Integroituuko sote-uudistus?



Sipilän hallitus julkaisi 10. syyskuuta 2015 asettamispäätöksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi. Asettamispäätöksen mukaan Suomeen perustetaan 18 tai 19 itsehallintoaluetta. Niistä 15 tuottaa tai järjestää itse sote-palvelut alueensa asukkaille ja jäljelle jäävät 3 tai 4 yhdessä muiden itsehallintoalueiden kanssa. Itsehallintoalueet voivat myös ostaa sote-palveluita yksityisiltä ja kolmannen sektorin palveluntuottajilta.

Tämän uuden rakenteen myötä seuraavat tavoitteet täyttyvät

sotetavoitteetMA

Horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio

Palveluiden vertikaalinen integraatio tarkoittaa perus- ja erikoistason sairaanhoidon integraatiota eli hoitamista samassa organisaatiossa. Horisontaalinen integraatio tarkoittaa sosiaali- ja terveysasioiden hoitamista samassa organisaatiossa. Integraation ja säästöjen lisäksi uudessa sote-mallissa tavoitteena on kansalaisten valinnanvapauden lisääntyminen.

Raha seuraa potilasta

Hallituksen tavoitteena on myös periaatteen “raha seuraa potilasta” toteuttaminen. Kansalaisten valinnanvapaus lisääntyy ja he voivat valita palveluntuottajien joukosta mieluisimman. Kun raha seuraa potilasta, niin potilasta koskevien tietojenkin on seurattava potilasta eri palveluntuottajien välillä. Tietojen on siirryttävä sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti.

Rajapintoja tarvitaan monia

ICT-kielellä täydellinen integraatio, rahan ja tietojen siirtyminen itsehallintoalueiden ja eri palveluntuottajien välillä tarkoittaa tietojärjestelmien välisten rajapintojen rakentamista. Kun vaatimuksiin vielä liitetään asettamispäätöksessä mainittu valtion tarve valvoa itsehallintoalueiden toimintaa tarkasti, kasvaa tarvittavien rajapintojen määrä huomattavasti. Koska nykyisin maassamme on käytössä useita eri järjestelmiä kuhunkin tarpeeseen, rajapinnat ovat myös keskenään erilaisia.

Rajapintojen toteuttaminen voi olla vaikeaa

Rajapintojen toteuttaminen saattaa osoittautua hyvin vaikeaksi. Vaikeuteen on monia eri syitä, jotka tulevat vastaan jokaisessa integraatioprojektissa:

  • toisiinsa liitettävien järjestelmien määrä ei ole tiedossa. Niitä voi olla yllättävän paljon, koska kunnat ovat ostaneet kukin omat järjestelmänsä.
  • samankin järjestelmän eri ilmentymät – esimerkiksi eri kunnissa – ovat hyvin erilaisia. Kukin kunta on tilannut ja räätälöittänyt oman järjestelmänsä.
  • järjestelmiä ei ole suunniteltu toisiinsa liitettäviksi eikä niissä ole valmiina rajapintoja. Rajapinnat on siis rakennettava kuhunkin järjestelmään erikseen.
  • jopa samannimisten järjestelmien käsitemallit lienevät kaikesta yhtenäistämistyöstä huolimatta hieman erilaiset.
  • järjestelmissä on ristiriitaista tietoa ja tietojen yhtenäistäminen vaatii paljon käsityötä.

Mikä avuksi?

Onneksi näihin vaikeuksiin voi vastata monin eri keinoin.

  • Osan ongelmista voi ratkaista Kanta-järjestelmällä. Mitä enemmän SoTe-tietoa on Kanta-järjestelmässä, sen helpompaa järjestelmien on keskustella keskenään Kanta-järjestelmän kautta.
  • Kansallinen palveluväylä helpottaa tietojen siirtämistä monin tavoin.
  • Osan ongelmista voi ratkaista yhtenäistämisellä. Valtiohan voi vaatia, että kaikki 19 itsehallintoaluetta käyttävät samoja tietojärjestelmiä – aivan samaan tapaan kuin ison yrityksen osastot käyttävät samoja talous- ja henkilöstöjärjestelmiä. Missään tapauksessa valtion ei pidä sallia itsehallintoalueiden ostaa järjestelmiään toisistaan riippumatta.

Napsahtaako toimittajaloukku?

Yhtenäistämisestä huolimatta nykyisin käytössä olevien järjestelmien integroiminen toisiinsa voi osoittautua erittäin vaikeaksi. Tämä ongelma liittyy järjestelmät toimittaneisiin yrityksiin ja niiden liiketoimintaan. Onko järjestelmien integroiminen järjestelmätoimittajien etujen mukaista vai ei? Jokaisella tietojärjestelmän SoTe-sektorille rakentaneella yrityksellä on tavallaan veto-oikeus sote-uudistuksen integrointiin – tai ainakin melko suuri vapaus hinnoitella rajapintojen kehitystyö.

SoTe-uudistus kaipaa ICT-asiantuntijaa

Asettamispäätöksessä ohjaus- ja projektiryhmään ei ole nimetty yhtäkään ICT-asiantuntijaa. SoTe-uudistuksen tavoitteet toteutuvat vain, jos integraatioihin liittyvät ongelmat otetaan heti alusta alkaen vakavasti. ICT-työhön on varattava riittävästi rahaa, riippumattomia asiantuntijoita ja poliittista tahtoa. Sote-järjestelmien integroiminen ei onnistu vahingossa.

Kuva: Flickr Creative Commons, luonut Maria Boehling opensource.com:lle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *