Lean intranet

Lisää arvoa liiketoimintaan + opitaan jatkuvasti

Sain tänään tilaisuuden pohtia ääneen Intranet Summit (#intra15) -tapahtumassa, miten lean-periaatteita voi soveltaa intranetin kehittämiseen. Ohessa kalvosetti klinikasta, jossa intranetin tekijäorganisaatioiden keskustelu oli ilahduttavan aktiivista ja käytännössä kiinni.

Avainkohdat intranetin leaniyttämisessä tiivistetysti:

  • Etsi intranetistä (tai siitä paremmannimisestä digitaalisesta työympäristöstä) mitattavaa lisäarvoa työlle ja liiketoiminnalle – loppupeleissä asiakkaalle
  • Visioi uusia työtapoja yhdessä tiimien kanssa, pilotoi mahdollisia ratkaisuja ja rakenna sitten vasta lopullisia välineitä
  • Opi jatkuvasti työtavoista ja kehitä intranettiä sen mukaan – ja mittaa muutosten tuloksia

Lisenssit ja avoin lähdekoodi – Codenton uutiskirje 09/2015

Hyvää syyskuuta!

Lisenssit ja avoin lähdekoodi ovat edelleen kuuma keskustelunaihe sekä meillä että maailmalla. Tässä uutiskirjeessä:

  •    IT2015 – Milloin asiakkaan kannattaa omistaa koodi?
  •    Avoimen lisenssin valinta
  •    Gartner: Lisenssioptimointi on hyödyntämätön kilpailuetu
  •    Mitä isot tekevät? Ja mitä asiakkaan kannattaisi siitä päätellä?
  •    Ohjelmistoyritysten avoimen lähdekoodin strategiat
  •    Mitä seuraavaksi?
  •    Opinder – ketterä avoimen lähdekoodin palvelu Helsingin yliopistolle

Milloin asiakkaan kannattaa omistaa koodi? – Uusia ajatuksia luvassa IT2015:ssä

IT2010-sopimusehdot uudistuvat ja julkistetaan 24.9.2015 nimellä IT2015. Uudistuksen varrella on keskusteltu kiivaastikin siitä, kenelle lähdekoodin pitäisi kuulua – asiakkaalle, joka maksaa ohjelmistokehityksestä vai toimittajalle, joka yrittää tehdä siitä liiketoimintaa. Lausuntokierroksella näytti, että uudet ehdot kannustavat asiakasta tunnistamaan, milloin koodin omistaminen on liiketoiminnan kannalta oleellista. Omistuksen jääminen toimittajalle oli tarjolla oletusvaihtoehdoksi, jolloin sopimusehdot helposti ohjaavat hinnoittelemaan asiakkaan omistuksen erikseen.

Codenton toimitusjohtaja Petri Aukia pohtii aihetta julkisen puolen JIT2015-ohjeiden suhteen. JIT2015-ehtojen julkaisuhetki oli vielä kirjeen lähetyshetkellä epävarma.

Avoimen lisenssin valinta

Tarttuva vai salliva lisenssi? GPL, BSD, MIT? Otso neuvoo kalvosarjassaan, mitä lähdekoodin lisenssin valinnasta on tärkeää ymmärtää. Näkökulma on erityisesti julkishallinnon. Kuinka valita avoin lisenssi?

Gartner: Lisenssioptimointi on hyödyntämätön kilpailuetu

Miksi lisensointiin ja ohjelmistojen omistusmalliin kannattaa edes käyttää energiaa? Gartnerin uusi IT Market Clock for ITSM 2.0 -raportti toteaa, että kun laajennetaan ajattelua ohelmistojen omistamisesta koko IT:hen, lisenssioptimointi on tärkeä kilpailuedun lähde. Toistaiseksi se on vain hyvin vajavaisesti hyödynnetty.

Lisenssioptimointia myyvä Flexera pohtii Gartnerin analyysiä blogissaan, ja Software Development Timesin hyvä artikkeli taas pistää Flexeran pohdinnat kontekstiinsa.

Mitä isot tekevät? Ja mitä asiakkaan kannattaisi siitä päätellä?

Yksi avoimen lähdekoodin maailman kohuttu tulokas on pilvifirma Salesforce, joka on vetänyt lisensointikeskustelusta omat johtopäätöksensä ja ryhtynyt tarjoamaan UI-rakennustyökalu Auraansa osittain avoimena lähdekoodina ja ilmaiseksi. Videopilvi Netflix on näyttänyt tietä ja kulkenut avoimen lähdekoodin polkua jo pitkään ja maineikkaasti.

Petrin blogisarjassa avataankin sitä, millaisia strategioita ohjelmistoyrityksillä avoimen lähdekoodin suhteen on. Lukiessa kiinnostavaa on pohtia, millaista strategiaa oma kumppaniverkosto mahdollisesti edustaa.

Avointen ekosysteemien strategiat
Suljettujen ekosysteemien strategiat

Mitä seuraavaksi?

codento-ohjelmiston-haltuunoton-vaiheet

Mitä siis järjestelmien ostajan pitäisi seuraavaksi lisenssien suhteen tehdä? Petrin kalvosetti lisensoinnin kokonaiskuvasta ja kartoittamisen ensi askelista ehdottaa tehtävälistaa ensi maanantaille. Ohjelmistojen omistaminen – haltuunoton vaiheet.

Opinder – avoimella lähdekoodilla ja joukkoistuksella mainiota jälkeä

Loistava esimerkki onnistuneesta avoimen lähdekoodin ketterästä projektista ja asiakkaan vahvasta omistusotteesta on Opinder eli ’opiskelijoiden Tinder’, jonka kautta voi etsiä opiskeluseuraa. Meillä on ilo ja kunnia olla mukana toteuttamassa palvelua Helsingin yliopistolle. Lue lisää Opinderista.

Mahtavaa syksyä kaikille!

Petri ja koko Codento-tiimi

Haluatko tutustua muihin uutiskirjeisiimme?

Jos haluat vilkaista muita uutiskirjeitämme, tässä linkit muutamaan niistä.

Leanillä tehoa liiketoimintaan (12/2015)
Aamiaisseminaarin antia: tietojärjestelmien omistusoikeudet (06/2015)
Tiedolla johtaminen tuo parempia tuloksia (08/2014)
Inspiraatiota uuden IT:n päättäjille (06/2014)
Uutiset IT:n päättäjille (03/2014)

Jos taas haluat saada tulevat uutiskirjeemme ensimmäisten joukossa suoraan sähköpostiisi, voit liittyä uutiskirjeemme tilaajaksi vaivattomasti blogimme sivupalkissa olevalla lomakkeella.

***

Kuva: Flickr Creative Commons, opensource.com.

Lare Lekman: Jatkuva kehitys on agilen ydin

Agilessa oleellinen verbi on kokeilla. Kokeilun kautta voidaan löytää parempia toimintatapoja.

Lare Lekman on Lekman Consultingin perustaja sekä ketterän kehityksen kouluttaja ja valmentaja. Laren mukaan agilessa on tärkeää jatkuva kehitys ja priorisointi. Lare puhuu myös kokeilevan organisaatiokulttuurin puolesta. Tässä Laren top 5:

1. Iterointi ja jatkuva kehitys

Iteroinnin ja jatkuvan kehityksen kautta opitaan projektin aikana, mikä on oikeasti merkittävää, mikä taas ei. Joskus asiakkaan vaatimukset perustuvat ainakin osittain spekulaatioihin, ja kaikkia vaatimuksia pidetään yhtä tärkeinä.

Projektia palastelemalla pystytään varmistamaan, että kokonaisuus voidaan priorisoida ja keskittyä tekemään tärkeintä osaa ensin. Jokaisen sprintin jäkeen tulisi myös katselmoida, mitä on saatu aikaan, ja ohjata sen avulla seuraavaa rutistusta. Säännöllisestä tarkastelusta, priorisoinnista ja karsinnasta syntyy lisäarvo projektille.

2. Priorisointi

Toinen pointti liittyy kiinteästi ensimmäiseen. Jokaisen sprintin alussa tulisi priorisoida työtehtävät, jotta vältytään epäoleellisten asioiden parissa puuhastelulta. Kehitystä tulee myös ohjata arvokkaampaan suuntaan saadun palautteen ja tilanteen mukaan.

3. Itseohjautuvuus

Ketteryyden kannalta on äärimmäisen tärkeää, että työntekijät ottavat aktiivisesti vastuuta sekä omasta, että tiimin työstä. Heidän tulisi voida tuntea ammattiylpeyttä ja myös huolehtia oman osaamisensa kehittämisestä. Tiimeissä pitäisi pystyä keskustelemaan ja määrittelyä tarvittaessa tarkentaa tuoteomistajan kanssa.

4. Prosessin kehittäminen

Työskentelyprosessia tulee myös remontoida säännöllisesti. Prosessit eivät saa olla kiveen hakattuja, vaan niitä pitää tarkastella ja parannella. Tärkeä verbi tässä on kokeilla. Muutokseen ei tarvitse sitoutua ikuisiksi ajoiksi eikä sitä tarvitse turhaan jännittää. Jos kokeilu osoittaa, että uusi toimintatapa on aiempaa huonompi, aiempaan voidaan aina palata. Rohkeasti kokeilemalla voidaan löytää uusia, parempia työskentelytapoja.

5. Luottamus ja läpinäkyvyys

Tilaajan on lähtökohtaisesti voitava luottaa toimittajan osaamiseen, jotta ketterä yhteistyö voi toimia. Konsultoinnissa myydään aikapohjaista tekemistä, ei valmista tuotetta, ja tämä voi hermostuttaa tilaajaa.

Jos tilaaja ei luota toimittajaan, hän saattaa lukita liian monia ominaisuusvaatimuksia yhtä aikaa. Kaikkia ominaisuuksia ei kuitenkaan voi toteuttaa samanaikaisesti. Ohjelmistoja ei voi tehdä kertarysäyksellä valmiiksi, vaan ne on rakennettava pala kerrallaan.

Jotta yhteistyö toimisi, täytyy matkan varrella voida puolin ja toisin oppia, mikä on tärkeää, toimivaa ja arvokasta. Tilaajan tuskaa voi helpottaa toimittajan aiemmat, vastaavat referenssit, taustojen tunteminen sekä rekrytointityyppinen toimittajan valinta.

***

Tässä kolmiosaisessa sarjassa tutustumme ketteriin menetelmiin kolmen asiantuntijan avulla. Pyysimme kutakin heistä kertomaan viisi heidän mielestään tärkeää asiaa, jotka ketteriä menetelmiä käyttävän yrityksen tai organisaation tulisi ottaa huomioon toiminnassaan. Sillä ei ole väliä, onko ketteriä menetelmiä käytetty aiemminkin, vai testataanko niistä vasta ensimmäistä kertaa. Nämä pointit ovat aina yhtä merkittäviä. Sarjan aiemmat osat pääset lukemaan täällä: osa 1. ja osa 2.

Menestynyt ketterä tuoteomistaja

Agile product owner eli ketterä tuoteomistaja on projektirattaan tärkein lenkki. Hän huolehtii siitä, että jokaisesta kehityspäivästä saadaan irti paras mahdollinen arvo liiketoiminnalle.

Miten agile ostajaorganisaatio ja tuoteomistaja onnistuvat ketterässä kehityksessä? Tässä Codenton viisi vinkkiä.

Ja vielä ennen kuin aloitetaan: olethan varma, että tuote jota suunnittelet on ketterän kehityksen ja räätälikoodauksen paikka? Haetaanhan tärkeää kilpailuetua, eikä valmisjärjestelmillä tai pilvipalveluilla pääse mitenkään kokeilemaan tulevan tuotteen kanssa toimimista?

1. Avainhenkilöt menetelmäkurssille

Onhan päätoimisen product ownerin eli tuotemistajan lisäksi ostajaorganisaatiossa toinenkin sertifioitu henkilö? Mielellään saman ketterän menetelmän piiristä kuin toimittaja? Kaksi työpäivää ja pari tuhatlappusta on halpa hinta perusosaamisesta, jonka puute voi vaarantaa koko projektin. Ei, kirjan lukeminen ei riitä. Kursseissa on nimittäin se lyömätön etu että niillä a) _tehdään_ asioita ja b) myös jutellaan niistä.

2. Jatkuva oppiminen

Ketterien menetelmien kova ydin ei ole hienot rituaalit vaan jatkuva oppiminen.  Sillä taataan, että jokaiselle kehitystyöpäivälle – eli tuhatlappuselle – saadaan paras arvo suhteessa liiketoimintaan. Tunti ketteryysvalmennusta tuoteomistajalle silloin tällöin voi säästää kymppitonneja projektissa. Menetelmästä viis – yhteisestä oppimisesta eli sprinttisuunnitteluista, sprintti-/tuotekatselmuksista ja retrospektiiveista/menetelmäkatselmuksista ei lipsuta. Muuten voidaan alkaa kiertää kehää, eikä siihen ole varaa kenelläkään.

3. Ohjausryhmä mukaan visiotyöhön

Viilatkaa toteutettavan palvelun tavoite ohjausryhmän kanssa yhdessä suhteessa siihen, millaista mullistusta liiketoimintaan palvelun avulla haetaan.  Pukekaa se numeroiksi. Esimerkiksi lean canvas tai business model canvas taipuu hyväksi välineeksi tähän. (Ja ehkäpä projektin budjettia voi sitten pohtia suhteessa tähän tavoitteeseen.)

4. Mahdollisimman vähän koodia

Ennen kuin on koodattu riviäkään, lähde kokeilemaan uuden palvelun työtapaa ja keräämään siitä lisää ymmärrystä. Jos pohjana on valmis moduulisetti, pystyttäkää se ensin käyttöön perusasetuksilla. Esim. menestyksekäs Yoogaia aloitti kaupunkitarinoiden mukaan maksullisella Skype-chatillä. Siinäpä pienimmän julkaistavan tuotteen esikuvaa.

Huolehdi joka kehitysjaksossa, että jos rahat loppuisivat seuraavana maanantaina sen jälkeen, järjestelmä on käyttökelpoinen ja koodi tallessa.

5. Arvon mittaaminen

Ketterä tuotekehitys itse johdettuna on kova panostus, ja sen on syytä olla investointi eikä ikävä kulu. Seuraa siis tuottoa jatkuvasti. Lainatkaa ohjelmistokehittäjien suunnittelupokerikortteja ja pelatkaa ohjausryhmässä arvopokeria ominaisuuksista. Siitä saat arvokäyrän, jota seurata kuukausien kuluessa. Oppikaa oikeasti käyttäjäpalautteesta ja käyttäkää analytiikkaa jos sitä on saatavilla. Niihin ominaisuuksiin nimittäin kannattaa panostaa, jotka tuottavat todetusti tulosta.

***

Tässä kolmiosaisessa sarjassa tutustumme ketteriin menetelmiin kolmen asiantuntijan avulla. Pyysimme kutakin heistä kertomaan viisi heidän mielestään tärkeää asiaa, jotka ketteriä menetelmiä käyttävän yrityksen tai organisaation tulisi ottaa huomioon toiminnassaan. Sillä ei ole väliä, onko ketteriä menetelmiä käytetty aiemminkin, vai testataanko niistä vasta ensimmäistä kertaa. Nämä pointit ovat aina yhtä merkittäviä. Sarjan muut osat pääset lukemaan täällä: osa 1. ja osa 3.

Jussi Markula: Agile tuottaa arvoa, kun koko yritys on mukana

 

Lean-valmentaja ja sarjayrittäjä Jussi Markula on yksi Prominda Revolution Oy:n perustajista. Jussille agilessa eli ketterissä menetelmissä on tärkeää kulttuuri ja koko yrityksen yhdessä tekeminen. Jussin mielestä tärkeintä organisaation ketteryydessä on seuraavat viisi asiaa:

1. Organisaation kokonaisvaltainen ketteryys

Usein tuotekehitys omaksuu melko varhain ketterät toimintatavat, mutta muu organisaatio toimii perinteisemmin. Ketteryydestä saatavat hyödyt jäävät tällöin hyvin rajallisiksi. Jotta ketteryys tuottaa asiakkaalle maksimaalisesti arvoa, tulee ajattelumalli olla omaksuttu koko organisaation tasolla.

2. Moderni yrityskulttuuri

Ketteryyden mahdollistaa uudenlainen, moderni yrityskulttuuri. Organisaatioissa on yleensä paljon poisopittavaa aiemmista, vanhoista toimintatavoista. Keskeistä uudessa ajattelussa on radikaali avoimuuden ja läpinäkyvyyden kulttuuri, joka vaatii toimiakseen aitoa luottamusta koko henkilöstön tasolla.

3. Hyväksy, ettet tiedä, mitä et tiedä

Ketteryys edellyttää, että organisaatioissa hyväksytään ettei tulevaisuutta voi ennustaa. Vaikka miten valmistautuisit, yllätyksiä ja odottamattomia tilanteita tulee aina. Muutoksiin ei pidä suhtautua poikkeustilanteina, vaan ne ovat osa normaalia organisaation arkea. Kun epävarmuuden hyväksyy, sitä ei enää tarvitse pelätä.

4. Oppimisen merkitys

Jotta organisaation jäsenet voivat oppia uutta, pitää yrityskulttuurin sallia epäonnistumiset. Epäonnistuminen itsessään ei tietenkään ole juhlimisen arvoista; jos epäonnistutaan vain mokailun vuoksi, panokset menevät hukkaan. Jos sen sijaan epäonnistumiset jalostetaan oppimiseksi, organisaatio tulee jatkuvasti vahvemmaksi. Organisaatio voi kääntää mokat, yllätykset ja muutokset vahvuudekseen.

5. Oppimissyklin nopeus

Ketteryys edellyttää jatkuvaa vuorovaikutusta paitsi organisaation sisällä, myös muiden organisaatioiden ja ennen kaikkea asiakkaiden kanssa. Tavoitteena on nollaviiveorganisaatio, jossa asiat eivät jää seisomaan paikalleen, vaan tieto saadaan hyödynnettyä välittömästi. Mallia antavat lean start up –yritykset, joissa tuotteita ja palveluita rakennetaan muuttuvissa ympäristöissä äärimmäisen nopeasti. Parhaimmillaan voidaan tehdä jopa lukuisia päivittäisiä tuoteparannuksia, hyödyntäen lähes reaaliajassa asiakkailta ja markkinoilta saatua dataa oppimiseen, tehden seuraavat parannukset jopa tunneissa tai muutaman päivän sisällä.

***

Tässä kolmiosaisessa sarjassa tutustumme ketteriin menetelmiin kolmen asiantuntijan avulla. Pyysimme kutakin heistä kertomaan viisi heidän mielestään tärkeää asiaa, jotka ketteriä menetelmiä käyttävän yrityksen tai organisaation tulisi ottaa huomioon toiminnassaan. Sillä ei ole väliä, onko ketteriä menetelmiä käytetty aiemminkin, vai testataanko niistä vasta ensimmäistä kertaa. Nämä pointit ovat aina yhtä merkittäviä. Sarjan seuraavat osat näet täältä: osa 2. ja osa 3.