Menestynyt ketterä tuoteomistaja



Agile product owner eli ketterä tuoteomistaja on projektirattaan tärkein lenkki. Hän huolehtii siitä, että jokaisesta kehityspäivästä saadaan irti paras mahdollinen arvo liiketoiminnalle.

Miten agile ostajaorganisaatio ja tuoteomistaja onnistuvat ketterässä kehityksessä? Tässä Codenton viisi vinkkiä.

Ja vielä ennen kuin aloitetaan: olethan varma, että tuote jota suunnittelet on ketterän kehityksen ja räätälikoodauksen paikka? Haetaanhan tärkeää kilpailuetua, eikä valmisjärjestelmillä tai pilvipalveluilla pääse mitenkään kokeilemaan tulevan tuotteen kanssa toimimista?

1. Avainhenkilöt menetelmäkurssille

Onhan päätoimisen product ownerin eli tuotemistajan lisäksi ostajaorganisaatiossa toinenkin sertifioitu henkilö? Mielellään saman ketterän menetelmän piiristä kuin toimittaja? Kaksi työpäivää ja pari tuhatlappusta on halpa hinta perusosaamisesta, jonka puute voi vaarantaa koko projektin. Ei, kirjan lukeminen ei riitä. Kursseissa on nimittäin se lyömätön etu että niillä a) _tehdään_ asioita ja b) myös jutellaan niistä.

2. Jatkuva oppiminen

Ketterien menetelmien kova ydin ei ole hienot rituaalit vaan jatkuva oppiminen.  Sillä taataan, että jokaiselle kehitystyöpäivälle – eli tuhatlappuselle – saadaan paras arvo suhteessa liiketoimintaan. Tunti ketteryysvalmennusta tuoteomistajalle silloin tällöin voi säästää kymppitonneja projektissa. Menetelmästä viis – yhteisestä oppimisesta eli sprinttisuunnitteluista, sprintti-/tuotekatselmuksista ja retrospektiiveista/menetelmäkatselmuksista ei lipsuta. Muuten voidaan alkaa kiertää kehää, eikä siihen ole varaa kenelläkään.

3. Ohjausryhmä mukaan visiotyöhön

Viilatkaa toteutettavan palvelun tavoite ohjausryhmän kanssa yhdessä suhteessa siihen, millaista mullistusta liiketoimintaan palvelun avulla haetaan.  Pukekaa se numeroiksi. Esimerkiksi lean canvas tai business model canvas taipuu hyväksi välineeksi tähän. (Ja ehkäpä projektin budjettia voi sitten pohtia suhteessa tähän tavoitteeseen.)

4. Mahdollisimman vähän koodia

Ennen kuin on koodattu riviäkään, lähde kokeilemaan uuden palvelun työtapaa ja keräämään siitä lisää ymmärrystä. Jos pohjana on valmis moduulisetti, pystyttäkää se ensin käyttöön perusasetuksilla. Esim. menestyksekäs Yoogaia aloitti kaupunkitarinoiden mukaan maksullisella Skype-chatillä. Siinäpä pienimmän julkaistavan tuotteen esikuvaa.

Huolehdi joka kehitysjaksossa, että jos rahat loppuisivat seuraavana maanantaina sen jälkeen, järjestelmä on käyttökelpoinen ja koodi tallessa.

5. Arvon mittaaminen

Ketterä tuotekehitys itse johdettuna on kova panostus, ja sen on syytä olla investointi eikä ikävä kulu. Seuraa siis tuottoa jatkuvasti. Lainatkaa ohjelmistokehittäjien suunnittelupokerikortteja ja pelatkaa ohjausryhmässä arvopokeria ominaisuuksista. Siitä saat arvokäyrän, jota seurata kuukausien kuluessa. Oppikaa oikeasti käyttäjäpalautteesta ja käyttäkää analytiikkaa jos sitä on saatavilla. Niihin ominaisuuksiin nimittäin kannattaa panostaa, jotka tuottavat todetusti tulosta.

***

Tässä kolmiosaisessa sarjassa tutustumme ketteriin menetelmiin kolmen asiantuntijan avulla. Pyysimme kutakin heistä kertomaan viisi heidän mielestään tärkeää asiaa, jotka ketteriä menetelmiä käyttävän yrityksen tai organisaation tulisi ottaa huomioon toiminnassaan. Sillä ei ole väliä, onko ketteriä menetelmiä käytetty aiemminkin, vai testataanko niistä vasta ensimmäistä kertaa. Nämä pointit ovat aina yhtä merkittäviä. Sarjan muut osat pääset lukemaan täällä: osa 1. ja osa 3.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *