Mikä on tulevaisuuden IT-juttu?

Codento oli mukana informaatioverkostojen koulutusohjelman kilta Athenen rekrymessuilla. Esittelimme työmahdollisuuksia meillä ja samalla keräsimme opiskelijoiden ajatuksia siitä, miltä tulevaisuus näyttää. Kysyimme athenelaisilta, mikä heidän mielestään on tulevaisuuden it-juttuSaimme todella mielenkiintoisia vastauksia. Useimpien mielestä AI/tekoäly on ykkönen. Etenkin älytalot ja kodin ohjaaminen etänä esimerkiksi älykellolla nousi esiin vastauksissa. Myös VR niin arjessa kuin vapaa-ajallakin nähtiin tärkeänä. Arjessa virtuaalitodellisuutta voi hyödyntää tekemällä ostokset kotona ja vapaa-ajalla tekemällä vaikkapa virtuaalilomamatkoja. Myös ajankohtaiset yhteiskunnalliset aiheet olivat pinnalla, ja esimerkiksi soteen tulevat tietojärjestelmät vilahtivat muutamien vastauksissa.

Tässä vastausten yleisimpiä teemoja:

  • AI/machine learning
  • More automation, less human
  • IoT
  • Älytalot, älykodit, kodin ja laitteiden etäohjaus
  • Sähköiset oppimisympäristöt
  • Virtuaalilomat
  • Toimialat: kiinteistöt, lainsäädäntö
  • IT:n hyödyntäminen asiakaslähtöisyydessä
  • Sosiaalityön tukevat tietojärjestelmät ja tuki vrt. Noona
  • VR- ja AR-maailma. Tässä on mukana myös ympäristöaspekti.
  • Virtualisation, cloud-computing, server cost cutting
  • Data science

Jatkoimme keskustelua tulevaisuuden IT-jutusta vielä toimistolla. Myös codentolaiset näkevät tekoälyn roolin tulevaisuudessa valtavana. Meillä yhdeksi näkemykseksi nousi se, että automaatio/tekoälyasioissa osa ymmärryksestä voidaan tulevaisuudessa jättää koneen harteille. Me ihmiset voimme sitten muokata ja korjata koneen näkemystä tarpeen tullen. Keskustelimme myös roboetiikasta – mitä yleisemmäksi tekoäly tulee, sitä suurempaan rooliin nousevat myös eettiset kysymykset. 

Toisena näkökulmana korostui more automation – more human. Automaatio vie pois sellaista, mitä ihmisen ei kannata tehdä ja koneet hoitavat toistuvat, rutiininomaiset tehtävät. Näin jää enemmän aikaa olla ihminen.

Tulevaisuudessa tekoälystä tulee yhä luontevampi osa elämäämme. Vaikka moni asia on mahdollista automatisoida, haluaa moni silti edelleen käydä kaupassa ja täyttää itse jääkaappinsa. Kiinnostavaa nähdä, minkälaista elämämme tulevaisuudessa onkaan!

Kiitos kaikille athenelaisille ja codentolaisille mielenkiintoisista vastauksista! Jatketaan keskustelua – mikä sinun mielestäsi on tulevaisuuden IT-juttu?

Haluaisitko sinä työskennellä meillä? Lue lisää sivuiltamme.

Ketterän hankinnan trendit

Ketterä hankinta on teema, josta käydään innokkaasti keskustelua – mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Suomessa ketterällä hankinnalla viitataan tällä hetkellä yleisimmin kolmeen asiaan: 1. Kokeilujen tai protojen hankinta, 2. Määritellyn pienimmän julkaistavan tuotteen (MVP) hankinta + iteratiivinen jatkokehitys ja 3. Resurssien ostaminen itse johdettavaksi. Suomessa vaihtoehdoista suosituin on tällä hetkellä numero 3 eli resurssien ostaminen itse johdettavaksi. 

Trendinä resurssien ostaminen

Kun resurssit ostetaan itse johdettavaksi, ei siis osteta ohjelmistoa tai lopputulosta, vaan hankitaan ohjelmistokehityksen ammattilaiset omaan ohjaukseen työskentelemään kohti parasta mahdollista lopputulosta. Tähän houkuttelee ohjelmistoalan ympärillä kuhiseva tekemisen into ja halu saada aikaan jotakin omaa.

Resurssiprojektit päättyvät vaihtelevin lopputuloksin. Onnellisimmissa tapauksissa tuloksena on intoa piukassa oleva kehitystiimi ja asiakkaat ennennäkemättömän tyytyväiseksi tekevä palvelu. Masentavammissa tapauksissa juututaan vuosiksi ankeaan junnaukseen: tekemistä tuntuu olevan aivan liikaa ja lopputuotteesta tuntuu tulevan vaikeasti hallittava jouluhimmeli.

Miten ketterässä hankinnassa onnistuu?

Millä sitten voi huolehtia siitä, että pääsee onnelliseen onnistujien joukkoon ja ehkä pokkaamaan palkintopokaalinkin softa-alan gaalassa? Varmistettavia asioita on viisi.

1. Läpinäkyvyys. Läpinäkyvyys on ketterän hankinnan tärkein riskienhallintakeino. Huolehdi, että se otetaan vakavasti kaikilla tasoilla. Sisällytä sopimukseen koodin tallentaminen säännöllisesti versionhallintaan. Etsi mittarit, joiden pohjalta projektissa syntyvää (asiakas)arvoa pystytään seuraamaan jatkuvasti. Ja kun olet löytänyt tiimiisi ohjelmistokehityksen kirkkaimmat tähdet, huolehdi läpinäkyvyydellä ja aktiivisella kommunikoinnilla, että heillä on käytössään tieto, jota projektin tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan.

2. Visionhallinta. Ketterässä projektissa visionhallinta on muutokseen reagoimista, sillä ketteryyden etu tulee kyvystä hyödyntää projektin varrella löydetyt oivallukset. Huolehdi siis, että on olemassa hyvä tapa hankkia käyttäjäpalautetta ja reagoida siihen. Vie priorisoinnin ajatus äärimmilleen: millaisia ovat ne 20 %:n ratkaisut, jotka täyttävät 80 % tarpeesta? Kun niitä löytyy, jää maksimaalisen paljon aikaa palvelun jalostamiseen käyttäjäpalautteen perusteella ja ketteryydestä saadaan irti oikeaa hyötyä.

3. Vastuun ottaminen teknologiavisiosta. Teknologiapäätösten jättäminen kokonaan tiimille johtaa pahimmillaan ylläpito-ongelmiin. Kehittäjät ymmärrettävästi haluavat työskennellä kiinnostavimmilla uusimmilla teknologioilla – ongelmana vain on, että niille ei välttämättä vielä löydy erityisen paljon tukea tai ne voivat jäädä tähdenlennoiksi. Viisaalla ketterällä ostajalla on tukenaan teknologiaa valittaessa joko selvitys markkinatilanteesta tai toinen mielipide, jolla ei ole omaa lehmää projektin ojassa. Niiden avulla kehittäjien mielipiteet loksahtavat osaksi isompaa kuvaa.

4. MVP-budjetointi. Julkaisemalla startup-termein pienimmän julkaistavissa olevan tuotteen (minimum viable product) mahdollisimman aikaisin varmistat, että ketteryydelle eli toiveisiin vastaamiselle jää oikeasti projektissa aikaa. Jos 90 % budjetista käytetään projektin ensimmäisenä päivänä listattuun toiminnallisuuteen, olisit yhtä hyvin voinut ostaa tuotteen toimittajan riskillä ja säästää hermojasi ja resurssejasi. Jos taas pienin julkaistava tuote saadaan julkaistua jo 50 %:n kohdalla budjetista, loppuaika saadaan käytettyä jalostamiseen palautteen pohjalta, ja käyttäjistäsi tulee paljon tyytyväisempiä kuin he olisivat ikinä olleet perinteisellä tavalla tuotetun tuotteen kanssa.

5. Vastuu yhteistyön johtamisesta. Vaikka tiimisi ohjelmistokehittäjät olisivat kuinka lahjakkaita, huono vuorovaikutus pilaa työtehon projektissa kuin projektissa. Testaa siis yhteistyötaidot hankinnan aikana vaikkapa päivän mittaisella koodausleirillä. Varmista, että projektiasi päivittäin johtava tuoteomistaja on vähintään yhtä kokenut kuin kehittäjäsi. Huolehdi, että jatkuvan oppimisen ideaa noudatetaan projektin arjessa ihan käytännössä, vaikkapa retrospektiivien muodossa. Se on ketterä kilpailuetu, josta ei kannata vapaaehtoisesti luopua.

Oletko valmis ketterään hankintaan?

Loppuun ketteryyskonsultin antimainos: Ketterien resurssien ostaminen itse johdettavaksi pitäisi olla aina viimeinen vaihtoehto. Siihen pitäisi päätyä vasta, kun on huolellisen pohdinnan jälkeen todettu, että projektin tuotevisio on niin eksoottinen tai edistyksellinen, ettei sen vaatimuksia mitenkään pystytä muokkaamaan vastaamaan markkinoilla olevaa SaaS-ratkaisua tai valmistuotetta.

Resurssipohjaisen kehityksen ohjaaminen menestykseen vaatii ostavalta organisaatiolta paljon visiota ja energiaa. Molemmat ovat kallisarvoisia voimavaroja, joita ei kannata tuhlata toissijaisiin projekteihin.

Kun tämä varmistus on tehty, ohjelmiston visiolakana on hyvä mittari siitä, oletko valmis ketterään ostokseen. Jos lakanan tiedot on helppo täyttää, kotiläksyt on tehty.

Onnea projektiin (muista myös valmistella se gaalapuhe)!

Voimmeko auttaa?

Ota ketterän hankinnan kysymyksissä yhteyttä joko allekirjoittaneeseen karoliina.luoto@codento.com tai toimitusjohtajaamme petri.aukia@codento.com

Lisää SlideSharessa

Yksityiskohtaisemmin ketterän hankinnan teemoja käsittelee Slideshare-esitys Projektipäiviltä.