Hyvä käytettävyys syntyy perusasioista



Paras ohjelmisto on se, jota ei tarvinnut kehittää. Jos käyttäjien tarpeisiin riittää mainiosti pelkkä PDF, on turhaa käyttää rahaa sovelluskehitykseen.

Kysyin ohjelmistokehittäjältämme Jussi Rytköseltä ja ohjelmistoarkkitehdiltamme Jaakko Holsterilta, mitä heidän mielestään on hyvä käytettävyys. Heidän mukaansa hyvä käytettävyys ei välttämättä ole vaikeaa tai edes kallista, kunhan muistaa perusasiat. Jussin ja Jaakon käytettävyyden tärkeimmät teemat ovat:

1) Panosta määrän sijasta laatuun

Heti alkuun Jaakko nostaa esille esimerkin hyvästä käytettävyydestä: Helsingin kaupungin pysäköintialuekartan. Se skaalautuu hienosti, on terävä ja toimii sulavasti kaikilla alustoilla, niin mobiilisti kuin näyttöpäätteelläkin – ja kartta on itse asiassa PDF-tiedosto, ei sovellus.

“Yksinkertainen ja toimiva on paljon parempaa kuin kallis, monimutkainen ja huonosti toimiva. On parempi käyttää rajallinen budjetti perustoiminnallisuuteen, joka toteutetaan hyvin,” Jaakko tiivistää. “Kannattaa toteuttaa vain sellaista, joka tuo tutkitusti käyttäjien enemmistölle arvoa. Ominaisuuksien karsiminen ei takaa hyvää käytettävyyttä, mutta helpottaa huomattavasti siihen pääsemistä.”

Jussi komppaa: “Mitä pienemmäksi ja hiotummaksi kokonaisuuden pystyy tiivistämään, sen parempi. Hyvässä designissa suurin kohteliaisuus on, jos loppukäyttäjälle tulee sellainen olo, että tämähän on maailman yksinkertaisin juttu, miksi tämä toimisi millään muulla tavalla.”

2) Älä riko toimivaa

“Perinteiseen verkkokäytettävyyteen liittyy paljon itsestäänselvyyttä”, Jussi toteaa. “On asioita, jotka ovat toimineet webissä melkein ensimmäisestä selaimesta lähtien, mutta ne eivät enää toimikaan mobiilissa. Tämä on yksi pahimpia ongelmia nykysoftien käytettävyydessä, että unohdetaan perusasiat,” Jaakko säestää. Linkkien ja takaisin -nappulan tulee toimia myös modernissa sovelluksessa aivan kuten perinteisillä sivustoilla.

3) Muista, että hyvä design on ajatonta

Hyvä esimerkki aikaa kestämättömästä design-trendistä on niin sanottu cover flow, jotka olivat suurta huutoa muutama vuosi sitten. Tuolloin monet halusivat sellaisen sivuilleen, mutta suosiota seurasi vääjäämätön kyllästyminen. Lopulta myös huomattiin, ettei cover flow ollut kovin mukava käyttääkään. Jokaista uutta käyttöliittymätrendiä ei siis kannata noudattaa orjallisesti. “Jos se tuntuu heti aluksi hieman arveluttavalta, se luultavasti ei ole paras tapa tehdä kyseistä asiaa. On parempi välttää turhaa kikkailua,” tuumaa Jaakko.

Toisaalta liiallinen pelkistäminen voi myös huonontaa käytettävyyttä. “Aika usein tulee vastaan tapauksia, joissa on viety pelkistämistä niin pitkälle, että käyttäjälle alkaa olla epäselvää, mitkä asiat käyttöliittymässä ovat interaktiivisia,” Jaakko jatkaa.

Myös designin johdonmukaisuus on tärkeää käytettävyyden kannalta. “Täytyy olla tarkkana, että design ei ala hajota suuressakaan ohjelmistossa. Samannäköisestä nappulasta painamalla täytyy aina seurata sama toiminto,” Jussi muistuttaa.

4) Muista minimalistisuus myös pinnan alla

Nykyään lähes kaikki sovellukset perustuvat pitkälti uudelleenkäytettäviin ja yleiskäyttöisiin koodikirjastoihin. Kirjastot nopeuttavat ohjelmistotuotantoa, mutta usein niiden mukana tulee paljon myös turhia ominaisuuksia. Jaakko kehottaa käyttämään kirjastoja harkiten.

“On hienoa, että nykyään tehdään minimalistisia ulkoasuja, mutta kun vielä saataisiin se minimalistisuus sinne konepellinkin alle. Mikään sovellus ei voi olla erityisen nopeasti reagoiva ja hyvä käyttää, jos se tökkii liian koodin takia,” Jaakko kertoo.

5) Ota budjetti tehokäyttöön leanillä

Tiukalla budjetilla kannattaa suosiolla tehdä yksi rajallisesti responsiivinen versio sovelluksesta, joka on suunniteltu toimimaan ensisijaisesti mobiilialustalla. Zoomattava näyttöpäätesivustokin voi toimia paremmin puhelimella käytettäessä, kuin päälleliimatun oloinen ja huolimattomasti testattu mobiiliversio.

“Leanin kehityksen periaatteiden mukaisesti kannattaa miettiä softan tärkein ydintoiminnallisuus, ja toteuttaa se ensin ja kunnolla. Lisätoimintoja voidaan sen jälkeen kasata sen mukaan, mihin resurssit vielä riittävät,” Jaakko sanoo.

Myös Jussi puhuu leanin ohjelmistokehityksen puolesta: “Kenelläkään ei ole niin paljon tietoa, että osaisi tehdä täydellisen designin saman tien. Parhaat käyttöliittymät hioutuvat kehityksen aikana.” Jaakko jatkaa: “Kannattaa myös mahdollisimman varhaisessa vaiheessa antaa ohjelmisto loppukäyttäjien testattavaksi, jotta saadaan palautetta ja voidaan iteroida. Ei kannata käyttää budjettia turhaan tekemiseen.”

Lopuksi Jussi ja Jaakko haluavat nostaa esille ranskalaisen kirjailijan, Antoine de Saint-Exuperyn (1900-1944) mietelmän, joka on yhä hämmästyttävän ajankohtainen ja pätee hyvin softakehitykseen. Jos tämä blogaus pitäisi tiivistää yhteen lauseeseen, se voisi hyvinkin olla tämä:

“Perfection is achieved, not when there is nothing more to add, but when there is nothing left to take away.”

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *