5 asiaa, jotka julkishallinnon pitäisi oppia IT:stä



Kirjoitan uudessa Sytyke-lehdessä viidestä tietotekniikan trendistä, joita julkishallinnon on syytä seurata huolella.

Media keskittyy päivittelemään valtion tietojärjestelmätyön korkeita kustannuksia, vaikka todellinen ongelma on järjestelmien toiminnallisuudessa ja niiden tekotavassa. Liian monet niistä pyrkivät toimimaan vähän parempina arkistokaappeina, teollisen ajan jäänteinä, jossa virkamiehet ovat keskipisteessä, ja tietojärjestelmän tehtävänä on välittää lomakkeita ja pitää ne tallessa.

Tietojärjestelmien toiminnallisuuden ja niiden tekotapojen muuttaminen on ensiarvoisen tärkeää. Elämme kansakuntien globaalissa kilpailussa, jossa Suomi maana joko kuihtuu tai kukoistaa. Hyvillä järjestelmillä luodaan nykyistä parempi elinympäristö kustannustehokkaasti. Nykyiset järjestelmät karkottavat menestyvät yritykset maihin, jotka ovat ketterämpiä ja ottavat ajan vaatimukset paremmin huomioon kuin Suomi.

Tämä tietojärjestelmäongelma on vaikeasti korjattava. Tietotekniikan hyödyt jäävät lupauksiksi, jos palveluprosesseihin ei kosketa. Hyvillä järjestelmillä valtion toiminta voitaisiin uudistaa vastaavasti kuin yksityisellä puolella. Pankkisali ei enää muistuta 1970-luvun pankkia eikä rautakaupalla ole mitään tekemistä lapsuuteni rautakaupan kanssa. Molemmissa on muutettu palvelumallia ja sen myötä tietojärjestelmiä. Samaa palvelukehitystä ei riittävästi näy julkisella puolella. Lääkäri on lääkäri ja tuomari on tuomari.

Valtiolle voi käydä kuin Nokialle, jos suuntaa ei muuteta.

Valtiollisessa mattimyöhäisyydessä on etunsakin. Voimme tutustua ulkomaisiin esimerkkeihin ja hyötyä niiden parhaista opeista. Esittelen viisi merkittävää trendiä, joista Suomessa kannattaisi ottaa mallia.

1. Avoin lähdekoodi

Avoin lähdekoodi tarkoittaa asiakaskohtaisten ohjelmien lähdekoodin vapaata jakamista. Tämä on ollut enemmän sääntö kuin poikkeus tiedemaailmassa jo kymmeniä vuosia, mutta toimialan siiloutuneen luonteen vuoksi nämä hyvät tavat eivät levinneet kauas. Hyvänä esimerkkinä on CERN-tutkimuskeskuksessa keksitty www-ympäristö ja sen ympärille avoimen lähdekoodin pohjalta muodostuneet selaimet ja palvelimet.

Avoin lähdekoodi on vallannut markkinaosuutta hivuttautumalla yhä uusille aloille. Hyviä esimerkkejä sen toimivuudesta löytyy varsinkin verkkopalveluista. Lähdekoodinsa avoimesti jakavat esimerkiksi www.whitehouse.gov Yhdysvalloissa ja www.gov.uk Britanniassa. Nämä molemmat ovat hyviä esimerkkejä verkkopalveluista, joissa parhaat käytännöt ovat muiden käytössä sekä omalla maaperällä että kansainvälisesti. Yhä useammissa maissa avoin lähdekoodi on määritelty suositelluksi tavaksi hankkia valtion tietojärjestelmiä.

Avoin lähdekoodi on samalla ohjelmistoalan luontevin yhteistyötapa. Kun kaikki laittavat reseptinsä näkyville, on helpompi siirtyä korkeammalle abstraktio- ja tehokkuustasolle. Kaikki hyötyvät.

Avoin lähdekoodi sopii erityisen hyvin kunnalliselle puolelle. Yhdessä kunnassa kerran tehty työ auttaa muita kuntia vastaavissa tilanteissa.

Linkkejä:

2. Ketterät menetelmät

Ketterä eli iteratiivinen kehitys on ollut varsinkin web-hankkeissa valtavirtaa jo vuosia. Ketteryydestä puhuu nyt myös kansainvälinen julkishallinto. Anglo-amerikkalaiset lainsäätäjät ovat tehneet määrätietoista työtä ketteryyden puolesta julkisella sektorilla. Ketteriä menetelmiä käytettiin äskettäin pelastamaan katastrofaalinen, satojen miljoonien hintainen FBI:n Sentinel-vesiputoushanke. Englannissa kansalaisille tehtävien kaikkien uusien palvelujen pitää perustua palvelumuotoilumalliin, jossa palvelu kehitetään ketterästi ja vielä betatestataan loppukäyttäjillä ennen tuotantoonsiirtoa.

Ketterä hankintamalli on vaatinut yksityisellä puolella muutoksia toimintatavoissa ja uusia roolituksia. Samoin käynee julkishallinnossa. Ketterä kehitystiimi on kuin ajopuu ilman määrätietoista asiakkaan tuoteomistajaa. Uusia tuoteomistajia tarvitaan satapäin. Toivottavasti nämä löytyvät virkamiehistä; uutta tuoteomistajakonsulttien armeijaa tuskin kukaan haluaa.

Ketterissä menetelmissä suurin muutos on tuoteomistajan ja päätöksentekijän välillä. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa etsitään palvelun sopiva muoto, usein yrityksen ja erehdyksen kautta. Ketterä hanke etsii rehellisesti uutta toimintamallia perinteisen vesiputousmallin sijaan. Vesiputous sopii rakennusalalle, mistä se on solahtanut IT-alalle. Ketteryyttä vaaditaan aidosti eikä vain termien tasolla, opettavat amerikkalaiset virkamiehet. Ketterissä menetelmissä asiakkaan pitää olla tiimin iholla koko hankkeen ajan.

Briteissä on asetettu tavoitteeksi, että puolet IT-hankkeista on ketteriä jo parin vuoden sisällä. Muutos on merkittävä jäykkien PRINCE- ja ITIL-mallien kotimaassa.

Linkkejä:

3. Pilvipalvelut

Pilvipalvelut eli verkosta vuokratut IT-palvelut tehostavat tietotekniikan kehitystä ja ylläpitoa. Ketterät menetelmät vaativat ketterät pilvipalvelimet. Entä jos palvelu loppujen lopuksi tarvitsee aivan eri palvelimet kuin alun perin ajateltiin? Montako viikkoa tai kuukautta palvelimia pitää odottaa?

Ketterät menetelmät ja avoin lähdekoodi helpottavat uusien hankkeiden aloittamista valtavasti: ei enää pitkiä vuosien mittaisia määrittelyhankkeita eikä miljoonalisenssejä. Pilvipalvelut sopivat nykyiseen kokeilukulttuuriin kuin nenä päähän. Pilvipalvelut ovat käytössä heti ja niitä voi muokata kunnes oikea palvelukokonaisuus löytyy. Hyvässä pilvipalvelussa tietokantoja ja muita moduleja saa tuntivelotteisesti. Uuden rakentaminen tällaisista duplo-palikoista on paljon tehokkaampaa, kuin totuttu palvelujen nyhrääminen.

Kokeilukulttuuriin sopii pilvipalveluissa myös se, että niistä pääsee helposti eroon. Jos ei tullut takkia eikä kintaita, ei palvelimesta ja sen ylläpidostakaan tarvitse maksaa.

Linkkejä:

4. Avoin tieto

Avoin tieto tarkoittaa organisaation tietomassojen jakamista verkossa raakamuodossa muiden jatkojalostettavaksi. Tässäkin amerikkalaiset ovat muiden edellä; ei Piilaakso sattumalta siellä sijaitse. Esimerkiksi maailman Internet-sääpalvelut ovat perustuneet alusta asti amerikkalaisten ilmaiseksi jakamaan tietoon. Tätä toimintatavan etumatkaa on vaikea kuroa kiinni. Amerikkalaisessa data.gov-palvelussa on jo yli 400.000 datajoukkoa vapaasti käytettävissä – ja tiedon hyökyaalto kasvaa koko ajan.

Kansainvälisisten tutkimusten mukaan avointa tietoa käytetään eniten julkishallinnossa naapurihallinnonaloilla. Sen sijaan että tutkimustietoa pitäisi ruinata naapuriosastolta, sen voi hakea suoraan verkosta ilman hankalia korvauksia.

Avoin tieto tehostaa julkishallinnon tiedonnälkää ja luo ympärilleen ekosysteemejä tiedon jalostamiseen.

Linkkejä:

5. Big data

Big datan eli valtavien tietovarantojen käyttäjänä valtio on pitkään ollut edelläkävijä. Sääennusteet, tiedustelu ja sotilassimulaatiot eivät olisi onnistuneet ilman supertietokoneita.

Hallinto perustuu tiedon laajamittaiseen keräämiseen ja sen jalostamiseen päätöksenteon pohjaksi. Tässä on helposti monta rikkinäistä puhelinta jonossa. Big datan parhaat käytännöt sopivat hallinnon käyttöön kuin valettu. Big data -järjestelmissä tietoa ja sen esitysmuotoja yhteismitallistetaan keskitetysti niin, että lähtötietojen suhteen ei tarvitse olla ihan tarkka. Näkisin, että big datalle on käyttöä ministeriössä kuin ministeriössä.

Linkkejä:

Uusi toimintatapa

Yhdessä näistä opeista muodostuu toimintatavan muutos, jossa kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa.

Valtiot ympäri maailman, Suomi muiden mukana, käyvät tällä hetkellä ihastelemassa Viron moderneja tietoteknisiä ratkaisuja. Muutaman vuoden ponnistus ja määrätietoinen pyrkimys uuteen toimintatapaan voisi nostaa Suomen julkishallinnon tietotekniikan eturintamaan.

Kirjoittaja:

Petri Aukia (Tekn.lis.) on Codento Oy:n toimitusjohtaja ja osakas. Pilvipalvelujen hyödyntäminen, vaativat arkkitehtuurit sekä ketterä hankinta ovat asiakasorganisaatioiden Top3-listalla juuri nyt. Petrillä on 20 vuoden kokemus tietojärjestelmien ja -arkkitehtuurien kehittämisestä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Petri on myös aktiivinen kasvuyritysten mentori ja Ohjelmistoyrittäjät ry:n jäsen.

petri.aukia (at) codento.com, +358 400 438610, Twitter @aukia

8 kommenttia artikkeliin ”5 asiaa, jotka julkishallinnon pitäisi oppia IT:stä

  1. Todella hyvä kirjoitus!

    Maailman tällä hetkellä varmaankin yleisin käytössä oleva avoin lähdekoodi on aakkoset. Sitä ei vaan mielletä sellaiseksi.

  2. Erinomaisia pointteja!

    Kaikkea ei voikaan mahduttaa top5 kohtiin, nostaisin kuitenkin yhtä tärkeiksi asioiksi hankkeiden palastelun pienemmiksi projekteiksi sekä “ei kaikkea yhdeltä toimittajalta” -ajattelun. Molemmat tosin vaativat lisää työtä ja hyvää käsitystä kokonaisarkkitehtuurista. Toki esimerkiksi ketterän projektin hallinnan sekä arkkitehtuurin suunnittelun voi hankkia muualta.

    • Loistohavainto, Joonatan. Kerralla liian isossa mittakaavassa tehty työ tuppaa muistuttamaan lähiörakentamista, siinä missä paloittain tehdyssä työssä kukin vaihe vaikuttaa positiivisesti seuraavien vaiheiden työhön.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *