Tietojärjestelmä syrjinnän välineenä



Eräs ystäväni on ikävässä tilanteessa. Hän valmistui juuri, muttei onnistunut saamaan vielä töitä, kuten niin monelle vastavalmistuneelle tässä nykyisessä markkinatilanteessa käy. Ystäväni täytyi siis kääntyä Kelan asiointipalvelun puoleen hakeakseen työmarkkinatukea. Asiointipalvelun lomakkeessa on kohta, johon pyydetään merkkaamaan tuen hakijan samassa asunnossa asuvan puolison tiedot. Ystäväni täytti siis tunnollisesti avopuolisonsa nimen ja sosiaaliturvatunnuksen. Järjestelmä ei kuitenkaan hyväksynyt puolison sotua, koska tämä sattuu olemaan samaa sukupuolta.

Kävin tarkistamassa asian Kelan nettisivuilta, ja siellä tosiaan sanotaan seuraavaa: ”Avopuolisoiksi katsotaan mies ja nainen, jotka elävät jatkuvasti yhteisessä taloudessa ja avioliitonomaisissa olosuhteissa, mutta eivät ole naimisissa. Jos samaa sukupuolta olevat henkilöt elävät yhteisessä taloudessa mutta eivät ole rekisteröineet parisuhdettaan, heitä ei katsota avio- eikä avopuolisoiksi.” Esimerkiksi asumislisään taas liittyy seuraava pieni yksityiskohta: ” Samassa asunnossa kahdestaan asuvat mies ja nainen katsotaan avopuolisoiksi, jos hakija ei toisin todista.” Anteeksi, mitä? Samaa sukupuolta olevaa avopuolisoa ei lasketa puolisoksi, vaikka tuen hakija haluaisi itse rehellisyyden (ja rakkauden) nimissä ilmoittaa, että kyseessä todella on puoliso? Sen sijaan eri sukupuolta olevien, yhteisessä asunnossa asuvien pitää erikseen todistaa, jos he eivät ole pariskunta?

Äkkiseltään ajateltuna asia voi tuntua vähäpätöiseltä. Se kuitenkin kertoo jostain paljon isommasta, vakavammasta ja rumemmasta. Maassamme jotkut pariskunnat ovat edelleen arvostetumpia, kuin toiset. Kahden samaa sukupuolta olevan parisuhdetta ei edes lasketa parisuhteeksi ilman rekisteröintiä. Sen sijaan heteropariskunnilta ei suinkaan vaadita avioliittoa, jotta heidän tilanteensa lasketaan valtion omistaman laitoksen silmissä oikeaksi suhteeksi.

Kelan käytännöt ovat täysin vanhentuneita. Etenkin pääkaupunkiseudulla asuminen on niin kallista, että myös ystävät voivat hyvinkin asua samassa asunnossa – vaikka sattuisivat olemaan eri sukupuolta. Mitä kalliimmaksi asuminen käy, sitä yleisemmäksi kimppa-asumisjärjestelyt tulevat, eivätkä vain opiskelijoiden, vaan myös muissakin elämäntilanteissa olevien kesken. Eri sukupuolta olevat voivat aivan hyvin olla vain ystäviä – ja yhtälailla samaa sukupuolta olevat voivat vallan mainiosti olla rakastavaisia. Kelan nykyinen käytäntö on epäreilu puolin ja toisin.

Kelan tietojärjestelmä toimii rakenteellisen syrjinnän välineenä. Tietokoneohjelma toimii juuri niin, kuin se on koodattu. Se ei tunnista oikeaa väärästä, vaan toimii samalla tavalla, kunnes sitä muutetaan. Tietojärjestelmä ei koskaan kerro esimiehelleen, että ”On tullut tehtyä huono periaatepäätös” senkään jälkeen, kun tuhannet ovat vihaisia ja loukkaantuneita. Tietojärjestelmä ei kuuntele, ja siksi sitä vastaan on mahdotonta taistella. Yksittäisen virkamiehen syrjivästä käytöksestä voi aina valittaa, mutta kun syrjinnän tekee tietojärjestelmä, tavallinen rivikäyttäjä on voimaton.

Tietojärjestelmän toimintatapaa on myös aivan liian helppoa käyttää perusteena syrjinnän jatkamiselle; ”Ymmärränhän minä, mutta kun tämä järjestelmä nyt vaan on tällainen” tai ”Meillä on aina toimittu näin, tietojärjestelmä sen sanelee” ovat houkuttavia vastausvaihtoehtoja, kun asioihin ei viitsitä tai haluta saada muutosta. Tietojärjestelmää on turhaa syyttää ihmisten tekemistä virheistä; sen toimintaa voi aina parantaa. Paljon vaikeampaa on saada aikaan asennemuutos meissä ihmisissä. Kun tasa-arvoinen avioliittolaki on (toivottavasti) tulossa lähivuosina voimaan, niin olisiko Kelankin aika tarkistaa järjestelmäänsä ja päivittää se nykyaikaan?

Entä mitä tukea hakenut ystäväni tästä tuumaa? ”Tuntuuhan se aika pahalta.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *