JHS-166 ja konsultoinnin avoimuus



Kuka omistaa konsultoinnin tulokset? Kuka saa tehdä niillä ja mitä? Nämä ovat asioita, jotka on syytä sopia sopimuksessa, jottei asiasta tule tulosten valmistuttua riitaa.

Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta on lähiaikoina hyväksymässä uudet JIT2015-sopimusehdot. Ehdot kulkevat myös nimellä “JHS-166 julkisen hallinnon IT-hankintojen yleiset sopimusehdot”. Jos kaikki menee hyvin, JHS-jaosto hyväksyy uudet sopimusehdot 12. kesäkuuta 2015.

Sopimusehtojen yleiseksi periaatteeksi on — nykyisen hallitusohjelman hengen mukaisesti — muodostunut niin sanottu open by default. Ohjelmistojen teettämisen kannalta muutos on suuri: sopimusehtojen mukaan julkisen hallinnon tilaamat ohjelmistot on julkaistava jollakin avoimella lisenssillä. JHS-166:n mukaan on myös mahdollista tilata ja toimittaa ohjelmistoja suljetulla lisenssillä, mutta se vaatii erillisen sopimusliitteen ja perustelut.

Avoimella ja suljetulla koodilla on omat puolustajansa. Tilaajan — verorahoin tilauksensa maksavan julkishallinnon kannalta — avoin koodi on perusteltua. Se tulee varmasti halvemmaksi, sen ylläpitäminen on helpompaa eikä avoimen koodin kanssa ole mahdollista joutua toimittajaloukkuun. Asiasta on kattavat perustelut JHS-työssä laaditussa liitteessä joten niihin ei tarvitse tässä mennä. Ohjelmistoteollisuuden puolelta avoimuutta ovat puolustaneet blogeissa Codento ja Vincit sekä Gofore.

JHS-166 ehtoihin sisältyy myös konsultointipalveluiden hankkimisessa käytettävistä sopimusehdoista. Uusimmassa luonnoksessa, joka siis mahdollisesti hyväksytään 12. kesäkuuta, sanotaan seuraavasti

kons

Kuvasta käy ilmi, että tavoitteena on estää saman konsultointityön tilaaminen ja toimittaminen moneen kertaan. Tämä käy hyvin selväksi keltaisella merkitystä osasta.

Tilaaja voi siis käyttää konsultoinnin tuloksia miten parhaaksi näkee, luovuttaa tuloksia eteenpäin ja muutenkin käsitellä tuloksia kuin itse tekemänsä työn tuloksia.  Lisäksi mikäli tilaaja lakkaa organisaatiomuutoksessa olemasta, tulokset ovat yhä käytettävissä eikä niitä tarvitse tilata konsultilta uudestaan. Vastaavasti toimittaja voi tehdä myös saman – eli jatkokehittää tuloksiaan miten haluaa jne.

Onko tämä hyvä yksittäisen konsultin kannalta? Entä konsulttipalveluita myyvän yrityksen kannalta?

Kysymys on samalla tavalla hankala kuin avoimen koodin kanssa. Saman duunin myyminen useaan kertaan voisi toki olla jonkin aikaa hyvääkin liiketoimintaa. Ongelmaksi saman myyminen muuttuu silloin, kun saman myymisessä painotus alkaa siirtyä tekemisestä ja ajattelusta myymiseen. Konsultointi  on kuitenkin aina osaamisen myymistä, ainutlaatuisen arvon tuottamista tilaajalle. Mikäli konsultti tai konsulttiyritys pyrkii myymään saman työnsä useaan kertaan, on vaarana ammattitaidon ja tietämyksen vanheneminen ja heikkeneminen. Mikäli konsultin osaaminen keskittyy joko saman tuotoksen myymiseen useaan kertaan tai aivan saman tekemiseen useaan kertaan, konsultti on hyvin nopeasti entinen konsultti.

Konsultin kilpailukyvyn on syytä perustua ylivertaiseen osaamiseen. Kun osaaminen on ylivertaista, ei tarvitse pelätä sen paremmin kilpailijoita kuin tekemisen loppumista. Osaaminen pysyy ylivertaisena ainoastaan, jos tekee ainutlaatuisia, tilaajan tarpeet täsmälleen täyttäviä toimeksiantoja. Mikäli tilaaja silti kykenee jatkokehittämään tuloksia, on sitä pidettävä kunnianosoituksena.

Codento ei pyri myymään samoja konsultointituloksia moneen kertaan. Meillä ei ole aikaa moiseen — me haluamme tehdä ainutlaatuisia ja ennennäkemättömiä juttuja. Meidän myyjillämmekään ei ole aikaa eikä intoa myydä samaa vanhaa kamaa uudestaan.

Tämän artikkelin on kirjoittanut Matti Kinnunen ja sitä ovat sittemmin muokanneet muut Codenton työntekijät.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *