Apple ja Apotti yhteen sopii – MyDataa sairaanhoidon tueksi

Sairaanhoito on yleensä sitä helpompaa ja tuloksellisempaa, mitä tarkempaa ja ajantasaisempaa tietoa lääkäreillä on käytettävissään potilaan tilasta ja tavoista. Tähän asti tietoa on pääosin kerätty laboratorioissa ja kotimittauksin. Molemmilla tavoilla on huonot puolensa: laboratorimittaukset ovat kalliitta ja harvoin tapahtuvia, kotimittaukset käsin muistiinmerkittyine tuloksineen epäluotettavia ja harvoin tapahtuvia.

Teknologia on muuttamassa tilanteen. Älypuhelimella voi jo nyt mitata pulssia, verenpainemittarit ja vaa’at pystyvät lähettämään mittaustulokset puhelimeen. Insuliinipiikit pystyvät kertomaan, paljonko ja milloin diabeetikko on pistänyt itseensä insuliinia. Verensokerimittari kertoo, miten insuliini vaikutti – tiedon saa myöskin älypuhelimeen. Moves.app ja aktiivisuusrannekkeet pitävät tarkkaa kirjaa käyttäjänsä liikkumisesta. Mittalaitteiden määrä ja laboratorion ulkopuolella mitattavissa olevien arvojen määrä kasvaa koko ajan.

Miten tämän tietovirran voisi kääntää älypuhelimesta terveydenhuollon ja sairaanhoidon käyttöön? Nythän tiedot tallettuvat kunkin mittarin valmistajan omaan pilvipalveluun, eivätkä ole sieltä mitenkään helposti saatavissa lääkärin luona.

Minkäänlaista ratkaisua tähän ongelmaan  – tai mahdollisuuteen – ei ole näkyvissä Suomen terveydenhuollon ICT-maailmassa. Ilmeisesti tässäkin pitää ennen niin johtavana ICT-maana tunnetun Suomen turvautua suurten, kaupallisten toimittajien apuun. Tällä hetkellä mielenkiintoisinta ja lupaavinta ratkaisua markkinoi Apple.

Applen uusi Health-palvelu ja sen HealthKit-ohjelmointirajapinta auttavat alkuun. Applen suuri käyttäjämäärä ja i-laitteiden helppokäyttöisyys houkuttelevat mittalaitevalmistajat käyttämään Applen Health-palvelua oman pilvitallennuksen sijaan. Mittauksen kohde eli käyttäjä pystyy osittain hallinnoimaan mittaustietojaan. Ensinnäkin käyttäjä voi valita, mistä sovelluksesta tiedot siirtyvät automaattisesti Health-palveluun. Toiseksi käyttäjä voi valita kunkin tiedon kohdalla, mikä sovellus saa lukea tietoja Health-palvelusta.

Tämä Applen ratkaisu mahdollistaa Apotti.appin rakentamisen. Apotti.app rekisteröityy Applen Health-palveluun. Käyttäjä antaa Apotti.appille luvan lukea tietoja Applen palvelusta ja siirtää ne vaikkapa Apotti-järjestelmän potilastietokantaan. Näin kymmenillä eri mittalaitteilla mitatut tiedot saadaan yhden rajapinnan kautta Apottiin, ja sitä kautta lääkäreiden käytettäväksi. Suomen terveydenhuollon ICT voi keskittyä tietojen hyödyntämiseen – vaikkapa parempien ennustemallien laatimiseen – ja jättää mittauslaite-ekosysteemin rakentamisen Applen ja muiden huoleksi.

Apotti.appin ei tarvitse olla monimutkainen, riittä kunhan se pystyy tunnistamaan käyttäjän sekä Applen palvelussa että Apotti-palvelussa. Tiedonsiirto tuskin on vaikeata.

Lainsäädännössä saattaa olla viilattavaa, ennen kuin Apotti.app voi ryhtyä muuttamaan maailmaa. Mutta ihan ensiksi pitää koodata Apotti.app. Kuka ilmoittautuu vapaaehtoiseksi?

Edit: Applen Health tallettaakin datan iPhonen muistiin, ei pilveen. Tämä ei kuitenkaan vähennä Apotti.appin hyötyjä, koska moninaisen mittariekosysteemin datat on silti saatavissa Apottiin. 

Tämän artikkelin on kirjoittanut Matti Kinnunen ja sitä ovat sittemmin muokanneet muut Codenton työntekijät.

Miksi valtion ICT-hankkeet epäonnistuvat? Osa 1.

Valtion ja kuntien talous kiristyy. Säästää pitäisi. Toimintaa pitäisi tehostaa, jottei hyvinvointipalveluista tarvitsisi juustohöylätä. Tehostamishalusta on lyhyt matka tietojärjestelmähankkeeseen. Valitettavasti merkittävä osa, ehkä jopa yli puolet, valtion ja kuntien tietojärjestelmähankkeista epäonnistuu. Joko järjestelmät eivät valmistu ajoissa, ne eivät tee mitä oli tarkoitus, tai järjestelmien käyttö vaatii enemmän työvoimaa kuin oli tarkoitus. Järjestelmien käytöstä tulee itsetarkoitus sen sijaan, että järjestelmät auttaisivat työntekoa.

Mistä tämä voi johtua? Onhan Suomeen saatu tietohallintolaki ja erilaisia ohjeita on väsätty.

Tässä minun näkemykseni.

Valtion tietojärjestelmähankkeet alkavat aina kokonaisarkkitehtuurisuunnittelulla. Suunnittelun saa tehdä vain JHS-179- tai Kartturi-malleilla, jotka ovat suomeksi käännetyjä versioita brittien TOGAF-mallista. Nämä mallit ovat muutoin hyviä, mutta ne eivät vastaa tärkeimpiin kysymyksiin:
a) Miksi organisaatio on olemassa?
b) Mitä se tekee?
c) Mihin työntekijöiden aika kuluu?
d) Mistä herätteet tekemiselle tulevat?
e) Kuinka suuri osa herättäistä (asiaskaskontakteista) on turhia ja huonoista prosesseista johtuvia?
f) Miten turhaa työtä voisi vähentää?

Näiden sijaan JHS-179 ja Kartturi määräävät täyttämään lukemattomia Exceleitä kaikenlaisin epäolennaisin tiedonjyvin. Kokonaiskuvaa, yhtenäistä näkemystä järjestelmää käyttämään aiottujen työstä ei synny. Syntyy vain erilaisia osa-luetteloita.

Turhan työn vähentäminen on mahdotonta myös siksi, että valtion kokonaisarkkitehtuurityö koskee likimain aina vain yhtä järjestelmää tai pientä osaa jonkin organisaation järjetelmistä. Siksi on jo lähtökohtaisesti mahdotonta tehdä mitään, mikä parantaisi tuottavuutta eli  vähentäisi turhaa työtä.

Lisäksi arkkitehtuurityö on aina tehtävä komiteatyönä, mikä on jo 1950-luvulta lähtien tiedetty vääräksi malliksi. Tyhmyys tiivistyy komiteassa. Komitea ei ota vastuuta mistään, eikä komiteassa luovuus kukoista.

Jos on tarkoitus vähentää valtion työntekijöiden määrää tietojärjestelmiä parantamalla,  niin suosittelisin muuttamaan lakeja ja määräyksiä niin, että se olisi edes periaatteessa mahdollista. Kaksi keinoa: pitää ryhtyä suunnittelemaan kokonaisuuksia ja pitää vähentää lakien määräämiä tehtäviä. TOGAF:n ja sen johdannaisten sijaan voisi Googlen hakukenttään kirjoittaa “systems thinking”.

Kun Suomessa ensin opimme vähentämään turhaa työtä, voimme viedä osaamisemme maailmalle. Ehkäpä Apotin ostamisen sijaan voimme myydä jotain.

Tämän artikkelin on kirjoittanut Matti Kinnunen ja sitä ovat sittemmin muokanneet muut Codenton työntekijät.

Töihin Codentoon?

Olemme Codentossa aina valmiita innokkaasti vastaanottamaan ongelmanratkaisuun intohimoisesti suhtautuvia tyyppejä osaksi porukkaa. Tällä hetkellä meillä on erityisesti etsinnässä seuraavaa:

Kokenut kehittäjä

Haluatko tuoda näkemyksesi ja kokemuksesi projekteihin, joiden tarkoitus on sujuvoittaa ja helpottaa yritysten ja julkishallinnon arkea? Hyvä, sillä se on jokaisen projektimme päämäärä ja yksi niistä asioista, joista me Codentolla motivoidumme.

Etsimme nyt joukkoomme vahvistusta senior-tason front-end ja/tai back-end -kehittäjistä.

Muutos on mahdollisuus

Projektiemme lähtökohta on usein se, että asiakkaamme on paininut jonkin ongelman kanssa kuukausia, joskus jopa vuosia. Me emme pelkää haasteita, ja olemme onnistuneet ratkomaan sellaisiakin pulmia, joihin asiakkaamme ovat uskaltaneet toivoa ratkaisua vain unissaan. Projektiemme kesto vaihtelee parista kuukaudesta pariin vuoteen, ja teemme kaiken ketterästi. Asiakkaamme eivät osta meiltä ainoastaan ohjelmistoja vaan myös kokonaisvaltaista muutosta toimintaansa.

Tällaisia me olemme

Meillä on näkemystä ja mielipiteitä monesta asiasta, ja suhtaudumme analyyttisesti ympäröivään maailmaamme. Meitä yhdistää vahvan ammattiosaamisen lisäksi liberaali maailmankatsomus ja ironinen insinöörihuumori. Teemme töitä joustavasti, mikä mahdollistaa meille hyvän tasapainon työ- ja perhe-elämän välillä. Tiistaisin kokoonnumme toimistolle Kaisaniemeen ja niinä päivinä, kun emme näe toisiamme, kommunikoimme Slackilla. Tykkäämme haastaa toisiamme; toisinaan kisaamme siitä, kuka saa algoritmeilla systeemistä nopeimman, toisinaan käynnissä on leuanveto- tai lankutuskisa.

Sinä

Sinun roolisi on toimia konsulttina asiakkaidemme tiloissa toimivaa koodia luoden. Takanasi on kehittäjäelämää jo sen verran, että tiedät, milloin on paras keskustella eteen tulevista haasteista asiakkaan kanssa, ja milloin on viisainta tehdä itsenäisiä, asiantuntijuuteesi perustuvia päätöksiä.

Olet etsimämme henkilö jos:

  • Seisot sanojesi takana ja teet työsi määrätietoisesti, muttet haise itsekehulle
  • Sinulta sujuu sekä front-end että back-end-kehitys, tai olet jommassakummassa ”the man”
  • Puhut natiivisti vähintään kahta ohjelmointikieltä, jonka lisäksi hallitset mielellään myös JavaScriptin
  • Sytyt enemmän muutoksesta kuin totuttujen toimintatapojen säilyttämisestä

Hakuohjeet ja lisätiedot

Haluamme, että vuoden kuluttua meillä aloittamisesta olet jonkun laajalti käytetyn teknologian osalta yksi Suomen parhaista. Mahdollistamme ammatillisen kehittymisesi uteliaisuutta tukevalla tekemisen hengellä ja sillä, että meillä palkkaasi ei määritä henkilökohtainen laskutusasteesi. Tuemme kollegiaalisuutta, keskinäistä tiedonjakoa ja työssä oppimista, eikä sinua sakoteta työkaverin auttamisesta.

Emme voi vielä varmaksi tietää, mihin projektiin saat kätesi upottaa, mutta voimme taata, että mielenkiintoista tekemistä meillä riittää. Lähetä meille 16.11.2014 mennessä vapaamuotoinen hakemus ja CV:si osoitteeseen rekry(at)codento.com. Lisätietoja meistä ja tehtävästä antaa Kaitsu, p. 040 774 3754, kaj.mustikkamaki(at)codento.com.

#JavaScript #Java #Python #Scala #Scrum #Ketterä