CV-talkoot kerran kuussa?



Digiperiaate lupaa pyytää tietoa vain kerran

Valtionvarainministeriön kuudes digitalisoinnin periaate sanoo: “Pyydämme uutta tietoa vain kerran.” Tiukasti ja kirjaimellisesti tulkittuna periaate tarkoittaa, että kun jokin julkisen hallinnon osa on kerran pyytänyt – ja saanut – jonkin tiedon kansalaiselta, tieto on kaikkien muidenkin julkisen hallinnon osien käytössä. Tietojen siirto voi olla automaattista, vaikkapa kansallisen palveluväylän kautta, tai viranomaiset voivat kansalaisen tietämättä siirtää tietoja toisilleen esimerkiksi paperilomakkein ja telafaksein. Kansalaista valtio lupaa vaivata kunkin tiedon osalta vain kerran.

Valtionhallinnolle paljon työtä tekevänä konsulttina olen hyvin innostunut digitalisoinnin kuudennesta periaatteesta. Konsulttina näet joudun usein vastaamaan julkisen hallinnon tarjouspyyntöihin – hankintalain mukaan suoraan ei sovi ostaa vaikka puitesopimus olisi voimassa. Olisi suurenmoista, jos kerran julkishallinnolle antamani CV-tietoni olisivat jatkossa julkishallinnon käytettävissä seuraavissakin kilpailutuksissa. Näin ei kuitenkaan ole.

Turhaa työtä jokaisesta kilpailutuksesta

Julkisen hallinnon tarjouspyynnöt ovat kaikki erilaisia. Tarjouspyynnön kohteen erilaisuus on tietenkin luonnollista, sillä eihän samaa työtä ole tarpeen eikä syytä tehdä kahteen kertaan. Konsultin kannalta harmillista on, että aivan jokainen julkishallinnon laatima tarjouspyyntö vaatii jokaisen konsultin CV- ja osaamistiedot uudestaan ja joka kerta erilaiseen ja eri formaatissa olevaan dokumenttiin täytettynä. Tästä seuraa loputon määrä ylimääräistä työtä sekä julkishallinnossa että konsulttifirmoissa. Julkishallinto joutuu joka kerta laatimaan uudet lomakkeet ja manuaalisesti käsittelemään lomakkeilla saamansa tiedot. Konsultit joutuvat täyttämään tietonsa moneen kertaan – vaikkei yksittäisen konsultin työhistoria muutu kilpailutuksesta toiseen.

Kuinka suuresta työmäärästä on kyse? Arvioidaanpa työmäärää erään viimeaikaisen kilpailutuksen perusteella. Tarjouspyyntöön vastataksemme meidän piti täyttää kolmeen kertaan samat tiedot kunkin tarjoamamme konsultin työhistoriasta. Yhteensä saimme aikaiseksi yli 200 sivua taulukkoja Word-muodossa. Meillä tähän meni varmaankin 25 työpäivää. Vastaanottajalla, kilpailutuksen järjestäjällä, menee varmasti useita kymmeniä työpäiviä meidän ja muiden kilpailutukseen osallistuvien konsulttifirmojen toimittamien yhteensä tuhansien sivujen läpikäyntiin, manuaaliseen pisteytykseen ja päätöksen tekemiseen ja perustelemiseen.

Tämän yhden kilpailutuksen työmäärä on siis tarjoajien puolelta satoja työpäiviä ja kilpailuttajan puolelta vähintäänkin kymmeniä työpäiviä. Tämän kilpailutuksen jälkeen nyt tehty työ on arvontonta, koska tällä kertaa kerätyt tiedot ovat formaatiltaan vääriä seuraavassa kilpailutuksessa. Tietojen sisältö on tosin oikein.

Tuottavuusloikka Suomen digitalisointiin

Voisiko tämän tehdä jotenkin helpommin? Olisiko mahdollista rakentaan LinkedInin tapainen konsulttitietopankki, jonne konsultit syöttäisivät CV-tietonsa ja osaamisensa ja josta valtionhallinnon – ja ehkä jopa kuntienkin – kilpailuttajat kävisivät tiedot hakemassa, tarkistamassa ja pisteyttämässä?

Voisipa hyvinkin olla. EU:ssa tällainen jo onkin: Europass. Se ei aivan sellaisenaan sovi Suomen konsulttikilpailutuksiin, mutta muutaman kuukauden kehitystyöllä siitä saisi riittävän hyvän aikaiseksi.

Kelpaisikohan tämä pieneksi tuottavuusloikaksi maamme digitalisointitalkoisiin? Kuka tarttuisi toimeen? Kuka kilpailuttaisi suunnittelu- ja toteutustyön? Hanke on triviaalisti kannattava.

Tämän artikkelin on kirjoittanut Matti Kinnunen ja sitä ovat sittemmin muokanneet muut Codenton työntekijät.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *