauri Pitkänen
    Järjestelmäasiantuntija
    Planeetta Internet

  12. Pieni toteamus amazonin pilvestä. Jos oikeasti tarvitsee tehoa pidemmän aikaan, esim animaatioiden laskentaan, niin itse ostettu rauta on huomattavasti halvempaa kuin amazonin pilvi. Pelkästään oma pöytäkoneeni jää vain vähän jälkeen amazonin pilven kovimmasta lasketakäyttöön tarkoitetusta virtuaalikoneesta – ja tulee yhdessä kuukaudessa jo halvemmaksi kuin pilvi. Eli ostamalla raudan niin tekee yhden kuukauden jälkeen pelkkää voittoa – verrattuna että tekisi laskentaa pilvessä.. Hinta laatu suhteen on pilvessä melkoisesti muututtava, että haluaisin käyttää amazonin pilveä laskentaa. Jos ja vain jos olisi rahaa ja laskennan tulos oli hyvinkin tuottoisaa ja jos tarvitsi todella suuren kone määrän, joka sitten pitäisi laittaa käymään jonnekin kalliilla hinnalla, niin alkaa pilvi kilpailemaan raudan kanssa..

    Mutta jos tarvitsee pieneen yrityskäyttöön heikkotehoista pikku palvelinta, jossa pyörii hassu php:llä tehty pikku sivu ja pieni tietokanta – kyllä se siihen sopii. Pienimuotoiseen amatöörikäyttöön, jota useimmat pienyrittäjät harrastavat. Laajemmassa käytössä alkaa pilven hinnat jo hiemaan mietityttämään. Hätätapaukseen sopii, ei juuri pitkä aikaiseen käyttöön.

    • Ihan oikein. Oma rauta on halpaa silloin, kun sen ylläpito onnistuu oman työn ohessa ja varsinkin silloin, kun käyttö on tasaista. Vain muutama sovellusalue on niin CPU-intensiivistä kuin animaatio. Useimmiten CPU käy vajaalla kuormalla kun odotetaan levyjä tai verkkoa.

  13. Pikku lisäys. Minulla pyörii laskenta tälläkin hetkelä suomallaisella palveluntarjoajan virtuaalikoneella, joka tulee moninkertaisesti halvemmaksi kuin Amazonin EC2.

    • Maailma muuttuu, mutta vanhat blogipostaukset pysyvät samoina. Amazon on pakottanut muut joko löytämään halvempia hintoja tai parempaa palvelua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *