Mitä on GIS? – paikkatietoteknologiaa voidaan hyödyntää melkein alalla kuin alalla

GIS- eli paikkatietoteknologiaa voi käyttää monissa sovelluksissa.

Aika moni luulee, että GIS tarkoittaa karttojen tekemistä. Kartat ovat kyllä yksi tärkeä tiedon esitystapa, mutta kokonaisuudesta vain se korkein jäävuoren huippu. Paikkatietoa keräämällä ja analysoimalla tuetaan päätöksentekoa – GIS on myös tiedolla johtamista.

GIS on akronyymi sanoista Geographic Information System ja tarkoittaa suomeksi paikkatietojärjestelmää. Järjestelmällä voidaan hallita paikkaan sidottua tietoa. Paikkatietoasiantuntijoina työskentelevät ovat yleensä opiskelleet geoinformatiikkaa ja jotain muuta tieteenalaa, jossa GIS:iä sovelletaan paljon.

Geoinformatiikka edistää ja kehittää paikkatietojärjestelmiä ja -analyyseja. Geoinformatiikka on poikkitiede, johon kuuluu mm. maantietoa, tietojenkäsittelytiedettä sekä tilastotiedettä.

GIS-analyysit

GIS -analyysit ovat tilastoanalyyseja tai tiedonlouhinnan menetelmiä, joissa lisämausteena on sijaintitieto. Algoritmeja ovat mm. klusteroinnit, korrelaatiot ja erilaiset verkot. Yksinkertaisimmillaan ne ovat tilastollisia summia tai keskiarvoja sidottuina sijaintiin.

Vaikeampia analyyseja ovat esimerkiksi lyhimmän reitin etsintä katuverkolla, hahmontunnistus ilmakuvan pikseleiden sävyarvoja luokittelemalla tai ennusteiden luominen ja visualisointi aikasarjojen avulla. Sijainnin avulla kaikki tieto voidaan visualisoida myös kartalla.

GIS -analyysit jaetaan perinteisesti vektori- ja rasterianalyyseihin. Vektoridata on viivoja, pisteitä ja alueita. Rasteridata taas on kuvia, joiden pikseleillä on sijaintitieto. Aineisto voi olla kaksiulotteista tai kolmiulotteista.

Maailman tunnetuin GIS -palvelu lienee Google Maps, mutta mikä tahansa digitaalinen palvelu, johon liittyy kartta on samalla myös GIS -palvelu. Esimerkiksi monet kaupat hyödyntävät paikkatietoa ilmoittamalla karttapalvelussa tuotteiden myymäläkohtaisia saatavuustietoja tai aukioloaikoja. Pihvi on kuitenkin järjestelmän kyvyssä yhdistää tietoa myymälöiden keskimääräisestä asiakasprofiilista ja niiden aukioloajoista esimerkiksi julkisen liikenteen dataan tai tietoon parkkipaikoista.

 

Minkä vuoksi kannattaa visualisoida tietoa kartan avulla?

  1. Ihmisen aivot ymmärtävät kuvamuotoisen esityksen nopeammin
  2. Kuva on yksinkertainen ja havainnollinen ja sillä voi esittää helpommin monimutkaista tietoa
  3. Visuaalisen esityksen muistaa pitempään
  4. Kuvilla voi kertoa tarinoita, kartoilla erityisen hyviä sellaisia
  5. Visualisointien avulla huomataan helpommin trendejä, jotka hukkuisivat numeromuotoiseen dataesitykseen

 

Paikkatiedon sovelluskohteet

Paikkatietoa hyödynnetään muun muassa maa- ja metsätaloudessa, rakennetun ympäristön suunnittelussa ja omaisuudenhallinnassa, sääolosuhteiden -ja luonnonkatastrofien tutkimuksessa, ilmailussa, maanpuolustuksessa, energiateollisuudessa, historian tutkimuksessa sekä tietokone- ja konsolipeleissä. Listassa on lueteltu vain muutamia sovelluskohteita.

Paikkatietoa voidaan käyttää hyvin monipuolisesti. Vain mielikuvitus on rajana sen soveltamisessa.

Ilmoittaudu webinaariin: Paikkatietoteknologian hyödyntäminen 1.2.2019 klo 9.00.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *