GDPR ja visualisoinnin voima – kolme historiallista esimerkkiä

(58) The principle of transparency requires that any information addressed to the public or to the data subject be concise, easily accessible and easy to understand, and that clear and plain language and, additionally, where appropriate, visualisation be used. Such information could be provided in electronic form, for example, when addressed to the public, through a website. This is of particular relevance in situations where the proliferation of actors and the technological complexity of practice make it difficult for the data subject to know and understand whether, by whom and for what purpose personal data relating to him or her are being collected, such as in the case of online advertising.

— GDPR,  http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-5419-2016-INIT/en/pdf

Aina ajoittain läpinäkyvyys, selkeys ja ymmärrettävyys heilahtavat tavoiteltavista hyveistä vaatimuksiksi. Eurooppalainen tietosuoja-asetus (GDPR, general data protection regulation) käyttää enimmäkseen vaatimusten, rangaistusten ja rajoitusten kieltä, mutta sen taustalla on vanha unelma siitä miten teknologisen kehityksen pitäisi mennä: selkeästi, ymmärrettävästi, kaikille.

Näytän kolme esimerkkiä kuinka kuvallinen selittäminen on tehnyt pienen piirin erityistietoa ymmärrettäväksi:  

Kuvituksella keinot ja koneet tutuiksi

Kuva 1. Malmin puhdistusta De re metallica:ssa.

 

Mielivaltaisena lähtökohta on vuosi 1556 ja Georgius Agricolan latinankielinen De re metallica. Teos käännöksineen oli euroopanlaajuinen menestys. Lähes 700-sivuinen opas kuvasi kaivostoiminnan ja metallinjalostuksen sellaisella tarkkuudella, että sen ohjeilla saattoi esim. varakas aatelinen perustaa oman kaivoksen ja metallinjalostuslaitoksen.

Yleisemmin tähän aikaan koneiden piirtäminen opetus- ja markkinointimateriaaliksi oli osa konepajatoimintaa. Ehkä ymmärrettiin, että koneen toiminnan tarkka selittäminen ei riitä korvaamaan koneen valmistamiseen vaadittavaa taitoa ja kokemusta, mutta esite auttaa tilaajia ymmärtämään miten koneesta voisi olla apua ja esite auttaa luottamaan siihen, että paja tietää mitä tekee.

Piirtämällä selittäminen valistuksessa

Italiassa 17. vuosisadan alkaessa Galileo Galilei siirsi sotilasmatematiikan kautta opitut konepiirustuksen käytäntöjä tieteen palvelukseen. Fysiikan ja luonnonfilosofian ongelmaratkaisussa totuttiin piirustuksiin koneista ja voimaviivoista.

Vähän myöhemmin René Descartes vei mietinnöissään kuvallisen selittämisen niin pitkälle kuin pystyi ja paalutti tärkeän rajan. Raja menee tässä:

Kuva 2. Käpyrauhanen ja sitä liikuttavat voimat

Käpyrauhanen (H) on viimeinen materiaalisen maailman viimeinen pysäkki, herkkä elin johon hermot ampuvat elan vital-hiukkasia. Sen jälkeen ollaan sielujen maailmassa, jossa eivät materian säännöt enää päde. Myöhemmin tämä niin helposti irvailtava tulos oli omana aikanaan vapauttava: kaikki se mikä jää materiaalisen maailman puolelle on Descarteen fysiikassa piirrettävissä ja selitettävissä — vaikka se olisi vielä nyt vaikeaa ja suurelta osin tuntematonta. Descartesin materiaalinen maailma oli biljardipallomaailma, jossa kappaleet liikuttivat toisiaan eikä outoja energioita tarvittu. Sitä sai tutkia tallomatta teologian varpaille ja se oli ihmisen ymmärrettävissä ja kaikille kerrottavissa.

Sadan vuoden kuluttua kartesiolainen fysiikka oli jo kumoutunut, mutta yleistajuinen rationalismi, ajatus että maailma on älyllä tutkittavissa ja vaade sitä tutkia oli sisäistetty Ranskassa. Diderot’n Encyclopédie:ssa selkeän esittämisen demokraattinen vaatimus ja aikansa paras esitystekniikka kohtasivat yli kolmessatuhannessa kuvataulussa.

Kuva 3. Ruudin valmistusta Encyclopédie:ssa

Se, että ensyklopedia koko laajuudessaan yleensä pystyttiin toteuttamaan oli todistus valistuksen mahdollisuuksista. Valistuksen ihmisillä on kyky ja oikeus tietää ja saada oppia miten maailma ja erityisesti sen monet koneet ja ihmisen luomat järjestelmät toimivat ja aikalaisilla on velvollisuus yrittää jälkipolville se esittää.

GDPR on eurooppalainen valistusprojekti — ja hyvä niin

Hypätään yli kaiken sen mikä meni pieleen ja onnistui ja miten maailma muuttui, ja kevääseen 2018. GDPR tuo valistusajatuksen henkilötietoihin: GDPR:n mukaan kaikilla on oikeus tietää miten koneet hänen tietojaan käsittelevät ja mitä ja miksi hänestä kerätään.

Henkilötietojen koneellisen käsittelyn maailma on kuin kartesiolainen fysiikka. Me tiedämme sen mekanismit (koska olemme ne itse rakentaneet) ja ne ovat täsmällisesti kuvailtavissa. Epämääräisyyttä, mystifiointia ja herran haltuun heittämistä ei enää suvaita. Kaikki mitä voidaan tietää voidaan esittää ja kertoa kansantajuisesti, mutta esittäjiltä se vaatii taitoa ja tottumusta kuten ensyklopedisteilta, filosofeilta tai koneenpiirtäjiltä aikoinaan.

Uskon että samat keinot joihin Descartes ja ensyklopedistit tarttuivat toimivat yhä: jos henkilötietoja käsittelee mekanismi, piirretään siitä kuva. Näytetään miten makkara valmistetaan.

Kuva 4. Codentolainen kokeilu visualisoida henkilötietojen käsittelyä

GDPR on lähempänä rationalismia vanhassa filosofisessa kiistassa empirismin ja rationalismin välillä. Empirismi painottaa puhdasta dataa jolle merkitys syntyy vähitellen datan muokatessa sitä käsittelevää järjestelmää, ehkä synnyttäen erottelun henkilötietoihin ja muihin tietoihin. Rationalistinen katsanto olettaa jaottelun olevan jo tehty, ja että jaotteluja täytyy tehdä ja asiat nimetä viimeistään kun datankeräyskonetta rakennetaan. Aina kerätään nimettäviä tietoja johonkin tarkoitukseen. Jos tarkoitusta ei pysty kertomaan eikä tietoja nimeämään, kyse ei ole datan syvemmästä luonteesta vaan tarkoituksellisesta pimittämisestä.

Uusi selkeyden vaatimus ja varsinkin uhkasakot sen rikkomisesta saattavat tuntua giljotiinilta niskassa. Toisaalta historia on näyttänyt, kuinka ajoittaiset selkeyden vaatimukset ovat synnyttäneet uutta kiinnostavaa, uusia tapoja käsitteellistää ongelmia ja kuinka aiheen ymmärrystä on saatu leviämään pieneltä piiriltä yleiseksi tiedoksi.

Niille, joille pieni määrä henkilötietojen käsittelyä on välttämätön paha normaalissa liiketoiminnassa, tulevat kuukaudet tulevat selventämään onko tullut haalittua liikaa vastuuta ihmisten tärkeistä tiedoista ja kuinka sitä tietoa ja vastuuta voi minimoida.

Niille, jotka haluavat tehdä uusia innovatiivisia asioita ihmistiedolla, laskentaa ei voi enää tehdä miettimättä selkeyden, käsitteellistämisen ja esittämisen vaateita. Kun henkilötietojen käsittelyä selitetään auki, yksinkertaisimmillaan se voi johtaa  visualisointeihin jotka ovat kuin liikennemerkkejä, jotain jotka opitaan ja otetaan vakavasti. Vaikeammissa tapauksissa tullaan tarvitsemaan uusia tapoja kuvata sitä miten tietoa käsitellään ja miten se kokee laadullisia muutoksia muusta tiedosta henkilötiedoksi.

Kymmenen vuoden kuluttua elämme maailmassa jossa joko palveluihin ja tuotteisiin liittyy lisää pientä pränttiä, joka rimaa hipoen täyttää GDPR:n lakitekniset vaatimukset, tai valistuneemmassa maailmassa jossa ymmärrys itsemme ja meihin liitetyn tiedon suhteesta on syvempi, selkeämpi ja yleisempi. Codentossa etsimme esitystapoja tälle ymmärrykselle.

Jukka Purma

 

GDPR: http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-5419-2016-INIT/en/pdf

Kuvalähteet:

  1. De re metallica (1950), näköispainos ensimmäisestä englanninkielisestä käännöksestä, s. 302. https://archive.org/details/deremetallica50agri
  2. https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Descartes;_A_Treatise_on_the_formation_of_the_foetus_Wellcome_L0017415.jpg
  3. CC BY: Wellcome Images https://wellcome.ac.uk/press-release/thousands-years-visual-culture-made-free-through-wellcome-images
  4. https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Encyclopedie_volume_5-306.png

Codento – vapaus vaikuttaa

Olen ollut kohta vuoden Codentolla, ja nyt on hyvä hetki katsoa taaksepäin sekä reflektoida sitä, mitä käteen on jäänyt. Kerron tässä tekstissä fiiliksistäni ja kokemuksistani Codentolla. Matkani rekrytoinnin ja henkilöstöasioiden parissa alkoi kesän 2017 alussa. Matka ei ole vielä ollut pitkä mutta sitäkin tapahtumarikkaampi.

Ennen kuin aloitin Codentolla, minulla oli aavistus siitä, millaista täällä voisi olla. Vapaudesta vaikuttaa ja kehittyä puhuttiin paljon. Mietin kuitenkin, että niinhän melkein kaikissa kilpailevissa it-firmoissa sanotaan – kuinka paljon sitä sitten oikeasti on? Täytyy sanoa, että aluksi olin jopa hieman hukassa. Suuri määrä vapautta tuo myös paljon vastuuta.

Viikkis osana yhteistä päätöksentekoa

Huomasin heti, että Codentolla asioista puhutaan ja keskustellaan paljon. Olin jopa hieman hämilläni, kun ensimmäisen kerran kokoonnuttiin torstaiaamuna yhteiseen viikkopalaveriin eli viikkikseen. Kaikki osallistuivat keskusteluun ja fasilitoijana toimi yksi devaajista. Oli lämmin tunnelma. Viikkiksessä käytiin kaikkien kuulumiset vuorollaan läpi ja kerrottiin avoimesti missä mennään minkäkin asian suhteen.

Codentolla on toimintatapana sosiokratia 3.0 (S3), joka auttaa meitä yhteisessä päätöksenteossa ja tuo välineitä siihen, miten oikeasti voimme vaikuttaa myös yksilöinä asioihin. Konsulttimme Karo kertoo lisää aiheesta marraskuisessa blogauksessa.

Aluksi S3 voi tuntua hyvinkin hankalalta hahmottaa. Olen usein tavatessani devaajia, jotka pohtivat meille töihin tulemista, saanut vastaukseksi, että “eli teil on vähän ku heimotoimintaa” tai “teil on vähän tollanen hippikulttuuri”, kun olen kertonut sosiokratiasta tai toimintatavoistamme. Tapa on herättänyt kiinnostusta mutta samalla epäilyä, että voikohan se oikeasti toimia.

S3 on meille väline, jolla voidaan oikeasti taata kaikille mahdollisuus vaikuttaa. Helposti voi sanoa, että meillä on itseohjautuvat tiimit ja asioihin saa vaikuttaa. Mutta miten se todellisuudessa tapahtuu voi olla eri asia. S3:n avulla meillä on toimintamalli ja rakenteet siihen, että päätöksenteko tapahtuu.

Vuodessa olemme menneet todella isoja harppauksia eteenpäin kulttuurimme kanssa. Joukkoomme on tullut paljon uusia osaajia, jotka ovat vain vieneet meitä entistä enemmän eteenpäin. Jotenkin joukkoomme ovat löytäneet sellaiset henkilöt, joille tämä on juuri se juttu: yhdessä hyvän tekeminen.

Uskalla tarttua asioihin

Vapaus tuo vastuuta. Meillä se tarkoittaa vastuuta siitä, että uskaltaa tarttua asioihin, jotka tuntuvat epämääräisiltä tai vääriltä. Uskaltaa avata suunsa ja nostaa kissan pöydälle. Koska kaikilla on vapaus vaikuttaa, pitää sitä myös käyttää. Se voi aluksi tuntua vaikealta tai jopa pelottavalta. Uskallanko oikeasti puuttua tähän? Jos on tottunut aina kysymään, voi olla hankala tehdä itse päätöksiä tai se voi tuntua ahdistavalta.

Yhteiset asiat, kuten vaikkapa rekrypalkkion käyttöönotto tai kysymykset siitä palkkaammeko englanninkielisiä päätetään aina yhdessä, silloin ei ole yksin. Luotamme jokaisen kykyyn tehdä oikeita ratkaisuja ja pienet vain itseä koskevat päätökset voi hyvillä mielin tehdä itse. Kaikki muut asiat päätetään yhdessä tietyssä piirissä ja kaikkia koskevat asiat viikkiksessä.

“On tärkeää rohkaistua sanomaan, mikäli jokin asia painaa, jotta sille voisi tehdä jotain. Vastuuta on siis otettava, eikä olettaa että joku tekee sen minun puolestani.”

Tottakai tuemme työntekijöitä tässä. Emme oleta, että jokainen kykenisi solahtamaan tällaiseen toimintaan heti. Minäkin olen vuoden opetellut. Siksi on tärkeää keskustella ja kysyä, miten voi ja miten menee. Se onkin ollut hienointa Codentolla ollessa, että jutellaan kasvotusten ja kysytään viikoittain miten menee, ei vain virtuaalisesti, vaan viikkiksessä. Vaikka siinä ei toisikaan henkilökohtaisia ongelmia tai muita esiin, on kiva että kysytään.

Tärkeitä teonsanoja: kuuntelen, aistin ja autan 

Pyrin olemaan mahdollisimman paljon läsnä ja kuuntelumoodissa. On tärkeää aistia ja keskustella. Antaa ideoita ja auttaa toteuttamaan. Hyvä esimerkki yhdessä toteutetusta ideasta oli maaliskuinen siivouspäivä. Eräs työntekijämme nosti esiin huolen toimiston siisteydestä ja laittoi kalenteriin siivouspäivän. Iso joukko otti yhdessä asiasta vastuun, ja pian oli siivouspäivä oli täydessä vauhdissa.

“On hienoa työskennellä työyhteisössä, jossa on innostuneita ihmisiä ja vastuuntuntoisia persoonia, jotka jaksavat nähdä vaivaa asioiden eteen, jotka periaatteessa ei edes kuulu työnkuvaan.”

Huolehdimme myös yhdessä toisistamme. Jos jollain on vaikeuksia projektissa tai projektin ilmapiiri on huono, tartumme yhdessä ongelmaan ja pyrimme löytämään keinoja sen parantamiseen. Olemme lähettäneet menetelmäkonsulttejamme auttamaan tuotepäälliköitä tai auttamaan tiimiä fokuksen löytämisessä.

Joskus tarvitaan radikaalejakin liikkeitä  

Kerran olemme joutuneet tekemään radikaalejakin liikkeitä. Jouduimme vetämään kehittäjämme asiakasprojektista pois huonon ilmapiirin vuoksi, vaikka otimme siitä itse takkiin. Sekä asiakkaan että työntekijöidemme kannalta on parempi, että ilmapiiriongelmat ratkaistaan. Uskomme myös, että pitkällä juoksulla meidän kannattaa nostaa ikävät ja vaikeat asiat vakavasti esiin asiakkaan kanssa. Tästä alkoikin oppimismatka, jonka tuloksena projekti voi taas hyvin ja ilmapiiri on korjaantunut.

Nostamme sekä viikkiksessä että Slack-kanavilla esiin myös huolia, joita olisi hyvä miettiä yhdessä. Huolet voivat liittyä käyttäytymiseemme työpaikalla, miten kommunikoimme toisillemme tai miten olemme tilanteissa läsnä. Palautteen kautta kehitymme kaikki ihmisinä ja opimme olemaan työyhteisössä toisiamme kunnioittaen, niin että jokainen voi olla oma itsensä. On upeaa, että työntekijät ajattelevat aktiivisesti tällaisia asioita.

Ihanalla, rohkealla matkalla

Se että emme ole valmiita vaan matkalla jonnekin, luo mielestäni ihan mielettömän mahdollisuuden uusille ja vanhoille codentolaisille päästä rakentamaan tätä yhteistä juttua. Kun vaan uskaltaa heittäytyä muutosten pyörteisiin niin siitä voi syntyä jotain ihan uutta.

Mielestäni S3:sta noussut lause kuvaa koko firman toimintaa loistavasti:

Good enough for now, safe enough to try.

Se antaa mahdollisuuden kokeilla rohkeitakin juttuja. Meillä ei virheistä syytetä, vaan mokista opitaan. Tehdään asiat yhdessä ja kärsitään seuraukset yhdessä.

Vuodessa Codentolla on tapahtunut ihan valtavasti ja olemme menneen huimasti eteenpäin S3:n toteutumisessa. Ihmiset, jotka Codentolla tällä hetkellä ovat töissä, tekevät tästä työpaikasta ihan parhaan!

Marika Weckström

Katso Codenton avoimet työpaikat

Etätöissä Japanissa

Kun syys–lokakuussa huomasimme parin kaverini kanssa, että lennot Japaniin olivat pienessä alennuksessa, päätimme tutkia olisiko mahdollista lähteä sinne porukalla. Olen melko uusi työntekijä Codentolla ja erityisesti tuolloin olin vielä upouusi työntekijä. Tiesin että mahdollisuus lähteä Japaniin olisi joko palkaton reissu tai etätyö.

Codentolla kerrottiin jo hakuprosessin alkuaskeleilla, että mahdollisuuksien mukaan etätyöt myös muualla kuin Suomessa onnistuvat. Päätinkin ottaa Japanin-reissun osalta selvää, kuinka sellainen onnistuisi omalla kohdallani. Codenton etähommissa ei tehdä lainkaan firman omia asioita edistäviä töitä, vaan konsultti keskittyy pelkästään asiakasprojektin edistämiseen. Näin tuetaan asiakkaan tavoitteita sekä edesautetaan asiakkaan mahdollisuutta antaa konsultille lupa lähteä pidemmällekin reissulle etätöihin. Lisäksi yrityksenä ja yksittäisinä konsultteina pyrimme siihen, että hommat tulee tehtyä parhaalla mahdollisella tavalla, olipa konsultti sitten tekemässä töitä missä suunnalla palloa tahansa.

Alkuvalmisteluja ennen matkaa

Keskustelin aluksi toimarimme Petrin kanssa, josko voisin tehdä etähommia matkan aikana. Sain Petriltä siunauksen sillä ehdolla, että myös asiakkaalta tulee vihreää valoa. Meillä Codentolla tehdään pääasiassa asiakasprojekteja, siksi hommia tehdään aina asiakkaan aikataulun mukaan. Seuraavaksi juttelin asiakasprojektin vetäjän kanssa mahdollisesta etätyöstä, kerroin myös että saatan tehdä vajaita päiviä etänä. Projektin vetäjä ei edes epäröinyt vaan lupa tuli saman tien kuin apteekin hyllyltä osaksi varmasti siitä syystä, että luottoa minuun löytyy, mutta myös siksi että luottoa Codentoon löytyy.

Etätyöt matkan suunnittelussa keskiössä

Aloimme suunnittelemaan matkaa hyvissä mielin sekä varasimme lennot. Matkasuunnitelmaa muodosteltiin ja hiottiin, korjailtiin ja muutettiin aikataulujen ja muiden asioiden mukaan. Suunnitteluun kuului oleellisena osana myös etätyöt. Hommat ulkomailla saa varmemmin tehtyä, jos se ei estä näkemästä asioita, joita haluan nähdä. Keskustelin myös muiden codentolaisten kanssa etätöistä ulkomailla, ja parhaaksi vaihtoehdoksi muodostui tehdä osa-aikaisia työpäiviä. Lähempänä lähtöpäivää muistuttelin asiakasta sekä projektityökavereitani lähdöstäni ja osa-aikaisesta työpanoksestani. Muistuttelin ihmisiä myös Codentolla, jotta kukaan ei ihmettelisi missä olen. Sovin meidän markkinointivastaavan Eevan kanssa, että kirjoittelisin blogin kokemuksestani, sekä etätyöstä. Lupasin myös hienoja matkakuvia. Juttelin asiakkaan kanssa vielä tarkemmin työtavoista ja olin valmis lähtemään matkoille.

Ja täällä ollaan!

Olen nyt Japanissa, ja teen noin 2–5 tuntia töitä per päivä. Joka päivä olen ollut yhteyksissä asiakasprojektin tiimiin tavalla tai toisella. Töitä on tullut tehtyä junassa, lentokoneessa, rannalla, hotellissa sekä kahvilassa – sopiva paikka on aina löytynyt tosi hyvin. On ollut mukavaa tehdä välillä omissa oloissa töitä. Vaikka yhteydet internettiin ovat välillä olleet mitä ovat, ja joskus projektin tekeminen on ollut hankalaa, niin haasteista huolimatta on projektissa päästy eteenpäin sovitussa aikataulussa.

Kaiken kaikkiaan kokemus on ollut mahtava ja siitä suurin kiitos Japanille. Mahdollisuudesta tehdä matka ja etätöitä iso kiitos niin asiakkaalle kuin Codentollekin!

Katso Codenton avoimet työpaikat

Mikä ihmeen serverless?

Serverless on vuoden 2018 hypesana. Muutaman vuoden takaisen Docker-huuman tapaan monet yritykset tulevat tekemään uusia ja siirtämään nykyisiä palveluitaan serverlessiksi markkinoiduille alustoille. Onkin syytä katsoa mistä asiassa on kyse.

Isompi trendi serverlessin takana on erilaisten liiketoimintojen muuttuminen dataintensiivisiksi. Paradigma IT-puolella tunnetaan nimellä Streaming Platform, joka pohjautuu erilaisten datavirtojen hallintaan. Dataa tulee jatkuvasti lisää, saapuvalla datalla sekä jo aiemmin talletetulla tehdään laskentaa ja sitä säilötään myöhemmin käytettäväksi. Data tallennetaan erilliseen tietovarastoon, ja koska sitä ei jatkuvasti muokata tai käsitellä, on käsittely muuttunut erilliseksi toimeksi.

Yksinkertaisimmillaan data otetaan tietovarastosta, sillä tehdään laskentaa ja tulokset lähetetään käyttäjälle tai talletetaan takaisin tietovarastoon. Samoin saapuva uusi data tai yksittäinen API-pyyntö voidaan haluta käsitellä kertaalleen ilman, että sitä varten on jatkuvasti odottamassa yksi tai useampi palvelin.

Streaming Platform -visualisaatio
Streaming Platform -näkemys Confluent-yrityksen blogista.

Serverlessissä onkin kyse ennen kaikkea ohjelmiston tilattomuudesta. Tilattomuus tarkoittaa, että ohjelmisto saattaa olla PHP-koodin tapaan ajossa vain suorituksensa ajan ja tieto sen tekosista on oltava tallessa jossain sen ulkopuolella, kuten vaikkapa tietokannassa. Hajautettujen järjestelmien yleistyessä on yhä tavallisempaa, että ohjelmistosta on ajossa useampia, jopa satoja, kopioita kerrallaan.

“Serverittömät” palvelut ovat viime vuosina ottaneet sellaisia hyppäyksiä, että termin merkityskin on mennyt matkalla uusiksi. Aikojen alussa eli vielä muutama vuosi takaperin serverless tarkoitti puhtaasti Backend as a Service -tyyppisiä ratkaisuja, joissa pilvitarjoajalta ostettiin tietokantoja tai vaikkapa koneoppimisinfrastruktuuria palveluna. Sittemmin serverless on siirtynyt tarkoittamaan enemmän Function as a Service -tyyppisiä palveluita, joissa yksittäinen pieni tai isompi osa koodia siirretään ajettavaksi palveluntarjoajan suoritusympäristössä. Koska koodi on ajossa vain suorituksen ajan, ei sillä ole erillistä tilaa ja kaikki tilaan liittyvä on haettava erikseen tietokannasta tai esim. AWS:n S3-bucketista. Samanlaiset tilattomat palvelut ovat viime vuosina yleistyneet Docker-konttien ja mikropalveluiden myötä, joten aiemmin luodut tilattomat softat toimivat näppärästi myös serverless-ympäristöissä. Näiltä osin yritys voi luopua myös palvelinylläpidosta, sillä tämä hoituu lähes poikkeuksetta serverless-palveluntarjoajan puolelta.

Kriittisiäkin äänenpainoja on kuultu. Yleisin, hiukan kyyninen näkemys on että kyseessä ei ole mitään uutta. Jo mainittu PHP-ohjelmakoodi on suorituksessa vain ajonaikaisesti ja jo ensimmäisistä webhotelleista löytyi Perlin suorittamiseen tarkoitettu cgi-bin-hakemisto. Serverlessin vahvuus tulee kuitenkin ennen kaikkea ympäristöstä, jossa kaikkea ei tarvitse tehdä enää funktiotasolla. Esimerkiksi AWS:ään pystyy helposti rakentamaan ympäristön, jossa mm. autentikaatio ja osin myös autorisointi on hoidettu ennen pyynnön saapumista serverless-ympäristössä olevalle funktiolle.

Yllä olevaan twiittiin viitaten serverless voi olla hyvä ratkaisu myös keittiön kanssa. Vaikka palveluntarjoajilla on halu esittää asian olevan hyödyllinen ainoastaan heidän ympäristössään, voi serverlessistä olla isojakin hyötyjä myös osana omaa palvelinympäristöä.