Uusia ajatuksia ohjelmistojen omistamisesta



Miten uudet SaaS-palvelut, avoimen lähdekoodin räjähdysmäinen lisääntyminen, avoimen tiedon hyödyntäminen ja muuttuneet ohjelmistokehitysmenetelmät vaikuttavat ohjelmistojen omistamiseen? Kuka omistaa ohjelmiston? Onko sillä merkitystä? Miten omistajuutta ja omistuksia olisi viisainta hallita?

Näistä kysymyksistä keskusteltiin valaisevien puheenvuorojen johdolla Codenton järjestämässä aamiaisseminaarissa Korjaamolla 21. toukokuuta. Puhujina olivat Baswaren Hannu Kokko, HSL:n Kerkko Vanhanen ja Codenton Petri Aukia.

Ohjelmistojen omistaminen tuotekehityksen näkökulmasta

Baswaren Hannu Kokko kertoi ohjelmistojen omistajuudesta tuotekehityksen kannalta. Kokon mukaan maailma on yhtäkkiä täynnä vaihtoehtoja. Tuotekehityksen pitää valita käytettävät komponentit, tietokantamallit (SQL vs NoSQL), kaupallisten ja avoimen lähdekoodin komponenttien välillä, käytettävät pilvialustat (Azure vs. Google vs. Amazon) ja niin edespäin. Valintaa ei helpota saatavissa olevien avoimen koodin lähdekirjastojen suuri määrä: erilaisia JavaScript projekteja on Githubissa yli 300 000. Osa niistä on hyödyllisiä.

Miten sitten valita mitä tehdä, mitä teettää muilla ja mitä omistaa? Kokko on työssään todennut seuraavat periaatteet ja nyrkkisäännöt hyödyllisiksi.

  • Ensinnäkin, ei pidä tehdä ohjelmistoja, jotka ovat vaikeita ja jotka eivät lisää kilpailukykyä. Ne on parempi ostaa valmiina.
  • Toiseksi, järjestelmien välisiä integraatiomalleja ei kannata pyrkiä keksimään itse, ennen kuin on tarkistanut löytyykö sopiva.
  • Kolmanneksi, jo ratkaistuja ongelmia ei kannata ratkaista uudestaan: ei tehdä omaa käyttöliittämäkehikkoa, ei omaa transaktiokonetta, ei omaa raportointikonetta eikä omaa sovellusten hallintajärjetelmää – kaikkiin näihin on olemassa valmiit ja usein myös avoimet vaihtoehdot.

Näiden pohdintojen jälkeen on päätettävä kuka ohjelmiston toteuttaa. Kokon mukaan olennaista on ymmärtää tilaavan organisaation oma ydinosaaminen niin liiketoiminnassa, kuin sen digitalisoinnissa. Näitä ei pidä ostaa ulkopuolelta. Järjestelmän rakentaminen ja erityisesti järjestelmien välinen integraatio on mahdollista, ja osin syytäkin, ostaa ulkopuolelta. Ostamisessa on kuitenkin oltava varovainen: olennainen arkkitehtuuriosaaminen on pidettävä omissa käsissä, on ostettava osaamista eikä tuotteita, ja osaamista on syytä ostaa useilta eri toimittajilta toimittajaloukkujen välttämiseksi.

Kokon viestin voisi tiivistää: älä tee, jos saat valmiina, mutta varmista aina oma osaaminen.

 

karo1Uusi Reittiopas avoimella lähdekoodilla ja avoimin rajapinnoin

HSL:n Kerkko Vanhanen kertoi HSL:n uudesta avoimeen koodiin ja tietoon perustuvasta Reittioppaasta. Uusi Reittiopas korvaa yli 10 vuotta käytössä olleen nykyisen Reittioppaan, joka on palvellut HSL:n miljoonaa päivittäistä asiakasta hyvin. Koska asiakkaiden odotukset ovat kuitenkin kasvaneet, teknologia on kehittynyt, ja kun vielä lippujärjestelmä uudistuu ja reaaliaikainen ajoneuvotieto on saatavissa koko HSL:n alueella, on tullut aika uusia Reittiopas.

HSL ja Liikennevirasto aloittivat uuden Reittioppaan kehittämisen vuosi sitten. Kehittämisprojektin periaatteet ovat olleet alusta asti selvät: Reittiopasta kehitetään koko Suomen kattavaan mobiilikäyttöön, lähdekoodi on avoin, rajapinnat ovat avoimet ja tarjoavat sovelluskehittäjille samat tiedot kuin HSL:n omalle mobiilikäyttöliittymälle. Kehitystiimissä on mukana HSL:n ja Liikennevirastojen kumppanikoodareitten lisäksi eri ohjelmistoyrityksistä hankittuja, osaamisensa perusteella valittuja koodareita ja Reittioppaan perustana ovat avoimet ohjelmistot, erityisesti OpenTripPlanner.

Näistä periaatteista seuraa hyvin yksinkertainen omistajastrategia.

  • HSL ja Liikennevirasto maksavat tuotteen rakentamisen.
  • HSL ja Liikennevirasto omistavat tuotteen
  • Työstä maksetaan toimittajille käytettyjen resurssien mukaan
  • Toteutuksen ja integroinnin riskit ovat HSL:n ja Liikenneviraston.

Uuden Reittioppaan nykytilaan voi tutustua http://matka.hsl.fi/-sivulla . Koska koodi on julkaistu EUPL v1.2 ja AGPLv3 lisenssein, kuka tahansa voi tutustua siihen ja käyttää sitä “copy-left & share alike” -periaatteen mukaisesti.

 Ohjelmistojen tuotannon ja omistamisen uudet tuulet

Codenton Petri Aukian mukaan ohjelmistojen tuotannossa ja omistamisessa on käynnissä disruptio. Muutaman vuoden takaiset käytännöt ja nyrkkisäännöt eivät enää päde. Maailma on muuttumassa huimaa vauhtia. Uudet, pääosin avoimet kehitystyökalut yhdessä pilvipalveluiden kanssa ovat luoneet alati kasvavan joukon uusia mobiilisovelluksia, rajapintoja ja SaaS-palveluita. On syntynyt kokeileva kulttuuri: on mahdollista tehdä sovelluksia ja ottaa niitä laajaan käyttöön suhteellisen pienin kustannuksin. Uusien, ainutlaatuisten asioiden tekeminen on paljon nopeampaa kuin ennen.

Aukian mukaan ohjelmistot voi jakaa kolmeen eri luokkaan.

  • Teetetyt sovellukset eli tiettyyn – mieluusti kilpailukykyä luovaan – tarpeeseen luodut sovellukset (esim HSL:n uusi Reittiopas)
  • Valmissovellukset eli jonkin tietyn yleisesti tunnetun tarpeen täyttävät valmiit, mutta käyttöönottoprojekteisssa räätälöitävät sovellukset (esim SAP, Oracle, Sharepoint)
  • SaaS-palvelut eli vakiintuneeseen tarpeeseen pilvestä palveluna sellaisenaan ostettavat sovellukset (esim. Google Drive, Basecamp, Dropbox)

Sovellusten jaottelu

Yleisesti kussakin sovelluskategoriassa teetetyistä sovelluksista tulee vähitellen valmissovelluksia ja sitten SaaS-palveluita. Samalla sovellusten ainutlaatuisuus vähenee ja ne muuttuvat sellaisenaan hankittaviksi palveluiksi. Koska SaaS-palveluiden muokkaaminen on lähes mahdotonta, ja koska uudet ohjelmistokehitysmenetelmät sallivat nopeat käyttöliittymät ja palveluiden yhdistämisen käyttöliittymisssä, SaaS-palveluiden päälle on mahdollista rakentaa kilpailukykyä parantavia, ainutlaatuisia teetettyjä sovelluksia.

vertailu

Kokonaisarkkitehtuurin kannalta Aukian analyysi antaa uuden näkökulman sovellusten elinkaaren miettimiseen. Sovelluksia olisi syytä pyrkiä aktiivisesti siirtämään teetetyistä valmisohjelmistoihin ja valmisohjelmistoista SaaS-palvelujen käyttöön. Mikäli jonkin asian voi ostaa palveluna, sitä ei kannata itse omistaa – on parempi vapauttaa voimavarat kilpailukykyä luovien teetettyjen ohjelmistojen luomiseen. Ohjelmistoja on käsiteltävä, kuten muutakin omaisuutta: sijoitettava arvoaa kasvattaviin ja vuokrattava arvoaa menettävät.

Ohjelmiston ostamisessa ja sopimuksia tehtäessä on myös ymmärrettävä mihin kolmesta luokasta ostettava ohjelmisto kuuluu, jotta on mahdollista keskittyä olennaisiin asioihin. Aukian mukaan näitä ovat seuraavat.

sopimus 1

sopimus 2

Codento tarjoaa palvelua ohjelmistojen haltuunottoon Aukian esittämän jäsentelyn mukaisesti. Haltuunotto kestää kaksi kuukautta, minkä jälkeen Codento auttaa hallitsemaan ohjelmisto-omaisuutta samaan tapaan, kuin sijoitusneuvoja hoitaa asiakkaidensa omaisuutta.

haltuunotto

Tämän artikkelin on kirjoittanut Matti Kinnunen ja sitä ovat sittemmin muokanneet muut Codenton työntekijät.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *