Smooth Sailing – Ahvenanmaan lauttaliikenteen optimoiminen paikkatietoteknologian avulla

Ahvenanmaalla oli huomattu, että saaristolautat seilasivat puolityhjinä. Oli selvinnyt, että varausten tiedonhallinta kaipasi uudenlaista ja tuoretta näkökulmaa. Codenton Team Kulho nappasi ykkössijan lauttaliikenteen optimointia teknologiaratkaisuin etsineessä hackathonissa.

Industryhack järjesti innovaatiokilpailun, jossa seitsemän ammattilaisjoukkuetta valittiin ratkomaan lauttojen tehokkaampaa hyödyntämistä muuttamatta kuitenkaan nykyisiä aikatauluja tai itse aluksia. Hackathon järjestettiin Maarianhaminassa. Tiimeille annettiin kaksi päivää ja täysin vapaat kädet sekä teknologiavalintojen että lähestymistapojen suhteen.

Codenton Team Kulhossa vaikutti kolme koodaavaa arkkitehtiä, Juuso Lehtinen, Eero Sirén ja Saara-Maija Pakarinen. Tiimin nimi Kulho juontuu kirjailija H.P. Lovecraftin Cthulhu -mytologiasta ja niihin liittyvistä kirjoista ja peleistä. Tiimin sisäisiä roolijakoja ei ollut, vaan teimme kaiken yhdessä hakemuksen laatimisesta ja ideoinnista itse toteutukseen ja visuaaliseen suunnitteluun asti.

 

Teknologia vaihtui lennosta

Oma lähtökohtamme oli Ahvenanmaalle saapuva turisti ja hänen tarpeensa käyttää saaristolauttoja. Paikan päällä juttelimme yhden laivan kapteenin sekä paikallisten lauttaliikenteen käyttäjien kanssa, ja saimme mukaan näin myös saariston asukkaiden näkökulman. Demoon nousivat tärkeimmiksi koetut haasteet eli palvelun käytettävyys, varausjono sekä reaaliaikaisen tiedon saatavuus.

Demosimme responsiivista ja intuitiivista karttapohjaista varausjärjestelmää, joka julkaistiin pilvipalvelussa. Lisäksi palvelu laski ja näytti reaaliaikaisen varaustilanteen matkustajille ja ajoneuvoille. Sovellus toteutettiin mobile first -designajattelua noudattaen moderneilla frontend-teknologioilla siten, että sen voisi helposti integroida nykyiseen taustapalveluun mahdollisimman pienin kustannuksin.

Testasimme hackathonin aikana kahta eri teknologiaa, joista valitsimme asiakkaan näkökulmasta parhaimman, eli sellaisen, jolla vältetään toimittajaloukku. Toteutuksemme pohja-ajatuksena toimi tavoite tuoda mahdollisimman paljon arvoa loppukäyttäjille mahdollisimman pienin kustannuksin.

 

Mikropalveluilla lisää toiminnallisuuksia

Demon toteutuksen ohessa myös ideoimme, kuinka vanhasta, tuotteeseen pohjaavasta taustapalvelusta puuttuvia toiminnollisuuksia voisi kehittää omina kokonaisuutta rikastavina mikropalveluinaan.

Tarpeen vaatiessa koko vanha järjestelmä olisi näin myös korvattavissa vähitellen pieninä palasina tätä strategiaa noudattaen. Tällöin välttäisimme myös kerralla täyden uudelleenkirjoittamisen tuomat riskit, ja pystyisimme takaamaan turvallisen siirtymän uuden modernimman mikropalveluarkkitehtuurin pariin.

Tämänkaltaisessa arkkitehtuurissa palaset ovat helposti korvattavissa, esimerkiksi jonkin toteutusteknologian vanhetessa, mikä tekee uudelleen kehittämisestä huomattavasti kustannustehokkaampaa perinteiseen monoliittiseen ratkaisuun verrattuna.

 

Pilotin kehittäminen jatkuu

Ahvenanmaan saariston asukkaat käyttävät lauttoja päivittäin ja lisäksi niillä on suuri merkitys alueen turismille. Oli todella mielenkiintoista päästä ratkomaan aitoa ja merkittävää ongelmaa, jolla voisi samalla auttaa ihmisiä. Saimme paljon positiivista palautetta ja erityisesti pidettiin siitä, että varauksia pystyi tekemään kartalla ja, että palvelu näytti lähes reaaliaikaiset varausasteet.

Hackahthonissa syntyi toimivaa ja olosuhteet huomioiden erittäin siistiä koodia, jota lähdemme pilotissa kehittämään eteenpäin. Pitäydymme siinä mallissa joka muodostui hackhathonin aikana. Suunnitteilla on jalostaa jo toteutettuja toiminnallisuuksia eli varauslomaketta ja karttaa sekä lisätä palveluun saariston asukkaille autojen varausjono ja lauttojen henkilökunnalle oma raporttinäkymä.

Kartalle toteteutetaan yksinkertainen reititys eli käyttäjä voi varata matkan mahdollisimman helposti ja palvelu ehdottaa sopivimman reitin ja aikataulun. Lisäksi hyödynnämme Codenton palvelumuotoilun ammattilaista, joka tekee palvelusta entistäkin selkeämmän. Panostamme mahdollisimman vaivattomaan ja miellyttävään käyttäjäkokemukseen.

 

Jatkokehitykseen Ahvenanmaan “reittiopas”

Tulevaisuudessa pilotin jälkeen toivomme pääsevämme toteuttamaan monimutkaisempaa reititystä, jossa matkoja voisi varata koko Ahvenanmaan alueella eri laiva- ja bussilinjojen yhdistelminä. Lisäksi lopulliseen palveluun liitettäisiin maksujärjestelmät.

Asiakas voisi ostaa bussiliput, laivaliput ja erilaisia kausikortteja sekä kaikkien näiden yhdistelmiä helposti samasta paikasta. Käyttöasteita seurattaisiin myös kaikilla linjoilla ja niitä voisivat hyödyntää kaikki järjestelmän käyttäjät.

Muita lisäominaisuuksia olisivat ajoneuvojen varausten optimoiminen, saaristolaisten omien paikkojen erikoisvarauksien lisääminen palveluun, edistyneemmät raportointinäkymät, ruuhkahuippujen varausten ohjaaminen muille vuorokauden ajoille ja autojen lastaamisen aputyökalu. Kaikissa vaiheissa aiomme hyödyntää talon sisäistä palvelumuotoiluosaamistamme ja investoida käyttäjäkokemukseen.

Ilmoittaudu webinaariin: Paikkatietoteknologian hyödyntäminen 1.2.2019 klo 9.00.

Miksi ketterät menetelmät kannattaa päivittää?

Tiedätkö mikä on vaikein este kehitystyössä oman organisaatiosi tiimeille tai päättäjille? Oletko kartalla siitä, miten teidän tiiminne ymmärtävät agilen ja Leanin käsitteet? Tunnetaanko teillä ajanmukaisia menetelmiä, kuten ketterän ja Leanin parhaita käytäntöjä yhdistävä Modern Agile? Niinpä.

Seuraavassa kuusi syytä siihen, miksi menetelmien päivittäminen kannattaa.

 

1 Oikeat esteet esille

Monesti johdolla tai tiiminvetäjillä on hyvä käsitys siitä millaista kehitystyön arjen pulmat ovat. Mutta kun menetelmäpäivityksen aluksi selvitetään kevyellä kyselyllä ja haastattelukierroksella ajankohtainen tilanne, käykin ilmi että käsitys on vanha tai siitä puuttuu keskeinen osa. Tiimit siis painivat päivittäin ongelmien kanssa, joista heidän työtään tukevat eivät tiedä.

Työn sujuvuutta ja tuloksia ei pysty parantamaan tietämättä, mitä todelliset pullonkaulat ovat. Huikeaan tulevaisuudentilaan ei voi päästä kuvittelemalla olevansa jo siellä. Realistinen käsitys tiimien kohtaamista esteistä auttaa ratkomaan oikeasti tärkeimpiä asioita, ja etsimään sitä kautta tehokkaasti lisätehoja kehitystyöhön.

 

2 Ketterän käsitteet samalle viivalle

Monesti kehitystiimien tilanne on, että kaikki tietävät _periaatteessa_ miten tiimin on sovittu toimivan – esim. Scrum-käytäntöjen mukaan. Ongelmana kuitenkin on, että monella tiimiläisellä on kulunut aikaa sertifikaattikurssista tai sitä ei edes tullut ikinä tehtyä. Niinpä tulee kynnys tarkistaa, mitä tuoteomistajan nyt pitikään tehdä tai miten meidän retrospektiiviemme kannattaisi mennä. Lopulta kaikki noudattavat vanhoja rituaaleja ymmärtämättä, mitä järkeä niissä juuri meille on.

Menetelmien päivittäminen antaa organisaatiolle tilaisuuden ottaa haltuun yhteisen käsitteistön samalta viivalta. Kun kaikki saavat olla mukana, ihmiset myös tietävät mitä toiset tietävät. Sitä kautta asioiden puheeksi ottamisen ja työn kehittämisen kynnys madaltuu.

 

3 Vaihtelevat käytännöt yhtenäisiksi

Toisinaan organisaatiossa voi olla melko yhtenevätkin kehitystyön menetelmät käytössä, mutta niitä on käytetty pitkään. Tällöin ne helposti alkavat elää eri tiimeissä omaa elämäänsä. Tämä on monessa suhteessa hyväkin asia, tiimikohtaista soveltamista tarvitaan. Kun vaihtelu lisääntyy, ongelmia kuitenkin alkaa helposti tulla tiimien välisen koordinoinnin tai yleisen läpinäkyvyyden tasolla.

Menetelmiä päivitettäessä pystytään päättämään se minimitaso, jota kaikilta organisaation tiimeiltä oletetaan yhteisen läpinäkyvyyden nimissä. Samalla tullaan synnyttäneeksi kehitystyön käytännöille oletusmalli, jonka uudet tiimit voivat ottaa käyttöön kehitystyötä aloittaessaan, eikä niiden tarvitse saman tien käyttää energiaa työtapojen muodostamiseen.

 

4 Jatkuvan parantamisen mahdollisuutta ei kannata hukata

Organisaatio, joka ei systemaattisesti paranna työtapojaan, on kuin autotehdas joka edelleen valmistaa mallia, joka menestyi mahtavasti 50-luvulla – sen aikaisilla työtavoilla. Ilman jatkuvaa parantamista menetetään mahdollisuuksia monella tasolla: opit asiakkaiden tarpeesta, oivallukset omien toimintatapojen ongelmista tai tehottomuuksista sekä tekijöiden takaraivosta löytyvät mahtavat ideat työtapojen parantamisesta.

Muun muassa Modern Agile -lähestymistapa menetelmien päivittämiseen varmistaa jatkuvan parantamisen vähintään kahdella tasolla. Se ohjaa panostamaan asiakkaalle tuotettavan jatkuvan arvon maksimointiin ja nopeisiin kokeiluihin.

 

5 Pullonkaula siirtyy, tiedätkö mihin?

Uusien menetelmien omaksuminen ei ole helppoa, ja parhaita tuloksia usein saadaan, kun organisaatio saa omaksua niitä pala kerrallaan. Esimerkiksi ensin muutama tiimi alkaa harjoitella ketteryyttä, sitten lisää tiimejä liittyy mukaan. Kohta huomataan tuotteiden välisen koordinoinnin tarve, josta syntyy uudenlainen portfoliojohtamistapa. Lopulta päätöksentekoa ja ihmisten johtamista aletaan tehdä leanisti. Muutos voi edetä myös päinvastoin.

Joka tapauksessa työtapojen kehittämiselle on tyypillistä, että organisaation oppiessa jatkuvan parantamisen pullonkaula siirtyy. Menetelmien päivittäminen on tapa pysytellä kärryillä tästä kehityksestä ja ottaa sen täysi potentiaali hyötykäyttöön. Megatransformaatioissa kuten SAFe-muutoksissa tällaista vaiheittaisuutta saadaan harvoin hyödynnettyä, mutta modulaarisemmat mallit kuten Modern Agile antavat siihen mahdollisuuden.

 

6 Heräävän kysynnän hyödyntäminen

Otollisin hetki tehdä muutosta on silloin, kun organisaatio tai sen osa on itse herännyt sen tarpeeseen. Kun tekijät itse pyytävät uusia välineitä, niiden myymiseen ei tarvitse käyttää energiaa vaan kaikki paukut voidaan laittaa tekijöiden valmentamiseen.

Menetelmien päivittäminen antaa loistavan tilaisuuden tällaisen muutoskysynnän luomiseen. Kun yhdessä tunnistetaan kehitystyön isoimmat haasteet ja ratkomaan niitä, muutokselle syntyy luonnollinen imu. Sen lähde on, että organisaatio saa lääkettä juuri niihin vaivoihin joihin kaipasikin.

 
Webinaari: Modern Agile - Näin päivität menetelmäsi 16.1.2019