Miten auttaa hallitusta?



Osa kokeiluista lentää. (C) Christopher Michel, Flickr CC

Petri Malmelin kysyi LinkedIn:ssä edellisen kirjoitukseni perusteella osuvan kysymyksen:

Miten digiketterät yritykset voisivat konkreettisesti edesauttaa hallitusohjelman digikappaleen tahtotilan toteutumista?

Kysymys on hyvä ja ansaitsee pikaisen, mutta luonnollisesti alustavan vastauksen.

Hallitusohjelman mukaan hallitus haluaa digitalisaation tuloksena tuottavuusloikan. Eräinä keinoina hallitusohjelmassa on mainittu ketteryys ja kokeilukulttuuri, joiden mittariksi on valittu innovatiivisten hankintojen viiden prosentin osuus kaikista hankinnoista. Lisäksi tueksi on luvassa sekä säädöspohja systemaattiselle kokeilutoiminnalle, että joukko etukäteen valittuja kokeiluja. Hallitusohjelma lupaa myös parempaa johtamista ja prosesseja, mutta tässä kirjoituksessani keskityn ketteryyteen ja kokeiluihin.

Valtion auttaminen on tunnetusti hankalaa. Tämä ei johdu niinkään siitä, että valtio ei haluaisi apua tai siitä, että valtio jo osaisi kaiken. Auttamisen hankaluus johtuu pääosin valtion käyttöön juurtuneista toimintatavoista, jotka juontavat juurensa lainsäädännöstä ja muista säädöksistä.

Lainsäädäntöön ja säädöksiin on yritysten — varsinkin pienehköjen ohjelmistoyritysten — vaikeahkoa vaikuttaa. Asiantuntevalla lobbauksella voi kuitenkin vaikuttaa hallitusohjelmassa mainittuun säädöspohjaan. Keinoina voisivat olla muun muassa:

Onnistuneiden ketterien hankintojen mainostaminen

Ketterän kehityksen hankintamallien ja sopimusmallien esimerkkien esitteleminen ja mainostaminen. Monet valtionhallinnon yksiköt ovat jo onnistuneesti hankkineet ohjelmistoja ketterästi. Tämän osaamisen levittäminen koulutuksin, aamiaisseminaarein ja lehtikirjoituksin on hyvä keino edesauttaa hallitusohjelman toteutumista.

Kokonaisarkkitehtuurimenetelmien kehittäminen

Nykyinen TOGAF:sta johdettu ja tietohallintolaissa määrätty – JHS-179 kokonaisarkkitehtuurimalli ei sovi alkuunkaan yhteen ketterän kehityksen ja kokeilukulttuurin kanssa. Digiketterät yritykset voisivat kehittää uuden, ketterään ohjelmistokehitykseen ja julkiseen hankintaan sopivan arkkitehtuurikuvausmallin.

Kilpailumalli kokeiluihin

Kokeiluja varten digiketterät yritykset voisivat kehittää arkkitehtuurikilpailuja vastaavan kilpailumallin. Sen sijaan, että ohjelmiston hankkiva valtion virasto määrittelee ratkaisun, se määrittelisi ongelmansa ja julistaisi ratkaisukilpailun. Voittaja saisi projektin toteuttaakseen — tosin ketterästi ja valtion tuoteomistajan ohjaamana — ja muut osallistujat saisivat osallistumisestaan kohtuullisen korvauksen.

Koulutusohjelmia ketteryydestä

Erilaisten ketteryyteen ja kokeilevuuteen opettavien koulutusohjelmien järjestäminen valtion ohjelmistojen hankkijoille. Tämä koulutus voisi perustua vaikkapa tuoteomistajakoulutuksiin, mutta painottaa lisäksi hankintaan liittyviä seikkoja ja säädöksiä.

Avoimen koodin suosiminen

Uusien JIT2014-sopimusehtojen mukaisen avoimen koodin hankinnan suosiminen. Valtion varoin kehitettyjen ohjelmistojen on oltava avoimia mahdollisimman sallivalla lisenssillä ja kaikkien IPR:n on jäätävä valtiolle.

Avoin lähdekoodi ei mene koskaan hukkaan

Digiketterät yritykset voisivat tuoda esimerkein esille, että epäonnistunutkin avoimen koodin projekti on usein paradoksaalisella tavalla menestys. Syntynyt lähdekoodi toimii näet seuraavien, onnistuneiden projektien osana. Avoimien projektien työ ei mene koskaan kokonaan hukkaan.

Kumppanikoodareiden suosiminen

Mitä parempi osaaminen valtion eri yksiköillä on, sitä paremmin ne pystyvät hankkimaan ohjelmistoja ketterästi ja sitä ketterämmin ne pystyvät kokeilemaan asioita.

Avoimien ohjelmistojen ja kirjastojen mahdollisuuksien esitteleminen

Mitä paremmin avoimesti saatavilla olevat ratkaisut ovat tiedossa, sitä huonommin kilpailutuksissa pärjäävät suljettuja järjestelmiä tarjoavat, kankeat ohjelmistoyritykset.

Muitakin keinoja on. Niitä voi esittää vaikkapa kommentoimalla tätä kirjoitusta. Tärkeintä kuitenkin on huomata, että tulevan hallituksen aikana valtion tapa hankkia ohjelmistoja tulee muuttumaan. Koska hankintatoimi on laeista ja säädöksistä huolimatta ihmisten välistä toimintaa, on olennaista, että digiketterät yritykset ylläpitävät hyviä ja avoimia yhteyksiä valtiolla ohjelmistoja hankkiviin ihmisiin. Olisi myös toivottavaa, että hallituskauden aikana asiantuntevat ihmiset voisivat vaihtaa työpaikkoja yritysten ja valtion virastojen välillä. Osaaminen siirtyy parhaiten ihmisten mukana.

Tämän artikkelin on kirjoittanut Matti Kinnunen ja sitä ovat sittemmin muokanneet muut Codenton työntekijät.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *