JULKE – ei tehdä siitä sinun hankettasi

Kuvitelkaamme, että vastaat viraston tietojärjestelmistä. Eräänä päivänä huomaat, että eräs keskeisistä järjestelmistäsi, olkoon nimeltään vaikka JULKE, pitäisi uusia.

Syitä JULKEn uudistamiseen on monia. Se on jo hieman vanha, ja toimittajan into ylläpitää järjestelmää on hiipunut. Budjetissa sattuu olemaan sopivasti rahaa. On siis hyvät syyt ja mahdollisuudet uudistaa järjestelmä.

Järjestelmässä sinänsä ei ole mitään vikaa. Sen avulla virastosi työntekijät pystyvät tekemään työnsä ihan hyvin. Pitäisi vain saada modernimpi versio JULKEsta.

Mitä teet? Jos teet kuten virastoissa on tapana, toimit seuraavasti.

  1. Tilaat konsultilta esiselvityksen. Tämä on niin pieni homma, että sen voi tilata kilpailuttamatta tutulta konsultilta. Hintaa sopivasti alle 30 000 euroa. Tämän jälkeen sinulla on esiselvitys ja toimiva, vanhentunut JULKE. Aikaa on kulunut 3 kuukautta.
  2. Esiselvityksen jälkeen kilpailutat vaatimusmäärittelyn laatimisen. Tämän jälkeen sinulla on esiselvitys, JULKE ja vaatimusmäärittelykonsultti. Aikaa on kulunut 6 kuukautta.
  3. Ohjaat ohjausryhmän jäsenenä konsultin työtä ja hyväksyt tulokset. Tämän jälkeen sinulla on esiselvitys, JULKE ja vaatimusmäärittely. Aikaa on kulunut 12 kuukautta.
  4. Kilpailutat uuden JULKE-järjestelmän toteutuksen. Jos sinulla on hyvä säkä, virastosi pystyy hoitamaan kilpailutuksen itse. Jos sinulla on huonompi säkä, joudut kilpailuttamaan kilpailutuskonsultin tai ostamaan kilpailutuksen palveluna Hanselista. Aikaa kuluu kuitenkin ainakin 3 kuukautta. Tämän jälkeen sinulla on esiselvitys, JULKE, vaatimusmäärittely ja järjestelmätoimittaja. Aikaa on kulunut 15 kuukautta. Yhtään riviä uutta järjestelmää ei ole koodattu.
  5. Jos kukaan ei valita kilpailutuksesta, valitsemasi järjestelmätoimittaja ryhtyy hommiin vaatimusmäärittelyn mukaisesti. Aikaa kuluu sen verran kuin kuluu. Vuosi nyt ainakin. Lopulta järjestelmä on valmis käyttöönotettavaksi. Tämän jälkeen sinulla on esiselvitys, JULKE, vaatimusmäärittely ja uusi-JULKE. Aikaa on kulunut vähintään 27 kuukautta.
  6. Järjestelmän käyttöönotossa käy ilmi, että järjestelmätoimittaja ei ollut ymmärtänyt aivan samalla tavalla tulevien käyttäjien toiveita, kuin vaatimusmäärittelyn kirjoittanut vaatimusmäärittelykonsultti. Järjestelmä ei olekaan valmis, vaan sitä on tarpeen muokata. Joudut neuvottelemaan lisätöistä järjestelmätoimittajan kanssa. Aikaa kuluu korjauksiin ainakin 6 kuukautta.
  7. Järjestelmä on käytössä. Aikaa on kulunut 33 kuukautta, jos tähdet ovat olleet suotuisissa asennoissa koko projektin ajan.

Järjestelmän uudistaminen onnistui. Uusi järjestelmä on käytössä, vanha poistumassa käytöstä. Budjetissa olleet rahat on käytetty.

Mitä tapahtuu seuraavaksi? Käyttäjät ryhtyvät käyttämään järjestelmää. He huomaavat, että järjestelmä ei ole aivan heidän toiveidensa mukainen. Jossain vaiheessa pitkän kehitystyön aikana käyttäjien toiveet ja tarpeet ovat joko muuttuneet, tai ne ovat hukkuneet tekijöiden vaihtuessa. Oli miten oli, käyttäjät ovat tyytymättömiä, ehkäpä eivät edes pysty tekemään töitänsä.

Järjestelmää pitää siis heti sen valmistumisen jälkeen muuttaa. Muuttaminen osoittautuu vaikeaksi, koska järjestelmää voi muokata vain sen toimittanut yritys. Lisäksi koko budjetti on jo käytetty. Muuttaminen on siis kallista, eikä siihen ole rahaa. Hankala tilanne, josta ei ole kunniakasta poispääsyä.

Mitäs jos seuraavassa korvausprojektissa ei sittenkään mentäisi mukaan konsulttirumbaan, vaan ryhdyttäisiin heti alusta pitäen kehittämään uutta järjestelmää ketterästi käyttäjien toiveiden mukaisesti? Vaatimuksethan ovat alusta asti selvät, koska vanha järjestelmä on olemassa ja siihen voi verrata, ja koska uuden järjestelmän käyttäjiltä on mahdollista kysyä mielipiteitä. Ketterällä kehittämisellä säästyisi tässä esimerkkitapauksessa puolitoista vuotta aikaa. Ketterä kehitys myös alkaisi keskeisimmistä toiminnoista, jolloin käyttäjien toiveet on mahdollista ottaa huomioon milloin vain ja koko ajan.

Olisiko jo aika lopettaa loputon kilpailutus ja ryhtyä hommiin?

Tämän artikkelin on kirjoittanut Matti Kinnunen ja sitä ovat sittemmin muokanneet muut Codenton työntekijät.

Apple ja Apotti yhteen sopii – MyDataa sairaanhoidon tueksi

Sairaanhoito on yleensä sitä helpompaa ja tuloksellisempaa, mitä tarkempaa ja ajantasaisempaa tietoa lääkäreillä on käytettävissään potilaan tilasta ja tavoista. Tähän asti tietoa on pääosin kerätty laboratorioissa ja kotimittauksin. Molemmilla tavoilla on huonot puolensa: laboratorimittaukset ovat kalliitta ja harvoin tapahtuvia, kotimittaukset käsin muistiinmerkittyine tuloksineen epäluotettavia ja harvoin tapahtuvia.

Teknologia on muuttamassa tilanteen. Älypuhelimella voi jo nyt mitata pulssia, verenpainemittarit ja vaa’at pystyvät lähettämään mittaustulokset puhelimeen. Insuliinipiikit pystyvät kertomaan, paljonko ja milloin diabeetikko on pistänyt itseensä insuliinia. Verensokerimittari kertoo, miten insuliini vaikutti – tiedon saa myöskin älypuhelimeen. Moves.app ja aktiivisuusrannekkeet pitävät tarkkaa kirjaa käyttäjänsä liikkumisesta. Mittalaitteiden määrä ja laboratorion ulkopuolella mitattavissa olevien arvojen määrä kasvaa koko ajan.

Miten tämän tietovirran voisi kääntää älypuhelimesta terveydenhuollon ja sairaanhoidon käyttöön? Nythän tiedot tallettuvat kunkin mittarin valmistajan omaan pilvipalveluun, eivätkä ole sieltä mitenkään helposti saatavissa lääkärin luona.

Minkäänlaista ratkaisua tähän ongelmaan  – tai mahdollisuuteen – ei ole näkyvissä Suomen terveydenhuollon ICT-maailmassa. Ilmeisesti tässäkin pitää ennen niin johtavana ICT-maana tunnetun Suomen turvautua suurten, kaupallisten toimittajien apuun. Tällä hetkellä mielenkiintoisinta ja lupaavinta ratkaisua markkinoi Apple.

Applen uusi Health-palvelu ja sen HealthKit-ohjelmointirajapinta auttavat alkuun. Applen suuri käyttäjämäärä ja i-laitteiden helppokäyttöisyys houkuttelevat mittalaitevalmistajat käyttämään Applen Health-palvelua oman pilvitallennuksen sijaan. Mittauksen kohde eli käyttäjä pystyy osittain hallinnoimaan mittaustietojaan. Ensinnäkin käyttäjä voi valita, mistä sovelluksesta tiedot siirtyvät automaattisesti Health-palveluun. Toiseksi käyttäjä voi valita kunkin tiedon kohdalla, mikä sovellus saa lukea tietoja Health-palvelusta.

Tämä Applen ratkaisu mahdollistaa Apotti.appin rakentamisen. Apotti.app rekisteröityy Applen Health-palveluun. Käyttäjä antaa Apotti.appille luvan lukea tietoja Applen palvelusta ja siirtää ne vaikkapa Apotti-järjestelmän potilastietokantaan. Näin kymmenillä eri mittalaitteilla mitatut tiedot saadaan yhden rajapinnan kautta Apottiin, ja sitä kautta lääkäreiden käytettäväksi. Suomen terveydenhuollon ICT voi keskittyä tietojen hyödyntämiseen – vaikkapa parempien ennustemallien laatimiseen – ja jättää mittauslaite-ekosysteemin rakentamisen Applen ja muiden huoleksi.

Apotti.appin ei tarvitse olla monimutkainen, riittä kunhan se pystyy tunnistamaan käyttäjän sekä Applen palvelussa että Apotti-palvelussa. Tiedonsiirto tuskin on vaikeata.

Lainsäädännössä saattaa olla viilattavaa, ennen kuin Apotti.app voi ryhtyä muuttamaan maailmaa. Mutta ihan ensiksi pitää koodata Apotti.app. Kuka ilmoittautuu vapaaehtoiseksi?

Edit: Applen Health tallettaakin datan iPhonen muistiin, ei pilveen. Tämä ei kuitenkaan vähennä Apotti.appin hyötyjä, koska moninaisen mittariekosysteemin datat on silti saatavissa Apottiin. 

Tämän artikkelin on kirjoittanut Matti Kinnunen ja sitä ovat sittemmin muokanneet muut Codenton työntekijät.

Miksi valtion ICT-hankkeet epäonnistuvat? Osa 1.

Valtion ja kuntien talous kiristyy. Säästää pitäisi. Toimintaa pitäisi tehostaa, jottei hyvinvointipalveluista tarvitsisi juustohöylätä. Tehostamishalusta on lyhyt matka tietojärjestelmähankkeeseen. Valitettavasti merkittävä osa, ehkä jopa yli puolet, valtion ja kuntien tietojärjestelmähankkeista epäonnistuu. Joko järjestelmät eivät valmistu ajoissa, ne eivät tee mitä oli tarkoitus, tai järjestelmien käyttö vaatii enemmän työvoimaa kuin oli tarkoitus. Järjestelmien käytöstä tulee itsetarkoitus sen sijaan, että järjestelmät auttaisivat työntekoa.

Mistä tämä voi johtua? Onhan Suomeen saatu tietohallintolaki ja erilaisia ohjeita on väsätty.

Tässä minun näkemykseni.

Valtion tietojärjestelmähankkeet alkavat aina kokonaisarkkitehtuurisuunnittelulla. Suunnittelun saa tehdä vain JHS-179- tai Kartturi-malleilla, jotka ovat suomeksi käännetyjä versioita brittien TOGAF-mallista. Nämä mallit ovat muutoin hyviä, mutta ne eivät vastaa tärkeimpiin kysymyksiin:
a) Miksi organisaatio on olemassa?
b) Mitä se tekee?
c) Mihin työntekijöiden aika kuluu?
d) Mistä herätteet tekemiselle tulevat?
e) Kuinka suuri osa herättäistä (asiaskaskontakteista) on turhia ja huonoista prosesseista johtuvia?
f) Miten turhaa työtä voisi vähentää?

Näiden sijaan JHS-179 ja Kartturi määräävät täyttämään lukemattomia Exceleitä kaikenlaisin epäolennaisin tiedonjyvin. Kokonaiskuvaa, yhtenäistä näkemystä järjestelmää käyttämään aiottujen työstä ei synny. Syntyy vain erilaisia osa-luetteloita.

Turhan työn vähentäminen on mahdotonta myös siksi, että valtion kokonaisarkkitehtuurityö koskee likimain aina vain yhtä järjestelmää tai pientä osaa jonkin organisaation järjetelmistä. Siksi on jo lähtökohtaisesti mahdotonta tehdä mitään, mikä parantaisi tuottavuutta eli  vähentäisi turhaa työtä.

Lisäksi arkkitehtuurityö on aina tehtävä komiteatyönä, mikä on jo 1950-luvulta lähtien tiedetty vääräksi malliksi. Tyhmyys tiivistyy komiteassa. Komitea ei ota vastuuta mistään, eikä komiteassa luovuus kukoista.

Jos on tarkoitus vähentää valtion työntekijöiden määrää tietojärjestelmiä parantamalla,  niin suosittelisin muuttamaan lakeja ja määräyksiä niin, että se olisi edes periaatteessa mahdollista. Kaksi keinoa: pitää ryhtyä suunnittelemaan kokonaisuuksia ja pitää vähentää lakien määräämiä tehtäviä. TOGAF:n ja sen johdannaisten sijaan voisi Googlen hakukenttään kirjoittaa “systems thinking”.

Kun Suomessa ensin opimme vähentämään turhaa työtä, voimme viedä osaamisemme maailmalle. Ehkäpä Apotin ostamisen sijaan voimme myydä jotain.

Tämän artikkelin on kirjoittanut Matti Kinnunen ja sitä ovat sittemmin muokanneet muut Codenton työntekijät.

Töihin Codentoon?

Olemme Codentossa aina valmiita innokkaasti vastaanottamaan ongelmanratkaisuun intohimoisesti suhtautuvia tyyppejä osaksi porukkaa. Tällä hetkellä meillä on erityisesti etsinnässä seuraavaa:

Kokenut kehittäjä

Haluatko tuoda näkemyksesi ja kokemuksesi projekteihin, joiden tarkoitus on sujuvoittaa ja helpottaa yritysten ja julkishallinnon arkea? Hyvä, sillä se on jokaisen projektimme päämäärä ja yksi niistä asioista, joista me Codentolla motivoidumme.

Etsimme nyt joukkoomme vahvistusta senior-tason front-end ja/tai back-end -kehittäjistä.

Muutos on mahdollisuus

Projektiemme lähtökohta on usein se, että asiakkaamme on paininut jonkin ongelman kanssa kuukausia, joskus jopa vuosia. Me emme pelkää haasteita, ja olemme onnistuneet ratkomaan sellaisiakin pulmia, joihin asiakkaamme ovat uskaltaneet toivoa ratkaisua vain unissaan. Projektiemme kesto vaihtelee parista kuukaudesta pariin vuoteen, ja teemme kaiken ketterästi. Asiakkaamme eivät osta meiltä ainoastaan ohjelmistoja vaan myös kokonaisvaltaista muutosta toimintaansa.

Tällaisia me olemme

Meillä on näkemystä ja mielipiteitä monesta asiasta, ja suhtaudumme analyyttisesti ympäröivään maailmaamme. Meitä yhdistää vahvan ammattiosaamisen lisäksi liberaali maailmankatsomus ja ironinen insinöörihuumori. Teemme töitä joustavasti, mikä mahdollistaa meille hyvän tasapainon työ- ja perhe-elämän välillä. Tiistaisin kokoonnumme toimistolle Kaisaniemeen ja niinä päivinä, kun emme näe toisiamme, kommunikoimme Slackilla. Tykkäämme haastaa toisiamme; toisinaan kisaamme siitä, kuka saa algoritmeilla systeemistä nopeimman, toisinaan käynnissä on leuanveto- tai lankutuskisa.

Sinä

Sinun roolisi on toimia konsulttina asiakkaidemme tiloissa toimivaa koodia luoden. Takanasi on kehittäjäelämää jo sen verran, että tiedät, milloin on paras keskustella eteen tulevista haasteista asiakkaan kanssa, ja milloin on viisainta tehdä itsenäisiä, asiantuntijuuteesi perustuvia päätöksiä.

Olet etsimämme henkilö jos:

  • Seisot sanojesi takana ja teet työsi määrätietoisesti, muttet haise itsekehulle
  • Sinulta sujuu sekä front-end että back-end-kehitys, tai olet jommassakummassa ”the man”
  • Puhut natiivisti vähintään kahta ohjelmointikieltä, jonka lisäksi hallitset mielellään myös JavaScriptin
  • Sytyt enemmän muutoksesta kuin totuttujen toimintatapojen säilyttämisestä

Hakuohjeet ja lisätiedot

Haluamme, että vuoden kuluttua meillä aloittamisesta olet jonkun laajalti käytetyn teknologian osalta yksi Suomen parhaista. Mahdollistamme ammatillisen kehittymisesi uteliaisuutta tukevalla tekemisen hengellä ja sillä, että meillä palkkaasi ei määritä henkilökohtainen laskutusasteesi. Tuemme kollegiaalisuutta, keskinäistä tiedonjakoa ja työssä oppimista, eikä sinua sakoteta työkaverin auttamisesta.

Emme voi vielä varmaksi tietää, mihin projektiin saat kätesi upottaa, mutta voimme taata, että mielenkiintoista tekemistä meillä riittää. Lähetä meille 16.11.2014 mennessä vapaamuotoinen hakemus ja CV:si osoitteeseen rekry(at)codento.com. Lisätietoja meistä ja tehtävästä antaa Kaitsu, p. 040 774 3754, kaj.mustikkamaki(at)codento.com.

#JavaScript #Java #Python #Scala #Scrum #Ketterä

Tiedolla johtaminen tuo parempia tuloksia – Codenton uutiskirje 08/2014

Tervetuloa takaisin töihin!

Tällä kertaa olemme keskittyneet big datan hyötyihin organisaatioille. Tässä uutiskirjeessä:

  • Kolme hyvää syytä hyödyntää big dataa ja sen analysointia
  • Big data -tutkimuksia ja -artikkeleita
  • Julkaisuja visualisoinnista

Kolme hyvää syytä hyödyntää big dataa ja sen analysointia

1. Tiedolla johtaminen tuottaa parempia tuloksia

Viidesosa Codenton hankkeista liittyy tiedon analysointiin. Analyysihankkeet ovat asiakkaillemme strategisia ja kriittisiä, sillä onnistuessaan ne mahdollistavat uusia liiketoimintamalleja ja ennennäkemätöntä tehokkuutta toiminnassa.

 2. Kustannustaso on laskenut

Tiedon keruun, varastoinnin ja analysoinnin kustannukset ovat laskeneet reippaasti. Suurten datamassojen käsittely ei ole enää isojen pelurien etuoikeus. Pienempikin yritys voi nyt tehdä laadukkaita analyysejä, tasolla johon kymmenen vuotta sitten ei ollut varaa kuin valtiollisilla tiedustelupalveluilla. Tiedosta voi nyt pusertaa ulos viimeisenkin tipan kohtuukustannuksilla. Useimmissa big data-hankkeissamme käytetään pelkästään avoimen lähdekoodin työkaluja.

 3. Paremmat analyysityökalut saatavilla

Analyysityökalut ovat kehittyneet vauhdilla viime vuosina. Big data -ohjelmistojen huima kehitys mahdollistaa liiketoimintahyötyjen tuottamisen jo hankkeen alkuvaiheissa. Ensimmäiset kuukaudet eivät enää kulu pelkkään ohjelmistojen asennukseen ja kehitykseen vaan analyysiä päästään tekemään melkein alusta saakka.

Työkaluista ja niihin liittyvästä tiedosta ja menetelmistä puhutaan usein englanninkielisin termein. Alla lyhyet määrittelyt keskeisestä termeistä:

  •    Big data = massadata, data, jota on sen koon vuoksi vaikeaa käsitellä perinteisillä sovelluksilla
  •    Data science = datatiede, datan jalostaminen ymmärrykseksi
  •    Data visualization = tiedon esittäminen, tiedon esittäminen esimerkiksi kaavioin ja taulukoin

Big data –tutkimuksia ja –artikkeleita

Alla valikoima parhaita big dataan, data scienceen ja visualisointiin liittyviä artikkeleita Codenton datatieteilijöiden keräämänä.

Kaksi tärkeintä tuoretta artikkelia ovat mielestäni:

  •    Gartnerin uunituore 2014 Hype Cycle -raportti, jonka mukaan data science on vielä innostusvaiheessa ja big datan osalta suurimmista luuloista on jo päästy. Gartnerin Hype Cycle –raportti kannattaa lukea joka vuosi, se auttaa ymmärtämään paremmin, kuinka muut maailman näkevät.
  •    Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) Big datan hyödyntäminen -raportti käsittelee kaikki elämänalueet niin julkishallinnon kuin yksityisen sektorinkin kannalta. LVM on tällä artikkelilla hyvin ajan hengessä mukana.

Visualisoinnista seuraavat julkaisut ovat erityisen kiinnostavia (ja näyttäviä!)

  • New York Times -lehden Mike Bostocin Visualizing Algorithms -artikkeli kuvaa pala palalta, kuinka hyvä visualisointi tehdään. Yksinkertaisista malleista, paremmin kuvaaviin esityksiin. Hienoja kuvia, selkeitä reseptejä. Tämä artikkeli on myös hyvä esimerkki esiintymiskouluttaja Nancy Duarten kehutusta esitystavasta.
  • NASAn visulisointihankkeet ovat näyttäviä. Avaruustutkimukselle visualisointi on tärkeä työkalu avaruustutkimuksen tulosten jakamiseksi ja niiden ymmärrettäväksi tekemisestä maallikoille

Big data – syitä ja seurauksia

Big data –aiheesta alla vielä muutamia juttuja, jotka käsittelevät syitä ja seurauksia.

  •    Nettideittiyritys OkCupid on tehnyt kosolti kokeiluja vuosien varrella ja tulokset ovat olleet yllättäviä. Esimerkiksi parit, jotka tietokoneen mukaan ovat hyvin yhteensopivia ovat näin myös kokeneet käytännössä.
  •    Henkilötietoja käsittelevät Big Data -hankkeet, kuten tuo OkCupidin koesarja, ovat yksityisyyden suojan kannalta vaikeita. Vahingossa voi tulla avanneeksi jotain, jota ei ollut alunperin tarkoitus jakaa. Enron-yrityksen sähköpostitietojen jakamisesta kertova artikkeli kuvaa hyvin, mitä voi tapahtua, kun tietomassaa jaettaessa yksityisyyttä ei oltu otettu huomioon.
  •      Big data -innostuksessa pitää muistaa tilastotieteen perusteet. Statistically sound data journalism -artikkeli kuvaa hyvin miten kiinnostava lopputulos pitää vielä varmentaa, ettei kyse olisi pelkästä tilastollisesta sattumasta. Hadoop ja vastaavat ovat vaarallisia työkaluja tilastotieteen perusteita osaamattomien käsissä.

Loppukevennykseksi sopii Microsoftin tutkimusosaston Hyperlapse-video. Big data ja visualisointi tuottaa parhaimmillaan lähes taikuuteen verrattavia tuloksia.

Erittäin mukavaa syksyä kaikille!

Petri ja koko Codento-tiimi

Haluatko tutustua muihin uutiskirjeisiimme?

Jos haluat nähdä muita uutiskirjeitämme, tässä linkit muutamaan niistä.

Leanillä tehoa liiketoimintaan (12/2015)
Lisenssit ja avoin lähdekoodi (09/2015)
Aamiaisseminaarin antia: tietojärjestelmien omistusoikeudet (06/2015)
Inspiraatiota uuden IT:n päättäjille (06/2014)
Uutiset IT:n päättäjille (03/2014)

Jos taas haluat saada tulevat uutiskirjeemme ensimmäisten joukossa suoraan sähköpostiisi, voit liittyä uutiskirjeemme tilaajaksi vaivattomasti blogimme sivupalkissa olevalla lomakkeella.

***

Kuva: Flickr Creative Commons, NASA Goddard Space Flight Center.