JIT2015 ja IT2015 sopimusehdot ja ketterät periaatteet

IT2015 ja JIT2015 ketterät sopimusehdot

Olin tiistaina 2.2.2016 puhumassa ketterien periaatteiden näkymisestä uusissa ketterissä vakiosopimusehdoissa Lakimiesliiton koulutuksen ja Talentum Eventsin IT2015 ja JIT2015 – uudet vakioehdot -seminaarissa. Alla Slideshare-esitykseni seminaarista.

Tärkeimpänä viestinä uusien IT2015 että JIT2015 ketterien sopimusehtojen suhteen on, että ne ovat molemmat jonkinasteisia kompromisseja perinteisen riskikeskeisen sopimusajattelun ja luottamukseen rakentuvan ketterän hankeohjausfilosofian välillä. Hyppäys puhtaaseen ketterään malliin on monelle vakioehtoja käyttävälle asiakkaalle suuri. Niinpä sopimusehdoissa on tuotu perinteisestä sopimusmaailmasta turvakäytäntöjä asiakkaiden tueksi samalla, kun on tehty tutuiksi ketterän tilaamisen tärkeimpiä asioita kuten sitä, että asiakkaalla on oltava varattuna projektiin ihmisiä jotka pystyvät olevan päätöksenteossa päivittäin läsnä.

Yhteenvetona IT2015 ja JIT2015 ketterät ehdot suhteutuvat ideologialtaan ja rakenteeltaan “perinteisiin” ketteriin sopimuksiin seuraavasti:

“Perinteiset” ketterät sopimukset: asiakkaan ohjausvastuu, lyhyt irtisanomisaika, koodi talteen

Ketterissä piireissä perinteinen ja radikaalein sopimusmalli on perustunut time and materials -tyyliseen hinnoitteluun, jossa asiakas ostaa ketteriä kehittäjiä omaan hankeohjauksensa alle. Toisin sanoen asiakas vastaa täysin siitä, että projektissa syntyy liiketoiminnalle arvokkaita asioita tarvitussa aikataulussa. Näissä sopimuksissa riskejä on hallittu lyhyellä irtisanomisajalla (esim. yhden projektin iteraation kuten sprintin pituus). Kun lisäksi on huolehdittu, että jokaisen sprintin lopussa tuote on ehjä ja lähdekoodi tallennettuna jossakin minne asiakkalla on pääsy, asiakas voi ongelmien eskaloituessa periaatteessa jatkaa tuotteen kehitystä uuden tiimin kanssa heti seuraavan iteraation alusta.

IT2015: asiakkaan ohjausvastuu, nimetty menetelmä ja takuu

IT2015 ketterät ehdot (viralliselta nimeltään IT2015 Erityisehtoja toimituksista ketterillä menetelmillä, ks. http://www.it2010.fi/system/files/IT2010_PDF/fi/EsikatseleIT2015_EKT_Suomi2015.pdf) lähtevät perustavasti näistä “perinteisten ketterien ehtojen” lähtökohdista, lyhyttä irtisanomisaikaa (14 pv) myöten. Ehdot kuitenkin olettavat, että asiakas ja toimittaja nimeävät yhdessä käytettävän ketterän menetelmän, jotta käytänteistä voidaan olettaa jotakin. Asiakkaan roolin vaatimuksia opastetaan  velvoittamalla asiakas varaamaan työaikaa hankkeen käyttöön sekä olettamalla että alustava työlista on jo ennen sopimuksen solmimista laadittu. Hankinnan hallintataktiikoita opastetaan esittelemällä mahdollisuus viivästyssakkoihin sekä nimettyihin avainhenkilöihin, joiden vaihtaminen on kielletty. Ainoa varsinainen poikkeama perinteiseen time and materials -ajatteluun on 6 kk takuu projektissa kehitetyille ominaisuuksille.

JIT2015: toimittajan vastuu, avoin lähdekoodi korostuneena

JIT2015 ketterissä ehdoissa (virallisesti Erityisehtoja ketterillä menetelmillä toteutettavista projekteista – JIT 2015 Ketterät menetelmät), ks.
http://docs.jhs-suositukset.fi/jhs-suositukset/JHS166_liite4/JHS166_liite4.html) on tehty enemmän kompromisseja ketterän tilaamisen ja perinteisen IT-projektien sopimusmaailman välillä. Niinpä niitä ei voi käyttää sellaisinaan minkään yleisimmän ketterän metodin (esim. Scrum tai Kanban) kanssa, vaan menetelmään on tehtävä niiden vaatimusten johdosta poikkeuksia tai lisäyksiä.

Draamaattisin ero ketteräksi koettuun toimintamalliin on, että toimituksen sisältö ja aikataulu on toimittajan vastuulla. Lisäksi ketterästä toimintatavasta eroaa, että ehdottomat vaatimukset lyödään lukkoon jo sopimusvaiheessa, vaikkakin niiden sisältöä ja niiden ohelle tulevia valinnaisia vaatimuksia tarkennetaankin yhdessä. Tilaajan etuja suojataan niissä myös takuulla, viivästyssakoilla ja määrittelemällä ketterien metodien ulkopuolisia vastuuhenkilöitä. JIT 2015 ketteriä ehtoja voikin ajatella “my first agile” -tyyppisenä ensimmäisenä tutustumisena ketterään tilaustapaan. Niissä on tuotu erityisesti ilmi esim. tilaajan velvollisuus myötävaikuttaa projektin sujumiseen. Varsinaisen ketteryysteeman ulkopuolelta ehtoihin on tuotu avoimen lähdekoodin lisenssit.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *