Kanta.fi ja tiimalasin tuijottelu



Jude Vihervaara lainaa Facebookin Terveydenhuollon tietojärjestelmät korjattava -ryhmässä lääkärituttavaansa. Tuttava on saanut käyttöönsä uuden Kanta.fi-yhteensopivan tietojärjestelmän ja kirjoitti Judelle:

Tätäkö on kiva katsoa? (c) John Morgan, Flickr CC
Tätäkö on kiva katsoa? (c) John Morgan, Flickr CC

“Nyt viikko Kanta-sopivana mennyt, hitaus on käyttökelvotonta. Tunti päivässä menee enemmän aikaa, labralehden avaus 20 sekuntia tiimalasia, sama potilasta vaihtaessa jne. Helposti 2-3 min menee tiimalasiin per potilas.

Kukin voi laskea, kuinka paljon maamme noin 20 000 lääkärin aikaa kuluu hukkaan tiimalasia katsellessa. Helpoin arviointitapa lienee arvata lääkärillä olevan päivässä keskimäärin 10 potilasta. Tiimalasin tuijoitteluun kuluu siis yli puolisen tuntia, eli ainakin 15. osa lääkärin päivittäisestä työajasta. Tämä tarkoittaa, että maassamme hukkuu tällä hetkellä — mikäli kaikilla on tiimalasiongelma — vähintään yli tuhannen lääkärin työpanos.

Olkaamme silti varovaisia arvioissamme. Voihan olla, että aivan kaikilla lääkäreillä ongelma ei ole näin suuri. Lääkäreillä on erilaisia tietojärjestelmiä, ja jotkin niistä voivat toimia nopeammin Kanta-järjestelmän kanssa. Olettakaamme Kanta-järjestelmän hitauden hukkaavan vuodessa vain noin 100 lääkärin vuosityöajan. Sekin on useamman terveyskeskuksen verran tiimalasin tuijotteluun käytettyä lääkärityöaikaa. Mitä asialle voisi tehdä?

Ensinnäkin voisimme poistaa tiimalasin. Jos oletamme, että lääkärin palkka on suunnilleen yhtä hyvä kuin pätevän ohjelmistokonsultin, valtion — joka vastaa Kanta-järjestelmästä — kannattaisi palkata vaikkapa 20 pätevää konsulttia korjaamaan tiimalasiongelma. Ongelma ei näet voi olla vaikea tai ainakaan mahdoton,  koska Kanta-järjestelmää paljon monimutkaisemmat ja laajemmin käytettävät järjestelmät eivät pakota käyttäjiään odottamaan. Useimmilla järjestelmillä ei ole varaa hidastella, koska käyttäjät eivät jää odottamaan. Kuinka kauan Facebook tai Google säilyttäisivät markkinaosuutensa, jos niiden toimintaa joutuisi tuon tuostakin odottamaan 20 sekuntia? Kuinka hyvin käy kauppa verkkokaupassa, jossa haut kestävät 20 sekuntia?

Kanta-järjestelmän korjaaminen on selvästi taloudellisesti kannattavaa. Järjestelmän rakentaminen alunperinkin riittävän nopeaksi olisi varmasti ollut kannattavaa, koska korjaaminen on aina kalliimpaa kuin ehjän tekeminen.

Toiseksi, voimme varmistaa, ettei tällaisia suorituskykyongelmia synny jatkossa. Ovathan tällaiset ongelmat sekä kalliita, että noloja. Suorityskykyongelmat ovat yleensä merkki huolimattomasta suunnittelusta, toteutuksesta ja testauksesta. Mitä ilmeisemmin Kanta-järjestelmän kehityksessä käytetty ohjelmistotuotantoprosessi on rikki. Joko hitautta ei ole huomattu kehityksen, järjestelmä- ja hyväksyntätestauksien aikana, tai sitten hitaudesta ei ole välitetty — vaikkapa siksi, että varsinaisia suorituskykyvaatimuksia ei ole ollut. Ehkä suorituskykysuunnittelua ei ole tehty lainkaan, tai se on tehty vain pienelle osalle järjestelmää — lääkärin eli loppukäyttäjän näkökulma ja työaika on unohtunut.

Loppukäyttäjän näkökulma unohtuu helposti julkisissa hankinnoissa. Julkisissa hankinnoissa on tapana käyttää hintojen arviointikriteerinä usean vuoden kokonaiskustannuksia. Kustannuksiin lasketaan mukaan järjestelmän lisenssit, kehitystyö, käyttöympäristö ja ylläpito. Kustannuksiin ei juuri koskaan lasketa mukaan järjestelmän käyttöön kuluvaa työaikaa. Olisiko sittenkin syytä laskea?

Oli miten oli, hallitusohjelman hengen mukaisesti Kanta-järjestelmä ja sitä käyttävät järjestelmät on laitettava kuntoon. Mitä mieltä on miettiä Sote-uudistusta ja organisaatioita, jos työvälineet hukkaavat satoja työvuosia?

Tämän artikkelin on kirjoittanut Matti Kinnunen ja sitä ovat sittemmin muokanneet muut Codenton työntekijät.

5 kommenttia artikkeliin ”Kanta.fi ja tiimalasin tuijottelu

  1. Hei. Luulisi sinun tietotekniikka experttinä ymmärtävän että kanta ja potilastietojärjestelmä on eri asioita. Pikkaisen tarkkuutta revittelyyn ja kommentointiin vaikka ymmärrän etteivät terveyhuollon systeemit ole sitä perustyötäsi. Yt. Jari Porrasmaa

  2. Kuten epäsuorasti toteatkin niin Kanta Kantaa käyttävät järjestelmät. Vaikken vasteaikoja tiedäkään niin huhut kertovat että Kanta-rajapinnassa vasteaikakeskiarvot ovat kirkkaasti alle sekunnin. Ongelma on tietysti todellinen ja toivottavasti saadaan korjattua, on tosiaan kaikkien etu. Mutta toisaalta hieman epäreilua pressiä sinällään ainakin tällä hetkellä hyvin toimivalle järjestelmälle.

  3. Kuten epäsuorasti toteatkin niin Kanta on eri asia Kantaa käyttävät järjestelmät. Vaikken vasteaikoja tiedäkään niin huhut kertovat että Kanta-rajapinnassa vasteaikakeskiarvot ovat kirkkaasti alle sekunnin. Ongelma on tietysti todellinen ja toivottavasti saadaan korjattua, on tosiaan kaikkien etu. Mutta toisaalta hieman epäreilua pressiä sinällään ainakin tällä hetkellä hyvin toimivalle Kanta-järjestelmälle.

  4. Oikeassa olette, ulkopuolisen tai edes lääkärin on vaikea ennustaa missä kohtaa käyttöliittymän kömpelyys johtuu mistäkin arvoketjun toimijasta. Ilmeistä on, että alalla on jotain fundamentaalisesti pielessä, jos tällaisia ratkaisuja päästetään läpi vastaanottotesteissä. Ja asianosaisia lukuunottamatta epäolennaista on, onko syy infrassa, kanta-palvelussa, yksittäisessä sovellustoimittajassa vai jossain ihan muussa.

    Selvää myös on, että jos vebbisivun mainospaikat voidaan huutokaupata parhaiten maksavalle toimijalle alle 200 millisekunnissa, ei jonkun yksinkertaisen lääkärien käyttöliittymäsivun avautumisen pitäisi viedä tuon kauempaa. Teknologisia esteitä tähän ei ole. /Petri

  5. Tässä tapauksessa näkyy hyvin järjestelmän rajan merkitys. Kanta.fi:n rakentajille järjestelmän raja on järjestelmän rajapinnoissa. Kanta.fi-järjestelmää käyttävien järjestelmien käyttäjien (lääkärit, apteekit) mielestä raja on käyttöliittymässä. Vaikka Kanta.fi toimisikin riittävän nopeasti (mitä on vaikeata sanoa, koska kovin helposti järjestelmän suorituskykyspeksejä ei mistään löydy), niin Kannan ja lääkärin järjestelmän kokonaisuus voi olla raivostuttavan hidas.

    Ongelma lienee siinä, että meillä on Suomessa käytössä niin monta erilaista järjestelmää, ettei Kanta-porukoilla ole ollut mahdollisuutta varmistaa kokonaisuuden suorituskykyä. Tästä järjestelmien tarpeettomasta moninaisuudesta olisi syytä kirjoittaa erikseen.

    Kiitos mainioista kommenteista – ja selvästikin melko herooisesta duunista Kanta.fi:n kimpussa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *