Miksi ketterät menetelmät kannattaa päivittää?

Organisaation kannattaa päivittää ketterät menetelmänsä jatkuvan parantamisen mahdollistamiseksi.

Tiedätkö mikä on vaikein este kehitystyössä oman organisaatiosi tiimeille tai päättäjille? Oletko kartalla siitä, miten teidän tiiminne ymmärtävät agilen ja Leanin käsitteet? Tunnetaanko teillä ajanmukaisia menetelmiä, kuten ketterän ja Leanin parhaita käytäntöjä yhdistävä Modern Agile? Niinpä.

Seuraavassa kuusi syytä siihen, miksi menetelmien päivittäminen kannattaa.

 

1 Oikeat esteet esille

Monesti johdolla tai tiiminvetäjillä on hyvä käsitys siitä millaista kehitystyön arjen pulmat ovat. Mutta kun menetelmäpäivityksen aluksi selvitetään kevyellä kyselyllä ja haastattelukierroksella ajankohtainen tilanne, käykin ilmi että käsitys on vanha tai siitä puuttuu keskeinen osa. Tiimit siis painivat päivittäin ongelmien kanssa, joista heidän työtään tukevat eivät tiedä.

Työn sujuvuutta ja tuloksia ei pysty parantamaan tietämättä, mitä todelliset pullonkaulat ovat. Huikeaan tulevaisuudentilaan ei voi päästä kuvittelemalla olevansa jo siellä. Realistinen käsitys tiimien kohtaamista esteistä auttaa ratkomaan oikeasti tärkeimpiä asioita, ja etsimään sitä kautta tehokkaasti lisätehoja kehitystyöhön.

 

2 Ketterän käsitteet samalle viivalle

Monesti kehitystiimien tilanne on, että kaikki tietävät _periaatteessa_ miten tiimin on sovittu toimivan – esim. Scrum-käytäntöjen mukaan. Ongelmana kuitenkin on, että monella tiimiläisellä on kulunut aikaa sertifikaattikurssista tai sitä ei edes tullut ikinä tehtyä. Niinpä tulee kynnys tarkistaa, mitä tuoteomistajan nyt pitikään tehdä tai miten meidän retrospektiiviemme kannattaisi mennä. Lopulta kaikki noudattavat vanhoja rituaaleja ymmärtämättä, mitä järkeä niissä juuri meille on.

Menetelmien päivittäminen antaa organisaatiolle tilaisuuden ottaa haltuun yhteisen käsitteistön samalta viivalta. Kun kaikki saavat olla mukana, ihmiset myös tietävät mitä toiset tietävät. Sitä kautta asioiden puheeksi ottamisen ja työn kehittämisen kynnys madaltuu.

 

3 Vaihtelevat käytännöt yhtenäisiksi

Toisinaan organisaatiossa voi olla melko yhtenevätkin kehitystyön menetelmät käytössä, mutta niitä on käytetty pitkään. Tällöin ne helposti alkavat elää eri tiimeissä omaa elämäänsä. Tämä on monessa suhteessa hyväkin asia, tiimikohtaista soveltamista tarvitaan. Kun vaihtelu lisääntyy, ongelmia kuitenkin alkaa helposti tulla tiimien välisen koordinoinnin tai yleisen läpinäkyvyyden tasolla.

Menetelmiä päivitettäessä pystytään päättämään se minimitaso, jota kaikilta organisaation tiimeiltä oletetaan yhteisen läpinäkyvyyden nimissä. Samalla tullaan synnyttäneeksi kehitystyön käytännöille oletusmalli, jonka uudet tiimit voivat ottaa käyttöön kehitystyötä aloittaessaan, eikä niiden tarvitse saman tien käyttää energiaa työtapojen muodostamiseen.

 

4 Jatkuvan parantamisen mahdollisuutta ei kannata hukata

Organisaatio, joka ei systemaattisesti paranna työtapojaan, on kuin autotehdas joka edelleen valmistaa mallia, joka menestyi mahtavasti 50-luvulla – sen aikaisilla työtavoilla. Ilman jatkuvaa parantamista menetetään mahdollisuuksia monella tasolla: opit asiakkaiden tarpeesta, oivallukset omien toimintatapojen ongelmista tai tehottomuuksista sekä tekijöiden takaraivosta löytyvät mahtavat ideat työtapojen parantamisesta.

Muun muassa Modern Agile -lähestymistapa menetelmien päivittämiseen varmistaa jatkuvan parantamisen vähintään kahdella tasolla. Se ohjaa panostamaan asiakkaalle tuotettavan jatkuvan arvon maksimointiin ja nopeisiin kokeiluihin.

 

5 Pullonkaula siirtyy, tiedätkö mihin?

Uusien menetelmien omaksuminen ei ole helppoa, ja parhaita tuloksia usein saadaan, kun organisaatio saa omaksua niitä pala kerrallaan. Esimerkiksi ensin muutama tiimi alkaa harjoitella ketteryyttä, sitten lisää tiimejä liittyy mukaan. Kohta huomataan tuotteiden välisen koordinoinnin tarve, josta syntyy uudenlainen portfoliojohtamistapa. Lopulta päätöksentekoa ja ihmisten johtamista aletaan tehdä leanisti. Muutos voi edetä myös päinvastoin.

Joka tapauksessa työtapojen kehittämiselle on tyypillistä, että organisaation oppiessa jatkuvan parantamisen pullonkaula siirtyy. Menetelmien päivittäminen on tapa pysytellä kärryillä tästä kehityksestä ja ottaa sen täysi potentiaali hyötykäyttöön. Megatransformaatioissa kuten SAFe-muutoksissa tällaista vaiheittaisuutta saadaan harvoin hyödynnettyä, mutta modulaarisemmat mallit kuten Modern Agile antavat siihen mahdollisuuden.

 

6 Heräävän kysynnän hyödyntäminen

Otollisin hetki tehdä muutosta on silloin, kun organisaatio tai sen osa on itse herännyt sen tarpeeseen. Kun tekijät itse pyytävät uusia välineitä, niiden myymiseen ei tarvitse käyttää energiaa vaan kaikki paukut voidaan laittaa tekijöiden valmentamiseen.

Menetelmien päivittäminen antaa loistavan tilaisuuden tällaisen muutoskysynnän luomiseen. Kun yhdessä tunnistetaan kehitystyön isoimmat haasteet ja ratkomaan niitä, muutokselle syntyy luonnollinen imu. Sen lähde on, että organisaatio saa lääkettä juuri niihin vaivoihin joihin kaipasikin.

 
Webinaari: Modern Agile - Näin päivität menetelmäsi 16.1.2019

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *