Pilvipalvelut vuonna 2020



Viiden vuoden kuluttua pilvipalveluja otetaan käyttöön myös siksi, että se on tietoturvallisin valinta.

Senja Larsen kirjoitti Kauppalehdessä pilvipalveluiden voittokulusta ja vanhojen, aikansa eläneiden IT-käytäntöjen hautajaissaatosta. Hän toivoi erityisesti, että Suomessa tajuttaisiin hylätä kyseinen saattoseurue, kääntää katseet nykyaikaan ja ymmärtää, että pilviarkkitehdit ovat uuden ajan IT:n avainosaajia. Innostuin Larsenin artikkelin pohjalta pohtimaan pilvipalveluiden tulevaisuutta. Julkaisin luonnoksen tästä blogauksesta alunperin Facebook-tililläni.

Tärkeimmät muutokset pilvipalveluissa viimeisen viiden vuoden aikana

Vaikuttavimmat muutokset pilvipalveluiden käytössä viimeisten viiden vuoden aikana ovat johtuneet siitä, että palvelujen käytöstä on saatu käytännön kokemusta. Etukäteen ei ollut selvää, että:

  1. Amazonin pisimmät katkot ovat olleet lyhyitä ja parhaat sovellusarkkitehdit ovat luoneet pilvijärjestelmiä, joilla ei ole ollut käyttökatkoja koko ajanjaksona.
  2. Hinnat todella jatkuvasti laskevat ja että tähän järkyttävään hinnan laskuun voi luottaa omassa budjetoinnissaan.
  3. Tietoturva on ollut kunnossa: mitään sellaisia vakavia haavereita ei ole nähty, joilta olisi vältytty omilla konesaleilla.

Ennuste: pilvipalvelut 2020

Oma ennusteeni on, että seuraavan viiden vuoden aikana:

  • Amazonin kaltaiset pilvipalvelut muuttuvat kaikissa tapauksissa halvemmaksi, kuin omien servereiden ostaminen ja käyttäminen.
  • Sovellusten kehittämisestä tulee niin paljon helpompaa, ettei uusi sukupolvi kehittäjiä enää edes osaa asentaa palveluita muualle kuin pilveen.
  • Amazonin ja sen kaltaisten palveluiden tietoturva paranee niin paljon, että palvelut siirretään niihin tietoturvasyistä.
  • Uuden sukupolven ylläpitäjät kieltäytyvät vanhojen palvelimien tekohengityksestä. He pitävät pilven ylläpitotyökaluja itsestäänselvyyksinä.
  • Amazon tekee oman integraatioalustan, joka vetää sovellustoimittajia magneetin tavoin – ei vain pilveen, vaan juuri heidän pilveensä.

En ihmettelisi, vaikka samalla Amazonin kaltaisten yritysten kyky investoida siihen, että käyttö menee juuri heidän pilveensä lisääntyisi. Applen tavoin he voivat ostaa uusien komponenttien koko vuoden tuotannon tai luoda App Storen kaltaisia markkinapaikkoja, jotka ratkovat ohjelmistoyritysten myynnin ja markkinoinnin ongelmia.

Entä tietoturvavaatimukset?

Näyttäisi siltä, että suurimpien toimittajien pilvipalvelut ovat turvallisempia, kuin käyttäjien omat konesalit. Niiden tietoturvassa akilleenkantapäänä on ulkopuolisten tahojen vaatimusten toteutuminen. Monet viranomaiset ovat asettaneet pikkutarkkoja teknisiä tietoturvavaatimuksia ja muut tavat toteuttaa yhtä tehokasta turvaa eivät heille kelpaa.

Miten siis käy vaatimuksenmukaisuudelle vuoteen 2020 mennessä?

Vaatimuksenmukaisuutta tai tietoturvaa kaipaavat palvelut jakautuvat yhä tiukemmin kolmeen kategoriaan:

  1. Palvelut jäävät Suomeen niiden osalta, joissa vaatimukset ovat kotimaisia. Tämä palvelujen joukko saattaa jopa kasvaa, mutta tuskin yhtä nopeasti kuin kansainväliset pilvipalvelut. Näiden hinnat tulevat myös jäämään korkeammalle kuin kansainvälisille markkinoille tarkoitetuilla palveluilla.
  2. Ne palvelut, joiden vaatimukset ovat globaaleja, esimerkiksi luottokorttitiedon PCI-DSS, tulevat siirtymään yhä useammin globaaleihin pilviin. Vaatimuksenmukaisuuden toteuttaminen miljoonalle serverille maksaa vain vähän enemmän kuin oman konesalin kahden palvelimen tarkastaminen.
  3. Palvelut, joiden pitää olla mahdollisimman turvallisia, mutta joiden turvatasosta ei ole ulkopuolisia teknisiä vaatimuksia, jäävät joksikin aikaa vielä tuttuihin konesaleihin, mutta pilvien turvaominaisuuksien parantuessa, ne siirretään nopeasti turvallisempiin holveihin.

Omien konesalien käyttäjille käy kuten Cobol-kehittäijille. Huomaamattaan valtavirta muuttuu tehottomaksi poikkeukseksi, jonka käyttäjiä salaa säälitään heidän selkänsä takana.

 

// Credit for Hubble image: NASA, ESA, N. Smith (University of California, Berkeley), and The Hubble Heritage Team (STScI/AURA) Credit for CTIO Image: N. Smith (University of California, Berkeley) and NOAO/AURA/NSF

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *