Kannustaminen tärkeää naisten saamiseksi teknologia-aloille – alanvaihto ei ole mahdotonta uran myöhäisemmässäkään vaiheessa

Codenton Cettu-laumaan mahtuu monta naisosaajaa.

Codenton Cettu-laumaan mahtuu monta naisosaajaa.


Codentolainen Miili Halkka on alanvaihtaja, ja pitää Mimmit koodaa -hankkeen tyyppisiä avauksia tärkeinä, jotta lisää naisia saataisiin alalle. “En ole koskaan kokenut, että kukaan olisi alalla kiinnittänyt mitään erityistä huomiota siihen, että olen nainen”, hän kirjoittaa.

Tieni ohjelmistokehittäjäksi on ollut mutkainen. Perustin perheen heti lukion jälkeen, ja totesin, että korkeakouluopinnot ja pieni vauva eivät ole niin sanotusti match made in heaven. Tein töitä puolisentoista vuotta taksikuskina, jonka jälkeen lähdin opiskelemaan verhoilua Turkuun.

Ryhdyin yrittäjäksi heti koulutuksen jälkeen, ja työskentelin verhoiluyrittäjänä viisi vuotta. Lapsi alkoi olemaan tuossa vaiheessa jo iso, joten korkeakouluopinnot tulivat ajankohtaisiksi. Pääsin Aalto-yliopistoon, ja nyt olen Codentolla ohjelmistokehittäjänä.

Koodausta olin tehnyt aiemmin harrastuksena, ylläpidin erilaisten yhdistysten ja seurojen verkkosivuja jo lukioikäisenä. Lisäksi isäni on samalla alalla, joten kotona oli tietotekniikkaa luontevasti käytettävissä. Teknologian tuttuus onkin varmasti ollut merkittävä tekijä siinä, että minusta lopulta tuli ohjelmistokehittäjä.

 

Naiskoodari ei ole mikään ihme

Naisena oleminen ei IT-alalla ole mikään erityinen asia, lähinnä tällä alalla taidot ratkaisevat. En koe, että kukaan olisi koskaan kiinnittänyt siihen mitään erityistä huomiota, että olen nainen. Samana vuonna kun aloitin Aallossa, linjallamme aloitti viisi muuta naista, ja heitä on jatkuvasti enemmän, tänä vuonna jo 15 naista aloitti samalla linjalla.

ATK:ta joutuu nykyään käyttämään joka paikassa, teknologiaa ei oikein pääse missään ammatissa karkuun. Kynnys kokeilla on varmasti madaltanut myös naisilla, eikä tunnu enää niin eksoottiselta käydä syvemmälle koneen järjestelmiin. Nyt kun kaikki ovat päivittäin enemmän tai vähemmän softan kanssa tekemisissä, myös järjestelmien ongelmat havaitaan, ja jollekin voi jopa nousta motivaatio korjata niitä.

Jos itse olisin ollut ympäristössä, jossa en koskaan olisi päässyt koskemaan tietokoneeseen, kynnys olisi varmaan ollut isompi harrastaa yhtään mitään siihen liittyvää. Nyt kasvaville sukupolville tekniikka on luonnollisempi osa elämää, mutta silti on hyvä, että esimerkiksi Mimmit koodaa -tyyppisiä kampanjoita on, jotta useampi nainen ihan kaikista ikäryhmistä rohkaistuisi tekemään itseään kiinnostavia valintoja.

 

Rohkaisua ja suoraa puhetta tarvitaan

Naisia on todennäköisesti vaivannut sama epävarmuus, mikä heitä tuntuu vaivaavan kaikilla teknisillä aloilla. Tytöthän osaavat tutkimusten mukaan koulussa hyvin fysiikkaa ja matikkaa, mutta jostain syystä hakeutuvat kuitenkin humanistisille aloille, joissa näitä taitoja saatetaan sitten käyttää esimerkiksi tilastotieteessä. Kyse ei siis ole siitä, että tytöt eivät osaisi, vaan ongelma on jossain muualla.

Arvelen, että kyse voi olla etenkin nuorempien tyttöjen kohdalla ryhmäpaineesta. Nuorille paljon isompi kysymys on, olenko hyväksytty tähän ryhmään, kuin se, lähdenkö yksin opiskelemaan esimerkiksi jotain ATK-alaa tai teknistä fysiikkaa. Voi olla, että siinä tilanteessa kahden vaiheilla oleva helposti kallistuu poliittiseen historiaan tai johonkin muuhun, mihin menee enemmän kavereita. Kun on lopulta panostanut viisi vuotta koulutukseen, hirvittävän harva alkaa sanomaan, että olinpa väärässä.

Toinen syy on suora kannustuksen puute. Palkkaeroista ja työllistymisestä ei puhuta kauhean suoraan koulussa tai lukiossa, eikä tyttöjä varsinaisesti kannusteta teknologia-aloille. Ainakaan en itse muista, että kukaan olisi lukioaikana kiinnittänyt huomiota siihen, miten koulutuksen valinta vaikuttaa tulevaisuudessa työllistymiseen tai palkkakehitykseen. Voi olla, että valinnat olisivat toisenlaiset, jos nämä olisivat myös mukana ammatinvalintakeskusteluissa, jolloin kavereiden valinnat eivät ehkä vaikuttaisi ihan niin paljon tai ainakin hajontaa eri kohteiden välillä olisi enemmän.

 

Koodari ja käsityöläinen asiakaspalveluammatteja

Alanvaihto ei ollut mutkatonta, mutta helppoa siinä mielessä, että minulla oli vielä opintotukikuukaudet korkeakoulututkintoon käyttämättä, kun lähdin Aalto-yliopistoon. Tilanne saattaa olla haastavampi niille, joilla ei tätä etua enää ole.

Ohjelmistokehittäjän ja käsityöläisen ammatit eivät loppujen lopuksi ole niin erilaisia. Molemmat ovat ongelmanratkaisua ja asiakkaiden pitämistä hyvällä tuulella, siis palveluammatteja. Myös se on samaa, että ollaan asiakkaan kanssa, mutta itse työn voi tehdä omassa rauhassa. Se on minulle henkilökohtaisesti erityisen tärkeää.

Molemmat ovat myös asiantuntijatöitä, joissa asiakas ei välttämättä tiedä, eikä haluakaan tietää, miten lopputulos on tehty. Verhoilijana se tarkoittaa sitä, että asiakasta ei kiinnosta, miten jouset on tuoliin sidottu, pääasia että tuolissa on hyvä istua. Ohjelmistokehityksessä pääasia on että sovellus tai palvelu toimii. Luottamus siihen, että tekijä osaa tehtävänsä, on tärkeintä.

Ohjelmistokehityksessä iso haaste on ymmärtää asiakkaan tarpeet, eivätkä kaikki asiakkaat ole teknisesti suuntautuneita. Olisi tärkeää, että myös kehittäjäpuolelta löytyisi monipuolisempaa näkökulmaa siihen, minkälainen ohjelmisto on hyvä ohjelmisto. Tähän jo joltain toiselta alalta kokemusta keränneellä alanvaihtajalla on varmasti enemmän annettavaa kuin suoraan koulunpenkiltä IT-alalle tulleella.

 

 Faktaa alanvaihdosta:

  • Osa opiskelijaeduista on 30 vuotta täyttäneillä sidottu opintotukipäätökseen. Opintotukea voi saada päätoimisiin opintoihin. Opintotuessa itsessään ei ole ikärajaa, mutta kuukausia on tutkintotasoa kohden käytettävissä rajattu määrä. Henkilökohtaisesti käytettävissä olevat kuukaudet saa selville Kelalta.
  • Työttömänä työnhakijana oleva yli 25-vuotias voi opiskella täysipäiväisesti työttömyystuella, jos tämän katsotaan edistävän hakijan mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Kysy omista mahdollisuuksistasi omalta TE-toimistoltasi.
  • Aikuiskoulutustukea voi saada vain työpaikasta opintoihin liittyvällä vapaalla oleva. Opintojen ei tarvitse liittyä kyseisen työpaikan alaan eikä opintojen jälkeen ole pakko palata samalle työnantajalle. Työsuhteen on kuitenkin oltava voimassa koko tukiajan. Aikuiskoulutustuen hakemiseen liittyy myös muita ehtoja, joihin voi perehtyä mm. https://www.koulutusrahasto.fi/fi/aikuiskoulutustuen-hakijoille/kysymyksia-ja-vastauksia/
  • Jos opintoihin ei ole tarjolla taloudellista tukea yhteiskunnalta tai muulta taholta, kannattaa alanvaihtoa lähteä pohjustamaan itseopiskelulla ja olemalla aktiivinen koodaukseen liittyvissä, itselle mielekkäältä tuntuvissa verkkoyhteisöissä.
  • Kannattaa myös tutkia, voisiko IT-osaamista lähteä lisäämään nykyisen ammattitaidon oheen. Yhdistämällä koodausosaamisen ymmärrykseen jonkun toisen alan toiminnasta saatat saada aikaan harvinaislaatuista ammattiosaamista. Jos vanhaan alaan yhdistäminen ei ole toimiva ratkaisu, kannattaa pyrkiä tavalla tai toisella siihen, että pystyisi panostamaan yhden vuoden täyspäiväisesti opiskeluun. Siinä ajassa perusasiat niin opintorutiinien kuin taitojenkin osalta ovat siinä kunnossa, että opintoja on helpompi jatkaa työn ohella, parhaassa tapauksessa jo oman alan työpaikassa.
  • Puutteellisella tai vaiheessa olevalla koulutuksella työtä hakiessa näyttö koodaamisosaamisesta nousee tavanomaistakin tärkeämmäksi. Muun valmistautumisen ohella kannattaa siis panostaa myös esittelykelpoisten omien tai yhteistyöprojektien tekemiseen.
  • Pääsykokeisiin valmistautuminen voi työelämässä vietetyn ajan jälkeen tuntua haasteelliselta. Yliopistoihin on monille linjoille mahdollista hakeutua myös avoimessa yliopistossa menestyksekkäästi suoritettujen saman alan opintojen perusteella. Avoimessa yliopistossa opiskellessa voi myös samalla tunnustella, miltä alan opinnot tuntuvat ennen lopullisen päätöksen tekemistä.
  • Ammattikorkeakouluissa on tutkintouudistuksen jälkeen mahdollista hyödyntää entistä paremmin edellisen tutkinnon suorituksia myös alaa vaihtaessa. Olemassa olevien opintojen hyväksiluvusta kannattaa kysyä tapauskohtaisesti suunnitelmissa olevalta oppilaitokselta.

Töihin Codentolle? Katso avoimet paikat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *