Avoimen lähdekoodin strategiat ohjelmistoyrityksille – Osa 2



Toisessa osassa kolmiosaista sarjaa avoimen lähdekoodin liiketoimintamalleista käsittelen niitä malleja, joissa yritys tekee kaikkensa saadakseen sovelluksen leviämään laajalle. Yritykset yrittävät levittää koodia laajalti ja ovat löytäneet tapoja hyötyä tästä taloudellisesti. Ensimmäisen osan voit lukea täältä, viimeisen osan taas täältä.

1. Kansainvälinen succée

Kansainvälisesti onnistuneista avoimen lähdekoodin hankkeista ensimmäisenä mieleen nousevat Vaadin, MySQL, SSH, Linux ja IRC. Jokainen näistä valitsi haastavan, vaikeasti ratkaistavan ongelman, ja kehitti siihen maailmanluokan ratkaisun. Esimerkkiyrityksistä MySQL onnistui loistavasti, Vaadin ja SSH näyttävät lupaavilta ja IRC:in ja Linuxin ympärille ei muodostunut kotimaista ohjelmistoteollisuutta.

Seuraavan sukupolven julkisissa hankkeissa voi olla seuraavan kansainvälisesti menestyvän suomalaisen yrityksen siemen. Julkisten hankkeiden kautta voi löytyä joku, joka ratkoo niin tärkeän ongelman, että yrityksestä tulee oman alansa markkinajohtaja, kuten kävi yllä mainituilla esimerkkiyrityksillemme.

Tällä tavalla menestyvälle yritykselle kotimaanmarkkinat ovat aivan liian pienet ja voi olla, että yritys itse ei edes osallistu kotimaisiin kisoihin, vaan jättää tuotteensa paikallisten jakelijoiden tarjottavaksi.

2. Palvelupohjainen toimintamalli

Moni avoimen lähdekoodin kanssa paiskiva yritys on löytänyt tavan laskuttaa tukipalveluista tavallistakin paremmin. IT-alan salainen todellisuus on, että myynti ja markkinointi on todella kallista. Oraclen kaltaisilla kansainvälisillä yrityksillä se on niin tyyristä, että koko lisenssistä saatava tulo menee myyntikulujen korvaamiseen. Jos siis avoin lähdekoodi myy itse itsensä, yritys voi olla jopa kannattavampi kun se keskittyy laadukkaan tuen myymiseen.

Avoimen lähdekoodin tuki kun ei ole sen halvempaa, kuin suljetun lähdekoodin tuki. Alan parhaat yritykset voivat veloittaa vaativien ongelmien ratkaisemisesta useita tuhansia euroja henkilötyöpäivää kohti. Avoin lähdekoodi ei ole hyväntekeväisyyttä.

3. Kruununjalokiven kaappaus

IT-alan suurimmat toimijat käyttävät avointa lähdekoodia härskisti pahimpien kilpailijoidensa liiketoimintamallien tuhoamiseksi. Troijan hevosen kaltaiset ilmaiset sovellukset, kuten Googlen erittäin menestynyt Android-käyttöjärjestelmä tai Applen Safari-selain tekevät kilpakumppanin kruununjalokivistä nopeasti arvottomia. Onnistuessaan ne muuttavat markkinoita niin, että johtoasema arvioidaan uudestaan. Erinomainen esimerkki on myös virolainen x-road, joka kulkee Suomessa kansallisen palveluväylän nimellä.

Suomalaiset markkinat ovat pienet, mutta en ihmettelisi, vaikka Tiedon tai Logican kaltaiset jättiyritykset harkitsisivat toistensa asemiin hyökkäämistä avoimen lähdekoodin keinoin.

4. Pakotetaan muutkin avaamaan koodinsa

Avoimen lähdekoodin lisensseissä on kaksi valtavirtaa. Niin sanottu MIT-lisenssi ja sen kaltaiset muut lisenssit mahdollistavat uusien suljettujen ohjelmistojen tekemisen avoimen lähdekoodin pohjalta. GPL-lisenssi ja muut ns. copy-left -lisenssit ovat pirullisempia. GPL-sovelluksen liittäminen osaksi omaa softaa pakottaa useimmiten jakamaan omankin ohjelmiston kokonaan samalla lisenssillä.

MIT-lisensoitu avoin lähdekoodi on ohjelmistoyrittäjälle kuin lahja. Sen voi ottaa vastaan ja liittää osaksi omaa sovellusta muuttamatta juuri mitään. GPL-lisenssi on tähän verrattuna kuin myrkytetty omena. Jos GPL-koodia liittää omaan sovellukseensa, pitää oma sovellus jakaa kokonaan muille samalla GPL-lisenssillä.

Monilla markkinoilla koodin jakaminen GPL-lisenssillä riittää pitämään kilpailijat loitolla. Muut yritykset eivät voi käyttää koodia osana omaa tuotettaan, koska ovat päättäneet olla julkaisematta omia koodejaan.

5. Käenpoika

Käenpoika-nimen olen antanut strategialle, jossa pienempi yritys tarkoituksella jakaa avointa lähdekoodia isompiensa käyttöön. Liiketoimintamalli ei tässä strategiassa ole aluksi ilmeinen, mutta koodin käyttö helpottaa hankkeita niin paljon, etteivät isommat yritykset voi vastustaa kiusausta käyttää koodia.

Kun koodi on saatu levitettyä laajalle, alkaa vaihe 2, jossa markkina-asema monetisoidaan. Riittävän pienelle yritykselle tässä voi olla kyse ihan pelkästä oman yrityksen tunnetuksi tekemisestä.

Yksi kommentti artikkeliin ”Avoimen lähdekoodin strategiat ohjelmistoyrityksille – Osa 2

  1. Hyvää hahmottelua. Erityisesti tässä on hyvin esillä nämä strategiset käyttötarkoitukset, jotka unohtuvat usein. Tehokkaampi kehitysmalli mahdollistaa disruptoimisen ja sitä voi käyttää strategisesti.

    Ehkä paremman kuvan antamiseksi olisi syytä todeta, että Linux on synnyttänyt isoa liiketoimintaa, mutta ei kuitenkaan sellaista, jonka pääkonttori olisi Suomessa. Näitä ovat vaikka RedHat, Suse ja Android. Kaksi ensimmäistä on tukibisneksiä, Android taas on ekosysteemibisnes ja mainosbisnes yhdistettynä toisten kruununjalokiven himmentämiseen.

    Linuxin päälle tietenkin on syntynyt paljon liiketoimintaa Suomessakin, kuten mainittu MySQL.

    Mielenkiinnolla odotan viimeistä kirjoitusta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *