Ajatuksia hallitusohjelmasta ja digitalisaatiosta



Sipilän hallituksen 36-sivuisesta hallitusohjelmasta kaksi sivua käsittelee digitalisaatiota. Hallitus on huomannut, että tietokoneiden ja ohjelmistojen parempi käyttäminen saattaa – hallitusohjelman sanoin – johtaa tuottavuusloikkaan sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

Hallitus lupaa rakentaan yhden luukun digitaaliset palvelut, jotka nostavat tuottavuutta ja ovat käyttäjälähtöisiä. Avoimuutta on tulossa lisää, sääntely vähenemässä ja toimintaympäristö on suotuisa muun muassa teolliselle internetille.

Hallituksen tavoitteet ovat jaloja ja kannatettavia. Entä keinot? Keinoina hallitus käyttää – morsiuspuvun tapaan – jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja jotain sinistä. Virosta on lainattu periaate “hallinto saa kysyä vain kerran samaa asiaa”. MyDatan korostaminen on melko uutta hallitusohjelmisssa. Vanhaa on lupaus purkaa entiset prosessit ja korvata ne uusilla, mutta digitaalisilla. Sinistä – tai sinisilmäistä – ovat yleiset julistukset muutosjohtamisen organisoinnin vahvistamisesta ja vaikutusarvioinnin laatua valvovan elimen perustamisesta.

Erityisen uutta ja lupaavaa on kokeilukulttuurin käyttöönotto. Sitä varten hallitus on perustamassa ohjelman, joka koostuu isoista ja pienistä kokeiluista. Hallitus myös haluaa, että julkisista hankinnoista viisi prosenttia on jatkossa innovatiivisia – eli todennäköisesti jollakin tavalla uusia ja ennennäkemättömiä.

Miten hallituksen ohjelma täysin toteutuessaan vaikuttaisi suomalaiseen ohjelmistoteollisuuteen, johon Codentokin lukeutuu? Ainakin seuraavia positiivisia ja jo kauan odotettuja asioita voisi toivoa:

  • Julkinen hankinta siirtyy vesiputousprojekteista ketteriin projekteihin. Enää ei ensin tehdä esiselvitystä, selvitystä, määrittelyä ja sitten toteutusta, ja kaikkia vielä eri konsulttien ja ohjelmistofirmojen voimin. Jatkossa julkishallinto ostaa ohjelmistonsa ketterinä kehitysprojekteina – samaan tapaan kuin vaikkapa Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto jo nyt tekevät.
  • Hansel rakentaa konsulttien CV-pankin. Konsulttien ei tarvitse jokaista kilpailutusta varten täyttää uudestaan samoja tietoja aiemmista hieman poikkeavaan lomakkeeseen. Tämä säästää tuhansia työpäiviä seka yksityisellä, että julkisella puolella.
  • MyData – eli kansalaisen omistusoikeus itseään koskevaan tietoon – vahvistuu. Suomeen syntyy tähän liittyvää osaamista ja yrityksiä, jotka pystyvät laajenemaan ulkomaille. Pieniä, ketteriä kokeiluita syntyy osittain myös julkisen rahoituksen tuella. Kela, verottaja, ja sairaanhoito ovat avoimesti mukana tässä työssä.
  • Hallituksen lupaama “innovatiivinen palvelualusta terveydenhuollon alueella” ei voi tarkoittaa muuta kuin avointa Apottia. Mitä ilmeisimmin hallitus lopettaa nykyisen Apotti-projektin ja korvaa sen avoimella, suomalaisin voimin toteutettavalla terveydenhuollon järjestelmällä. Järjestelmä luonnollisesti hankitaan ketterästi. Tuloksena syntyy uutta liiketoimintaa ja avautuu vientimarkkina uudelle, innovatiiviselle ja avoimelle terveydenhuollon alustalle.
  • Innovatiivisten hankintojen viiden prosentin osuus kaikista hankinnoista tarkoittaa, että osan julkisista hankinnoista oletetaan epäonnistuvan. Tämä luo aivan uudenlaisen dynamiikan ohjelmistojen tekemiseen: voidaan tehdä ohjelmistoja kilpailuja, hackathoneja jne. hyödyntäen. Voidaan myös ostaa ohjelmistoja, joilla ei ole jo kymmenen vuoden historiaa todisteenaan ja rasitteenaan.
  • Innovatiivisuuden ja palvelualttiuden nostaminen virkamieshyveiksi tarkoittaa – yhdessä esimerkiksi esineiden internet -ohjelman kanssa – johtajien ja tekijöiden liikkumista julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Pelkästään nykyisiä virkamiehiä uudelleen sijoittamalla ei innovatiivisuus todennäköisesti kasva.

Kun hallitus vielä on päättänyt vähentää ICT-kuluja, on tunnelma ohjelmistofirmoissa toiveikas. Tämän hallituksen aikana on mahdollista päästä kankeasta ja suljetusta vähitellen ketterään ja avoimeen.

Tämän artikkelin on kirjoittanut Matti Kinnunen ja sitä ovat sittemmin muokanneet muut Codenton työntekijät.

Yksi kommentti artikkeliin ”Ajatuksia hallitusohjelmasta ja digitalisaatiosta

  1. Hyviä huomioita epäkohdista ja erilaisista huolista epä/onnistumisesta.
    Me Kansallisen palveluarkkitehtuurin -tiimissä (KaPA) toteutamme asioita vain ketterästi ja vahvasti innovoiden. Keskitymme olennaiseen, jotta ensimmäiset tuloksemme saadaan optimaalisesta heti hyödynnettyä.
    Kutsumme kaikki yksityiset sidosryhmät avoimesti mukaan kehittämään uusia suomalaisia digipalveluita arkkitehtuurimme päälle ja toteuttamaan asioita yhdessä ja avoimesti.
    Suomella on ainutlaatuinen mahdollisuus ottaa ensi askel digiloikkaan.
    Seuraava loikka-askel vaatii kaikkien sitoutumista sekä uusia innovaatioita, joita voisimme avoimesti yhdessä kehittää.
    Poistetaan “hölmö” lainsääntely ja uudistetaan itsemme digiaikaan!

    ps. Apottikin onnistuu, vaatii positiivista ennakkoasennetta ja tukea tarvitaan, kiitos!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *