Avoimen lähdekoodin strategiat ohjelmistoyrityksille – Osa 1



 

Julkishallinnon hankinnat ovat olleet tapetilla, ja aiheesta: liiketoimintaympäristö ja teknologia laukkaavat hurjaa vauhtia, ja välillä on vaikea hahmottaa, miten tilannetta tulkitsisi ja miten olisi fiksua toimia. Kirjoitan aiheesta kolmessa erässä. Tässä ensimmäinen niistä, ole hyvä! Sarjan seuraavat osat luettavissa täällä: osa 2. ja osa 3.

Suomessa julkishallinto on maamme suurimpia ohjelmistojen teettäjiä. Suuressa osassa julkishallinnolle teetetystä sovelluskannasta oikeudet uusiin sovelluksiin ovat jääneet toimittajalle, vaikka julkishallinto on maksanut niiden kehityskustannukset kokonaisuudessaan. Malli on ollut äärimmäisen kannattava niille yrityksille, jotka ovat päässeet sisäpiiriin ja löytäneet hyvän mesenaatin alkuperäiselle sovellukselle.

Julkishallinnon yleisten sopimusehtojen uusimmassa versiossa (JIT 2015) tullaan todennäköisesti räjäyttämään pankki sovellusten omistuksen suhteen. Uusien ehtojen oletusarvoksi on valittu malli, jossa sovellusten tekijänoikeudet jäävät toimittajalle, mutta toimittajan on julkaistava uusi sovellus samanaikaisesti avoimen lähdekoodin lisenssillä.

Tilanne on uusi. Aiemmin yritykset ovat itsenäisesti valinneet avoimen lähdekoodin osaksi strategiaansa ja ovat useimmiten olleet varsin hyvin tietoisia siitä, mitä tämä itse asiassa tarkoittaa. Nuorten innokkaiden kehittäjien tiimit ovat ymmärtäneet riskit ja mahdollisuudet. Nyt avointa lähdekoodia vaaditaan yrityksiltä, joiden avainosaaminen on jossain ihan muualla.

Avoin lähdekoodi itsessään ei ole liiketoimintamalli, kuten tunnettu suomalainen yritysjohtaja ja avoimen koodin puolestapuhuja Mårten Mickos usein kysyttäessä kertoo. Yrityksen pitää olla tavallista tarkempi strategisten tavoitteidensa suhteen silloin, kun avoimen lähdekoodin mallin valitsee toimittajan sijaan asiakas.

Uuden strategian aika

Avoin lähdekoodi muuttaa markkinoiden ja ohjelmistoyritysten strategioita. Effica-integraatiota voi olla vaikea myydä 100 000 euron hintaan jokaiselle kunnalle, kun kunta voi halutessaan ladata integraation lähdekoodin verkosta, tai kun kunnan IT-kumppani voi sen ladata ja asentaa halvemmalla. Ansaintamalli on keksittävä uudestaan.

Toimittajan liiketoimintamallin hyvä ymmärtäminen on tärkeää myös asiakkaalle. Kumppani, joka raottaa koodiaan väkinäisesti ja toisaalta kumppani, joka jakaa riemukkaasti koodiaan, ovat luonteeltaan hyvin erilaisia. Todellisuudessa molemmat pyrkivät tienaamaan mahdollisimman hyvin asiakaskunnallaan.

Esiin nousee kysymys: miten ohjelmistoyritys voi toimia kannattavasti tässä uudessa liiketoimintaympäristössä? Sen saat selville seuraavissa osissa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *