Lentävätkö koneet sähköllä?



Maanantaina 8. elokuuta aamuyöstä Delta Airlinesin tietokonejärjestelmät sammuivat. Ilman tietokoneita maailman toiseksi suurimman lentoyhtiönkin operaatiot loppuvat; tiedot lennoista katoavat ja matkustusasiakirjojen kirjoittaminen on liki mahdotonta käsipelillä.

Järjestelmäongelmasta reaalimaailman kaaokseksi

Sadat lennot jäävät lentämättä, tuhannet matkustajat jumiutuvat lentokentille. Hetken kuluttua lentokoneet ja henkilökunta ovat väärissä paikoissa. Tilanteen korjaaminen kestää kauan, koska tietojärjestelmäongelma muuttuu välittömästi fyysiseksi, reaalimaailman ongelmaksi.

Tunteet nousevat pintaan ja tunnelma kiristyy lentokentillä – varmaankin myös Deltan päämajassa Atlantassa, jossa yhtiön konesalit ovat. Yhtiön toimitusjohtaja rauhoitteli asiakkaita videopuheella. Lentokentillä jumissa oleville jaettiin vettä ja naposteltavaa.

Kun vikatestaus onnistuu

Lehtitietojen perusteella on mahdollista arvailla, mitä tapahtui. Aluksi Delta ilmoitti, että sen pääkonttorista olisivat katkenneet sähköt. Paikallinen sähkölaitos kertoi, että näin ei ole käynyt, sillä mitään sähkökatkoa ei ole ollut. Vian on siis oltava Deltan pääkonttorissa. Ilmeisesti näin onkin, sillä lehtitietojen mukaan Deltalla ja muilla lentoyhtiöillä on tapana testata varautumisjärjestelmiään liiketoimintansa hiljaisina aikoina. Deltalle, joka on amerikkalainen yhtiö, hiljaiset ajat sattuvat aamuyölle Atlantan aikaa. Tällä kertaa testi onnistui ja vika paljastui. Deltan kannalta harmillista on, että vika johti ongelmaan, joka kesti liian pitkään.

Mitä Delta voi tästä oppia?

Voiko tästä oppia mitään? Deltan tietohallinto varmasti löytää ongelman juurisyyn ja korjaa sen. Jos kyse todellakin oli sähkönsyötön ongelmista, syöttöjärjestelmien varmentaminen ja  konesalien siirtäminen eri verkkoihin voisi auttaa. Näin varmaankin on jo tehty, joten ehkäpä kyse ei ollutkaan sähkönsyötön pettämisestä.

Todennäköisesti tämänkertaisen testin epäonnistumisen aiheutti jokin järjestelmiin viime aikoina tehty pieni muutos, jonka sivuvaikutuksia kukaan ei osannut arvata ja joita ei saatu testauksessa esille. Järjestelmän vähittäinen muuttaminen modulaarisemmaksi auttaisi taatusti. Deltan järjestelmät ovat varmasti keskeisiltä osiltaan iäkkäitä ja järjestelmien kehitysmenetelmät voivat olla melko vanhanaikaisia. Modernien DevOps-menetelmien, pienten muutosten jatkuvan julkaisemisen sekä jatkuvan integraation käyttöönotto ei ainakaan huonontaisi tilannetta.

Mutta mitä yksittäinen matkustaja voi tehdä?

Entä me muut? Mitä lentomatkustajat voivat oppia? Lehtitietojen mukaan vastaavia tietokoneongelmia on ollut muillakin yhtiöillä. Lakot, työriidat ja protestit aiheuttavat tuon tuostakin peruutuksia ja myöhästymisiä. Viivästykset ovat niin yleisiä, että EU on määrännyt 300 euron korvauksen kullekin matkustajalle yli kolmen tunnin viivästyksistä.

Tärkein oppi Deltan epäonnistuneesta testistä lienee kuitenkin yksinkertainen: tuhansien kilometrien matkustaminen saattaa joskus viedä muutaman tunnin, tai jopa päivänkin odotettua ja luvattua kauemmin. Yksittäisen matkustajan on helpompaa tehdä varasuunnitelma kuin kokonaisen lentoyhtiön. Jos kone myöhästyy, hyvin valmistautunut voi hoitaa etänä neuvottelun jollakin nykyisin varsin hyvistä videopuhelujärjestelmistä. Matkaan voi varata päivän enemmän ja saapua perille pirteämpänä – silloin neuvottelujenkin tulokset ovat varmasti parempia. Väsyneenä kukaan ei ole luova eikä tiukka neuvottelija.

***
Kuva: Flickr Creative Commons, Andrés Nieto Porras.

Tämän artikkelin on kirjoittanut Matti Kinnunen ja sitä ovat sittemmin muokanneet muut Codenton työntekijät.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *