Kundit kuntoon – entä tietojärjestelmät?



Helsingin kaupunki tietää, että terveystarkastuksessa “joka kolmannella helsinkiläisellä miehellä todetaan kohonnut riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin.Kaupunki tietää myös, että sairastumisriski nousee ripeästi miehen täytettyä 40 vuotta. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat ikäviä ja niiden hoitaminen on kallista. Kaupunki haluaa siksi löytää riskiryhmään kuuluvat miehet ja erilaisin terveydenhuollon keinoin auttaa heitä lykkäämään sairastumistaan.

Aiemmin kaupunki kutsui kaikki 40 vuotta täyttävät miehet terveystarkastukseen terveyskeskukseen. Tarkastukseen saivat kutsun myös riskiryhmään kuulumattomat kaksi miestä kolmesta. Tämä oli kallista. Kaupunki päätti ratkaista ongelman hankkimalla sähköisen terveystarkastuksen eli verkkopalvelun, jolla miehet voivat itse tarkistaa riskitasonsa ja sen perusteella hakeutua terveyskeskukseen tarkempiin tutkimuksiin.

9 kohtaa tehtävää – ennen kuin pääset edes koko terveystarkastukseen

Joonas Lyytinen täytti 40 vuotta ja sai kutsun sähköiseen terveystarkastukseen. Kutsun mukana tuli ohje,kundit jossa on 9 kohtaa tehtävää ennen varsinaista terveystarkastusta. Ennen terveystarkastusta 40-vuotiaan miehen on tunnistauduttava sähköisesti, luotava kahdesti itselleen tunnukset ja navigoitava useilla tarkastukseen liittymättömillä verkkosivuilla. Lyytisen kokemuksen mukaan moni riskiryhmässä oleva jättänee tarkastuksen tekemättä sen hankaluuden vuoksi. Moni riskiryhmään kuuluva ei saa tietoa riskeistä. Seurauksena on turhia sairastumisia, kustannuksia ja myös ennenaikaisia kuolemia.

Mikä meni pieleen? Miten tällaisen monimutkaisuuden olisi voinut välttää? Miten olisi voinut varmistaa, että sähköinen terveystarkastus ei jää tekemättä tietojärjestelmän kömpelyyden vuoksi?

Suunnittelun lähdettävä käyttäjien tarpeista

Kaikkien järjestelmien, ja ehkäpä erityisesti tietojärjestelmien, suunnittelu on hyvä aloittaa asiakkaan ja hänelle järjestelmän käytöstä syntyvän arvon miettimisellä. Koska arvo on hyödyn ja kustannusten erotus, on arvioitava niitä erikseen.

Terveystarkastusjärjestelmällä on kaksi asiakasta eli käyttäjää: 40-vuotias mies ja kaupunki. Heidän järjestelmästä saamansa arvot on helppo ymmärtää:

  • Mies saa järjestelmästä hyötyinä tiedon riskeistään ja ajanvarauksen tarkempiin tutkimuksiin. Miehen kustannukset ovat järjestelmän käyttöön kuluva aika ja käytöön kuluvat henkiset voimavarat. Ajan ja voimavarojen käytön minimoinnin siis oltava järjestelmän suunnittelun tavoitteena.
  • Kaupunki saa järjestelmästä hyötynä säästöjä terveydenhuollon kustannuksista. Kaupungin kustannukset ovat järjestelmän hankintakulut ja tarkempien terveystarkastusten kustannukset. Hankintakulut ovat varmasti kertaluokkaa tai paria pienemmät kuin tarkempien terveystarkastusten kulut, sairauksien hoitokuluista puhumattakaan. Kaupungin kannalta on siis olennaista saada mahdollisimman moni riskiryhmään kuuluva tarkempaan tarkastukseen.

Asiakkaiden hyödyt ovat erilaiset. Samoin ovat hyödyistä johdettavat tarpeetkin. Mies tarvitsee tietoa tarkastuksen tuloksista, mutta kaupunki ei miehen tietoja tarvitse. Sekä mies että kaupunki tarvitsevat keinon saada tarkastuksen mukaan riskiryhmään kuuluva mies mahdollisimman pian ja vaivattomasti terveyskeskukseen tarkempaan tarkastukseen.

Ratkaisu: turhat mutkat suoriksi!

On hyvin vaikeata ymmärtää, miksi nykyinen järjestelmä kysyy miehen henkilötietoja. Niiden syöttäminen järjestelmään ei luo arvoa miehelle eikä kaupungille. Mies tietää kuka on, kaupungin ei tarvitse tietää. Kaupungin ei myöskään tarvitse tietää terveystarkastuksen tuloksia, koska ne on kuitenkin tarkastettava vastaanotolla.

Yksinkertainen 40-vuotiaiden terveystarkastusjärjestelmä toimisi seuraavasti:

  1. Mies saa kaupungilta kutsun tarkastukseen. Kutsussa on suora linkki tarkastukseen. Koska olennaista on saada riskiryhmään kuuluvat tarkempaan tarkastukseen terveyskeskukseen, linkin ei tarvitse olla yksilöity. Mikäli joku 43-vuotias tekee sähköisen tarkastuksen ja huomaa kuuluvansa riskiryhmään, kaupungille syntyy arvoa.
  2. Mies tekee terveystarkastuksen verkossa.
  3. Mikäli tarkastuksessa ei löydy riskejä, mies saa onnittelut ja kehoituksen jatkaa hyviä elintapojaan.
  4. Mikäli tarkastuksessa löytyy riskejä, järjestelmä kysyy mieheltä mieluisia terveysasemia ja ehdottaa niiltä 10 eri aikaa tarkemmalle tarkastukselle. Mies varaa hänelle parhaiten sopivan ajan käyttämällä vaikkapa henkilötunnustaan. Sähköistä tunnistautumista ei tarvita.

Tällainen järjestelmä tuottaisi huomattavasti enemmän arvoa sekä miehille että kaupungille. Järjestelmän toteuttaminen ei ole vaikeata eikä kallista. On mystistä, miksi ja miten nykyiseen järjestelmään on päädytty.

Tämän artikkelin on kirjoittanut Matti Kinnunen ja sitä ovat sittemmin muokanneet muut Codenton työntekijät.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *