Tuomas Kytömaa: Radikaali ketteryys Zalandolla



Tuomas Kytömaa Lean day 2016:ssa.

Useimmille Zalando näyttäytyy yksinkertaisesti yrityksenä, joka myy vaatteita ja kenkiä. Kulissien takana Zalando on itse asiassa yritys, jonka ydinosaamista on teknologia. Tuomas Kytömaa (Site Lead, Zalando) kertoo Zalandon Helsingissä sijaitsevassa Tech hubissa käytettävästä radikaalin ketteryyden menetelmästä. Hän kertoo myös, miten Tech hub on pystynyt auttamaan koko konsernia ketterämpään suuntaan. Lopuksi Tuomas antaa vinkkejä siihen, mitä lean-matkaansa vasta aloittelevan yrityksen kannattaa ottaa huomioon.

Zalando – teknologiayritys

“Totuus on, että Zalandon toiminta perustuu valtavaan määrään teknologiaa,” Tuomas sanoo. Teknologiayritykseksi Zalando on siirtynyt transition kautta; Tuomas kertoo, että aluksi Zalandolla toteutettiin vain verkkosivua PHP:llä, mutta liiketoiminnan laajentuessa huomattiin, että Zalandolla on tarvetta teknologialle aivan erilaisella skaalalla. “Meistä on tullut teknologiatalo, joka myy muotia,” Tuomas luonnehtii. Nykyään Zalandolla on verkkokaupan lisäksi mm. mobiilikauppa, Zalando Lounge sekä integraatioita kolmannen osapuolen palveluihin. Osa palveluista pohjautuu avoimeen lähdekoodiin ja osaa myös jaetaan sellaisena.

Radikaali ketteryys

Radikaali ketteryys (radical agility) pohjautuu pitkälti Daniel H. Pinkin Drive (linkki)-kirjassaan esittelemään teoriaan. Sen kolme kulmakiveä ovat

  1. Merkityksellisyys (purpose): ymmärrys organisaation tavoitteista ja siitä, miten itse edistää niitä
  2. Autonomia (autonomy): tiimit tekevät itse oman työnsä kannalta tärkeät päätökset
  3. Asiantuntijuus (mastery): systemaattinen pyrkimys oman alansa todelliseksi mestariksi.

Organisaation toimintatavan pitää tietysti olla linjassa teknologiaratkaisujen kanssa.

“Jos rakennetaan vanhanmallista, monoliittista softapalikkaa, ei yrityksellä voi olla pieniä, autonomisia tiimejä.”

Zalandolla käytetäänkin mikropalveluarkkitehtuuria. Kukin tiimi omistaa oman palvelunsa ja heillä on myös autonomia kyseisen palvelun kehittämisen ja ylläpidon suhteen. Tiimeillä on palvelustaan niin sanottu E2E- eli end to end -omistajuus. Tiimit ovat palvelun kehittämisessä alusta loppuun mukana. “Silloinhan ei voi tehdä huonoja ratkaisuja, koska tietää, että joutuu siitä itse myöhemmin vastuuseen,” Tuomas toteaa.

Tech hub Helsingissä

Kun Zalandon Tech hub avattiin Helsinkiin viime vuoden elokuun lopulla, Helsingin kaupunki toivotti hubin tervetulleeksi kakulla. Kaikkien negatiivisten uutisten irtisanomisuutisten jälkeen on mahtavaa, että Suomeen syntyy myös uusia työpaikkoja. Hubin alku oli vaatimaton, sillä aluksi siellä oli vain kaksi työntekijää. Sen kasvu on kuitenkin ollut huikeaa; tällä hetkellä Tech hubissa on melkein 60 työntekijää. “Tech hubissa aloitettiin yhdestä tuotteesta, mobiiliapplikaatiosta, joka julkistettiin keväällä. Meillä on full-stack -tiimi, joka tekee monenlaisia tuotteita Zalandolle. Tietysti myös ylläpidämme ja jatkokehitämme ensimmäistä tuotettamme,” Tuomas kertoo.

Entä miksi Tech hub päätettiin perustaa juuri Helsinkiin? Tuomas luettelee monia syitä: “Suomessa on paljon teknologiaosaamista ja -kokemusta. Täällä on osaavaa työvoimaa tarjolla. Lisäksi Suomen koulutusjärjestelmä on yksi maailman parhaita, joten osaavia tekijöitä on tarjolla tulevaisuudessakin. Lisäksi Suomesta löytyy design-osaamista.” Tuomas tuo esille myös Helsingissä vallitsevan start-up -kulttuurin. “Start-upit ovat todella hyväksyttyjä täällä, ja Helsingissä tapahtuu koko ajan. Me Zalandolla teemme myös yhteistyötä start-uppien kanssa.”

Monikansallinen tiimi ilman konflikteja

Tech hubin tiimi on hyvin kansainvälinen. “Laskettiin joskus, että meillä on yli 15 eri kansallisuutta täällä töissä,” Tuomas kertoo. “Osa heistä asui Suomessa jo valmiiksi, mutta on myös tapauksia, joissa työntekijä on muuttanut ulkomailta Suomeen työskennelläkseen meillä.”

Kulttuurieroista johtuvia konflikteja Tech hubissa ei kuitenkaan ole ollut. “Me vertaamme haastatteluvaiheessa haastateltavan kulttuurin yhteensopivuutta meidän yrityskulttuuriin. Ei riitä, että osaa teknologiaa, vaan pitää myös sopeutua Zalandon kulttuuriin,” Tuomas toteaa ja lisää vielä, että tässä onkin onnistuttu hyvin.

“Ihmisethän on erilaisia, mutta jos palkkaat mukavia, auttamishaluisia, sosiaalisia ihmisiä, jotka haluavat tehdä töitä, niin kokonaisuus tulee todennäköisesti toimimaan.”

Tech hubista apua konsernin haasteisiin

Zalandolla tajuttiin jokin aika sitten, että heillä on järkälemäinen järjestelmä, jota on vaikeaa jatkokehittää. Järjestelmä ei ollut kovin modernia teknologiaa, ja tiukka kontrolli rajoitti työntekijöiden luovuutta. Zalandolla piti siis muuttaa kulttuuria, organisaatiota sekä arkkitehtuuria ja käytettäviä teknologioita.

“Muutostyö alkoi Saksassa, mutta Helsingin Tech hubissa pääsimme aloittamaan puhtaalta pöydältä ja luomaan alusta asti radikaalin ketterää toimintapaa,” Tuomas kertoo. Tuomaksen mukaan Tech hubia arvostetaan yrityksen sisällä paljon, koska siellä on onnistuttu luomaan aidosti rento ja ketterä kulttuuri. Nämä saavutukset eivät kuitenkaan jää pelkästään yhden osaston sisään. “Emme työskentele yksin siilossa, vaan teemme yhteistyötä Saksassa olevien tiimien kanssa. Kehittäjiä matkustaa Helsinkiin jatkuvasti työasioissa ja samalla he näkevat millainen meininki meillä on. Meiltä taas matkustaa kehittäjiä Saksaan, ja he tuovat tullessaan saksalaista energiaa. Meillä on firman sisäistä kulttuurivaihtoa ja dialogia,” Tuomas kuvailee. Tech hubi on mukana muuttamassa koko organisaatiota pikkuhiljaa radikaalin ketteryyden suuntaan.

Ihmisiä ja asioita johdetaan erikseen

Zalandon toimintamalliin kuuluu, että ihmisten ja tuotteiden kehitystä johdetaan erikseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Zalandolla on ns. delivery leadejä ja people leadejä. Delivery leadit ohjaavat työtä, people leadit taas keskittyvät ihmisten kehittämiseen ja heidän urapolkunsa suunnitteluun. “Perinteisesti useassa softafirmassa yksi ja sama ihminen on vastannut näistä molemmista – ja usein se, mitä ollaan tekemässä vie voiton ihmisten kehittämiseltä,” Tuomas toteaa.

“Ennen kaikkea kannustamme kokeilemaan ja uskaltamaan. Jos virheistä rangaistaisiin, vauhti hidastuisi ja koko touhu kaatuisi siihen.”

Tuomaksen terveiset: luota työntekijöihisi ja uskalla kokeilla

Mitä suomalainen yritys tai julkishallinnon organisaatio voisi oppia Zalandolta? “Ketteryyttä ja sitä, että laitetetaan ihmiset edelle,” Tuomas vastaa. Hän kehottaa myös luottamaan oman organisaation osaajiin: “Kannattaa antaa vastuuta oikeille tekijöille. Meidän devaajat on tosiammattilaisia, eivätkä he tarvitse suurta määrää päälliköitä kertomaan, miten asiat pitää tehdä.” Tuomas myös huomauttaa, ettei radikaali ketteryys välttämättä toimi kaikissa organisaatioissa. “Kannattaa uskaltaa kokeilla ja löytää malli, joka toimii omaan organisaatioon.”

Lean-matkaa vasta aloittelevaa organisaatiota Tuomas haluaa myös rohkaista kokeilemaan. Hän neuvoo myös laittamaan ensin perusasiat kuntoon:

“Ryhdy tekemään, mittaa, katso miten homma on toiminut, ja tee tarvittaessa muutoksia.”

Tuomas rohkaisee myös hankkimaan ulkopuolista näkemystä silloin, kun se on tarpeen. “Jos oman organisaation sisällä ei ole osaajia tai halua oppia, niin sitten apua pitää hakea ulkopuolelta. Yksin se voi olla aika pitkä ja kivinen taival – etenkin, jos organisaatiossa on henkilöitä, jotka eivät ole muutoksessa täysillä mukana.”

***

Ei tarvetta myydä muuta

Zalando toimii 15 maassa, sillä on yli 18 miljoonaa aktiivista käyttäjää ja yli 10 000 työntekijää. Viime vuoden liikevaihto oli 3 miljardia euroa. Nämä luvut kuulostavat vaikuttavilta, ja sitä ne ovatkin. Euroopan muotimarkkinan koko on kuitenkin yli 400 miljardia euroa. “Zalandon osuus tästä on vähän alle yksi prosentti. Kun meiltä kysytään, että aiotteko ruveta myymään muutakin, vastaus on että eihän meillä ole mitään tarvetta siihen,” Tuomas naurahtaa. “Meillä on paljon kasvuvaraa ja haluamme olla oikein iso peluri muotialalla.”

Tuomas Kytömaa

Tuomas Kytömaa oli yksi Lean day 2016:sta sparraajista. Tuomas on Site Lead Zalandon Tech hubissa Helsingissä. Hänellä on pitkä tausta erilaisista tuotekehityshommista ja tiimien vetämisestä. Viimeiset viisitoista vuotta hän on viettänyt USA:ssa ja palasi Suomeen elokuun lopussa auttamaan Zalandon radikaaliin ketteryyteen perustuvan organisaation rakentamisessa. Zalandon teknologiakeskus avattiin Helsingissä kesällä 2015 ja kasvaa kovaa vauhtia. Zalando on maailman nopeimmin kasvavia teknologiayhtiöitä.

Tuomaksen puheenvuoron diat näet tästä:


Näkökulmia leaniin

Tämä kirjoitus on kolmas osa sarjaa, jossa käydään läpi Codenton Lean day 2016:sta puheenvuoroissa jaetut kokemukset, vinkit ja työkalut. Edelliset osat voit lukea täältä:
Marko Taipale: Miten leanillä voi saada aikaan
Lea Laakso: Päiväkirurgian jonoista kulttuurimuutokseen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *