Selvitys: Suomalaiset lean-menetelmiä käyttävät yritykset menestyvät paremmin



Selvitimme lean-menetelmiä käyttävien suomalaisten organisaatioiden lean-toiminnasta saamia hyötyjä ja kokemuksia. Puolet vastaajaorganisaatioista kertoi toiminnan tehostuneen lean-menetelmien avulla, ja lähes puolet oli onnistunut parantamaan myös asiakastyytyväisyyttä. Tutkimuksen kiinnostava löydös oli myös se, että laajalti lean-menetelmiä käyttävien organisaatioiden talouskehitys oli ollut suotuisampaa kuin verrokeilla. Lataa vuoden 2016 selvitys  täältä. Myös vuoden 2017 selvitys on ladattavissa maksutta.

Tehoa ja työtyytyväisyyttä leanillä

Puolella kyselyyn vastanneista organisaatioista (50,6 %) toiminta tehostui lean-menetelmien avulla. Lähes puolet (44,6 %) paransi sen avulla asiakastyytyväisyyttä. Henkilökohtaisella tasolla lean-menetelmien käyttäjät saivat enemmän aikaiseksi (45,8 %), kykenivät jättämään turhia asioita tekemättä (47 %). Työtyytyväisyyskin lisääntyi (43,4 %). Sen sijaan kustannussäästöjä oli jäljitetty vähemmän (28,9 %). Tämän taustalla lienee mittaamisen haasteellisuus. Kustannussäästöjä saadaan usein välillisesti esim. säästettynä työaikana, ja tällöin mittareiden asettaminen on hankalaa.

Lähes kaikilla vastaajaorganisaatioilla, joilla lean oli laajalti käytössä, talouskehitys oli samalla tai paremmalla tasolla kuin viisi vuotta aiemmin. Heikentyneen talouskehityksen organisaatioilla lean oli huomattavasti harvemmin käytössä. Näyttää siis siltä, että leanin käyttö tavalla tai toisella korreloi taloudellisen menestyksen kanssa.

Käytön kohteena ohjelmisto- ja kehitysprojektit

Lean-menetelmien käyttökohteiden kärjessä olivat ohjelmisto- ja kehitysprojektit. Lean-menetelmiä käytetään laajimmin ohjelmistoprojektin suunnittelu- ja toteutusvaiheeseen (56,6 ja 65,1 %) sekä jatkokehitykseen ja ylläpitoon (49,4 %). Tultaessa kohti päivittäisjohtamista ja tuotantoa käyttö väheni merkittävästi.

Valtaosassa organisaatioista leanit menetelmät ovat tuore tuttavuus, eli niitä oli käytetty yhdestä viiteen vuotta (57,8 %). Leanien ja ketterien menetelmien käyttö on yleistynyt etenkin suomalaisessa julkishallinnossa. Menetelmistä suosituin oli Scrum ja sen konseptit kuten kehitysjono, retrospektiivit ja tuoteomistajarooli. Kakkossijalle kiilasi Kanban.

Tuoteomistajan rooli haasteellinen

Selvityksen muita löydöksiä ovat kiinnostavat havainnot Scrumiin liittyvästä tuoteomistajan haasteellisesta roolista sekä miten eri menetelmien käyttö projektien eri vaiheessa vaikuttaa tuloksiin ja toimintaan. Tuoteomistajaroolin mukana olo heikensi koettua ymmärrystä kehittämistarpeista sekä sitä, miten kehityshankkeiden toteutuksen koetaan sujuvan. Lean-menetelmien johdonmukainen käyttö läpi projektien elinkaaren synnytti vastaajaorganisaatioissa parhaat kokemukset – jos projektin vaiheissa käytettiin sekaisin eri menetelmiä, tulokset huononivat.

83 vastaajaa

Kyselyyn osallistui 83 vastaajaa sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Vastaajista 53 % oli yli 200 hengen organisaatioista.

Lataa vuoden 2016 raportti maksutta

Lean-menetelmät Suomessa 2016 -raportin voi ladata kokonaisuudessaan täältä.

Vuoden 2017 selvitys on valmistunut!

Lataa Lean-menetelmät Suomessa 2017 -raportti maksutta täältä.

Lisätietoja antaa

Petri Aukia, toimitusjohtaja, Codento Oy
Email   petri.aukia@codento.com
Puhelin +358 400 438610
Twitter @aukia

Lisätietoja saat myös Miika Kuhalta, joka on yksi selvityksen tekijöistä

Miika Kuha, lean-konsultti, Codento Oy
Email miika.kuha@codento.com
Puhelin +358 40 552 4552
Twitter @kuha

2 kommenttia artikkeliin ”Selvitys: Suomalaiset lean-menetelmiä käyttävät yritykset menestyvät paremmin

    • Kiitos kommentista, Heikki.

      Erinomainen kysymys, jonka kanssa painitaan useimmissa projekteissa. Lean-menetelmät on suunniteltu niihin työnteon osiin, jotka toistuvat uudestaan ja uudestaan. Useimmissa organisaatioissa tämä muodostaa työn leijonanosan, vaikka joskus alussa tuntuukin siltä, että jokainen päivä on erilainen. Parhaimmillaan lean on niissä kohdissa, joissa kone, ihminen, organisaation osa, tai yritys kohtaa toisen. Miten saadaan koko toiminta tehokkaaksi vaikka työ on jaettu kahteen tai useampaan osaan, joilla periaatteessa on omat tavoitteensa ja mittarinsa?

      “Mikä osa työstäni on turhaa, mikä tuottaa arvoa?” olisi meistä syytä kysyä useammin kuin on tapana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *