Julkishallinto rikkoo toimittajaloukun



Codenton toimitusjohtaja Petri Aukia kirjoitti LinkedIn-tilillään siitä, miten valtio päättää piakkoin uusista julkisen sektorin IT-mallisopimusehdoista. Aihe on hyvin ajankohtainen ja kiinteästi Codenton toimintaan liittyvä, joten päätimme jakaa Petrin kirjoituksen myös täällä blogissamme. Konsulttimme Matti Kinnunen kirjoitti eilen tästä samasta aiheesta, kannattaa lukea hänenkin oiva artikkelinsa!

Valtio (tai itse asiassa sen julkisten hallintojen suositusten jaosto) on tällä viikolla päättämässä uusista julkishallinnon IT-mallisopimusehdoista (JIT 2007 ja JIT 2015.) Mallisopimusehdot ovat lähinnä neuvoa antavat, mutta niiden käyttö on laajaa ja niiden ohjeistava vaikutus on merkittävä. Ehtoja päivitettäessä on harkittu uudelleen, miten muuttuvan julkishallinnon pitäisi suhtautua sille kehitettyjen sovellusten omistukseen.

Hankintaan liittyvä perustelumuistio on erinomainen. Toivottavasti se käännetään myös englanniksi, sillä tällaisesta terävästä ja analyyttisesta otteesta voi olla ylpeä. Virolaisten tavoin ansaitsemme kehuja silloin, kun toimintamme on kopioimisen arvoista.

Tiivistelmänä: oletusarvoisesti uudessa sopimusmaailmassa hankittujen sovellusten oikeudet jäävät kullekin toimittajalle, ja toimittajan velvollisuus on jakaa tehty tuotos myös avoimen lähdekoodin lisenssillä. Jos sen sijaan “muuta vaihtoehtoa hankkia tiettyyn tarkoitukseen ohjelmistoa ei ole tai sen hankinta on kalliimpaa,” voidaan hankkia myös suljetun lähdekoodin lisenssillä valtiolle tehtäviä sovelluksia.

Juuri näin. Hankintaviranomainen pakotetaan miettimään, millaisella lisenssillä laadukas hankinta onnistuu edullisimmalla tavalla. Sopimusmalleissa ei ole pakkoa avoimuuteen eikä suljettuun lisenssiin, vaan se pakottaa miettimään oman työn taloudellisia seurauksia.

Valtio rakentaa tässä selvästi markkinaa, jossa useat pelurit kehittävät kilvan samoja tai keskenään kilpailevia avoimella lähdekoodilla jaettavia sovelluksia. Tällaisessa markkinassa nopein ja ketterin on usein voittaja, sillä jo saavutetut asemat eivät ole samalla tavalla sementoituneita kuin nykyään. Hitaille, kalliille ja tehottomille yrityksille ei tällaisella markkinalla ole tilaa.

Suomalaisista suljetuista julkishallinnon sovelluksista, kuten Effica, Katso-kirjautuminen ja Wilma, ei koskaan muodostu kansainvälisiä menestystarinoita. Avoimet suomalaiset sovellukset, kuten Vaadin, Linux ja MySQL sen sijaan ovat osoittautuneet markkinoilla menestyviksi.

Strategisesti osaava ohjelmistoyritys voi luoda etulyöntiaseman myös avoimen koodin maailmassa. Fiksulla strategialla se luo ympäristön, jossa elintilaa on kaikille, kaikkien työ edistää yhteistä etua, mutta suurin arvonmuodostus jää silti tuolla alkuperäistä ja taitavinta kehittäjätiimiä edustavalle yritykselle.

Rohkeutta päätöksentekoon, JHS-jaosto ja JulkICT-ryhmä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *