Miten gaussin käyrä liittyy teknologiastrategiaan?



Fyysisten laitteiden maailmassa on ilmeistä tarvitaanko F1-kilpuria vai ihan vaan tämän vuoden vuosimallia olevaa perheautoa, mutta ohjelmistopuolella tilanne ei ole ollenkaan niin suoraviivainen.

Tilanteesta riippuen sekä konservatiiviselle Java-sovellukselle että uusimpia tekniikoita käyttävälle HTML 5 -sivustolle on paikkansa. Mutta milloin on minkäkin tekniikan aika? Kuka tarvitsee uusimpia työkaluja?

Kirjoitan aiheesta, sillä uusien asiakkaiden kanssa käyn toistuvasti samoja keskusteluja työkaluista. Onko yhtä selvää Tekniikan Maailman testivoittajaa vai onko sittenkin niin, että työkaluvalinta on tapauskohtaista?

Tarvitsetko uusinta uutta?

Uusimpien työkalujen ja jo käytössä koeteltujen ohjelmointikielien käyttäjien on usein vaikeaa ymmärtää toisiaan. Kumpikin on tottunut omaan katsantokantaansa ja toisen näkökulma tuntuu vieraalta. Mistä valinnassa oikein on kyse? Onko toinen koulukunta ihan väärässä? Sama konflikti on jatkunut jo pitkään, eikä vieläkään ole löydetty yhteisymmärrystä siitä, millä työkaluilla softaa kannattaisi tehdä.

Uusien ideoiden omaksuminen

Alkuperäisen tutkimustuloksen löysi vuonna 1948 maanviljelijä kuvan oikeassa laidassa, viimeisten farmareiden löytäessä idean kahdeksan vuotta myöhemmin.
Alkuperäisen tutkimustuloksen löysi vuonna 1948 maanviljelijä kuvan oikeassa laidassa, viimeisten farmareiden löytäessä idean kahdeksan vuotta myöhemmin.

Tässäkin tilanteessa on kyse on uusien ideoiden omaksumisen lainalaisuuksista. Aiheen popularisoi riskisijoittaja Geoffrey Moore kirjassaan Crossing the Chasm vuodelta 1991. Uudet ideat eivät nouse kerralla kaikkien tietoisuuteen vaan valuvat ensimmäisten käyttäjien kautta hiljalleen kaiken kansan hyödyksi.

Uutena mainostettu malli on paljon vanhempi ja yleispätevämpi kuin voisi kuvitella. Uuden teknologian omaksumista tutkittiin vuonna 1957 Yhdysvaltain keskilännessä helppolukuisessa ja yllättävän kiinnostavassa Adopters of New Farm Ideas -julkaisussa.  Omaksumisen nähtiin noudattavan gaussin käyrää.

Alussa tekniikan ottavat käyttöön vain harvat, heitä seuraa vähän suurempi joukko ja vasta sitten valtavirta. Uusien siemenlajien ja uusien ohjelmointikielien välillä on enemmän yhteistä kuin ensi hätään luulisi. Tarkemmin ajateluna ei ole ihme, että moni suuryrityksen johtaja on vapaa-ajallaan myös menestynyt kartanonherra.

Innovaattorit

Niin maataloudessa kuin ohjelmistotekniikankin alalla innovaattorit näkevät uuden teknologian mahdollisuudet ja ovat valmiit muuttamaan yrityksessään paljonkin saadaakseen uusimman uuden käyttöön. Innovaattorit vievät uudet keksinnöt nopeasti tuotantoon ja käyttävät osin keskeneräisiäkin työkaluja hyötyäkseen keksinnöistä. He ovat uuden teknologian kannalta tärkeitä niin maanviljelyksessä kuin tietotekniikassakin.

Mallin mukaan innovaattoreita on vain noin kaksi prosenttia väestöstä. He kuluttavat keskimääräistä enemmän aikaa ideoiden etsimiseen ja kokeiluun, mutta toisaalta saavuttavat näin kilpailuetua. Suomalaisessa maataloudessa innovaattorit ovat kasvattaneet monia kannattavia suurtiloja rohkeiden kokeilujensa kautta.

Valtavirta

Valtavirtaan kuuluvilla ei ole mahdollisuutta omaksua keskeneräistä uutta teknologiaa. Kyse on yhtä lailla asenteesta sekä priorisoinnista. Uutta otetaan käyttöön siinä vaiheessa, kun sen käyttö on kilpailijoiden toimesta jo hyvin todistettu.  Tekniikkaa ei oteta käyttöön ennen kuin sen rajat tunnetaan hyvin ja se sopii olemassa olevaan rakenteeseen. Tuolloin tekniikan käyttöönotto koetaan helpoksi ja vaarattomaksi, sillä hyödyt ovat ilmeisiä ja vähällä vaivalla saavutettavissa.

Miten gaussin käyrä liittyy teknologiastrategiaan?

Omaksuminen on kategorisoitu sekä alkuperäisessä maanviljelystutkimuksessa että Geoffrey Mooren julkaisussa suoraan tilastollisen keskihajonnan eli sigman mukaan.
Omaksuminen on kategorisoitu sekä alkuperäisessä maanviljelystutkimuksessa että Geoffrey Mooren julkaisussa suoraan tilastollisen keskihajonnan eli sigman mukaan.

Innovaattorit ovat pääsääntöisesti ratkaisemassa ongelmia, joita aiemmalla tekniikalla ei voitu ratkaista. He löytävät markkinarakoja, joiden täyttäminen tuo nopeaa ja kannattavaa kasvua. Innovaattorit valitsevat uusimpia työkaluja saadakseen ideansa kilpailijoita nopeammin valmiiksi. Esimerkiksi pilvipalvelujen ja uusien ohjelmointikielien avulla etsitään voittavaa asemaa markkinoilta.

Valtavirrassa uivalla yrityksellä on turvallinen markkinaosuus ja tutut asiakkaat, joille tarjota ratkaisuja tunnettuihin ongelmiin. Valtavirran rooli on ylläpitää innovaattorien ja muiden propellipäiden aikanaan kehittämiä systeemejä. Tämä on tehnyt heistä varovaisia. Valtavirrassa toimivalle ylläpidettävyys, tuttuus ja virheettömyys ovat arvossaan.

Ohjelmistoalalla tarpeet vaihtelevat suuresti. Harva työkalu sopii sekä perheauton että F1:n luomiseen. Turvallista taloushallinnon järjestelmää tutuille asiakkaille tehdään edelleen pääsääntöisesti Javalla. Se ei ole työkaluista ketterin eikä seksikkäin, mutta osaamista löytyy kaikkiin toiminnan osiin. F1:stä, eli uusinta uutta, tehdään harvoin Javalla. Osaavissa käsissä ohjelmistokielistä Python, Ruby, Scala tai Javascript tuottaa nopeammin tuloksia. Uusimman uuden tekijätiimi joutuu tosin ajoittain etsimään tekijöitä kissojen ja koirien kanssa, kun valitun alustan osaajia ei löydykään helposti.

Työkaluvalintojen arvostelussa saa olla kieli keskellä suuta. Kun ohjelmistoa tehdään mahdollisimman nopeasti, tarvitaan erilaiset työkalut kuin silloin, kun jokainen koodirivi jää elämään omaa elämäänsä vuosiksi tai vuosikymmeniksi.

Yksi kommentti artikkeliin ”Miten gaussin käyrä liittyy teknologiastrategiaan?

  1. Uudet tai muuten valtavirtaa vastaan olevat työkalut eivät välttämättä tarkoita, että osaajia olisi vaikea löytää, vaan päinvastoin voi löytää helposti pätevää ja motivoitunutta porukkaa, jos löytää oikean yhteisön mistä etsiä. Tässä aiheesta hyvä video: https://ocaml.janestreet.com/?q=node/61

    Vuosikymmeniä eläneet koodirivit ovat yleensä olleet pitkään jonkinlainen firman sisäinen infrastruktuuriongelma, josta on vuosi vuodelta vaikeampi päästä eroon. Tämä riippuu osittain kehittäjien pätevyydestä: Jos kehittäjät ovat päteviä, olemassa oleva koodi (codebase) on rasite, mutta jos pätevät kehittäjät ovat jo lähteneet firmasta, on codebase omaisuus.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *