Etätöistä lähitöihin – Gironasta Helsinkiin



Gironan jälkeen on taas virkistävää pyöräillä Helsingissä.

Tein viime syksynä kolme kuukautta etätöitä Gironasta, Kataloniasta. Olen kirjoittanut aiemmin sekä ensimmäisistä vaikutelmista että työn ja elämän sujumisesta parin kuukauden etätyön jälkeen. Nyt on aika miettiä mitä kolmen kuukauden etätyöstä voi oppia.

Säännöllisyys tärkeää etätyössä(kin)

Työt sujuivat loppuun asti melko hyvin. Pieniä ongelmia aiheutti lokakuussa pitämäni viikon loma. Ystäväni tuli näet käymään Gironassa, minkä vuoksi päätin lomailla ja keskittyä pyöräilemiseen. Pyöräily sujui hyvin, kilometrejä ja nousumetrejä kertyi, ja sain myös lomalla hieman töitäkin – Codenton sisäisiä kehityshommia – tehdyksi. Loman jälkeen töiden aloittaminen sen sijaan oli paljon vaikeampaa kuin olisin luullut. Ilmeisesti etätyössä säännöllisyys ja jatkuvuus on tärkeää. Pienenkin tauon, kuten loman tai sairauden jälkeen työn alottaminen vaatii erittäin suuren ponnistuksen. Oppi: ei lomaa muutaman kuukauden etätyöjaksoilla.

Pitkäaikainen, luova työskentely vaikeaa nykytyökaluilla

Eräs tekemäni projekti eteni vaiheeseen, jossa projektin suunta kävi epäselväksi. Kukaan projektissa mukana oleva ei oikein tiennyt mitä pitäisi tehdä seuraavaksi. En ainakaan minä. Tämmöinen epäselvyys on ihan normaalia pitkissä projekteissa täysin riippumatta suunnitelmista ja johtamisesta: maailma muuttuu projektin aikana. Yleensä epäselvyys ei ole ongelma, koska asioista keskusteleminen, tilanteen hahmottaminen ja ratkaisujen piirtäminen yhdessä muiden projektissa mukana olevien kanssa luo nopeasti yhteisen ymmärryksen ja selvyyden seuraavista tehtävistä. Etätyönä tämä ei kuitenkaan onnistu helposti, jos ollenkaan. Nykyisin työkaluin on liki mahdotonta työskennellä yhdessä riittävän pitkään ja luovasti. Oppi: ei pitkiä projekteja etätöinä.

Mieti, kauanko voit olla ulkomailla ennenkuin ikävä iskee

Kolmannen kuukauden aikana ikävä Suomeen, suomalaisia ystäviä ja kotikontuja kohtaan kasvoi. Gironasta ja sen lähistöltä löytyi jatkuvasti uutta kahden kuukauden ajan. Sää alkoi myös huonontua. Iltaisin oli viileää, eikä terasseilla voinut enää lukea kirjoja T-paidassa. Lokakuun aikana elämäni alkoi arkistua, rutinoitua. Alkoi tuntua olevan aika palata kotiin. Oppi: kaksi kuukautta on sopivan mittainen etätyöjakso.

Varaudu siihen, ettei teknologia aina toimi

Ikivanhassa kaupungissa kivimuurien keskellä kännykät toimivat melko huonosti. Siksi puhelut on hoidettava jollakin nettisysteemillä: Whatsapp, Slack ja Google Hangouts osoittautuivat kaikki oikein hyviksi. Kannattavan tietokoneeni kamera sen sijaan osoittautui epäluotettavaksi. Noin puolessa puheluista kamera kieltäytyi toimimasta. En tiedä mistä tämä johtui – eikä tietokoneen boottaaminenkaan ratkaissut ongelmaa. Merkillistä, mutta nykytekniikalla ilmeisen väistämätöntä. Oppi: teknogia voi pettää yllättävin tavoin.

Etätyö kannattaa

Entä nyt? Olen taas Helsingissä. Projektin saimme raiteilleen keskustellen ja piirrellen puolen päivän verran toimistossamme. Lumi satoi maahan, siirryin maantiepyöräilystä talvipyöräilyyn. Ihana luminen keli, pyöräily on yhtä riemukasta kuin helteisessä vuoristossa. Ystäviä joka puolella, kaikki iloisia kuten minäkin jälleennäkemisestä.

Ai niin, kaukaa näkee paremmin. Useissa kokouksissa ymmärsin asioita, joita paikalla fyysisesti olevat eivät olleet ymmärtäneet. Samoin ehdin ajatella Codenton liiketoiminnan kehittämistä enemmän kuin olisin ehtinyt Kaisaniemen päämajassamme. Etätyö kannattaa.

Tämän artikkelin on kirjoittanut Matti Kinnunen ja sitä ovat sittemmin muokanneet muut Codenton työntekijät.

Katso Codenton avoimet työpaikat

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *