“Läpinäkyvässä ja itseohjautuvassa organisaatiossa uskaltaa myös hallitusvastuuseen”

Turo Mikkonen

Turo Mikkonen tuli Codentolle ohjelmistokehittäjäksi puolisentoista vuotta sitten ja ryhtyi heti toimeen. Ohjelmistokehityksen ja asiakasprojektin ohella hän on ehtinyt tehdä niin Codenton myyntiä ja markkinointiakin, vetänyt kasvupiiriä ja istunut viimeiset puoli vuotta hallituksessa puheenjohtajana.

“Codentolle hain töihin niiden Cettu-mainosten perässä”, Turo naurahtaa ja toteamme, ettei hän ole ollut ainoa.

“Olin Codenton ohella rekryprosessissa myös toisen ohjelmistokehitysyrityksen kanssa samaan aikaan. Toisessa firmassa minua haastatteli yhteensä seitsemän ihmistä, Codentolla kolme”, hän kertoo ja havainnollistaa jo lähtötilanteessa ilmennyttä ketterää kulttuuria organisaatiossa.

Rekrylounaalla ja haastatteluissa osattiin myös heti puhua oikeista asioista; moderneista tavoista tehdä, jatkuvasta parantamisesta, itseohjautuvuudesta.

“Monet puhuvat pelkistä teknologioista, heitellään buzzwordeja, Node.js, Git, Kubernetes ja niin edelleen. Codentolla puhuttiin myös siitä, miten pitäisi tehdä, ja se houkutteli paljon enemmän kuin pelkät avainsanat. Miten tärkeää asioita on tehdä jatkuvalla kehityksellä, että softa ei ole valmis siinä vaiheessa kun se julkaistaan, vaan sitä kehitetään jatkuvan iteroinnin kautta, kunnes virheet on korjattu. Tokihan meidän täytyy hyväksyä jossain vaiheessa puutteetkin, kun kehittäminen ei tuota enää mitään lisäarvoa.”

 

Postinjakelusta devaajaksi

Ohjelmistokehityksen pariin Turo tuli oltuaan ensin töissä kuutisen vuotta Postilla. Aikaiset aamuherätykset, fyysisesti raskas työ ja sameat tulevaisuudennäkymät saivat hänet hakeutumaan takaisin koulun penkille. Haaga-Helian tietojenkäsittelyn tutkinnon valmistuessa toimeliaalla multitaskaajalla oli lopulta kaksikin alan työpaikkaa käsissään. Tilanne oli mahdoton, joten ensin lähti toinen pesti, ja lopulta toinenkin.

“Kummassakaan työssä minulla ei ollut sellaista oloa, että saisin tehdä kaikkia niitä juttuja, joita halusin. Hommat oli tosi hitaita toteuttaa, ja itsestäni tuntui, etten tee ihan täydellä tahdilla töitä. Siksi niitä pestejä olikin kaksi, koska en vain halunnut hengailla ja odottaa, että palkka tippuu tilille. Toisessa pestissä koitin tuoda hieman sitä, että voisin tässä tehdä jotain muutakin kuin vain toimenkuvaan kuuluvia asioita. Se ei koskaan sitten mennyt eteenpäin, joten täällä ollaan,” hän kertoo Codenton toimiston aulan yhteistilassa.

 

Itseohjautuvasti kaikkeen mukaan

Codentolla oltiin päätetty noin vuosi ennen Turon paikalle saapumista tehostaa organisaation toimintaa ja ryhtyä toteuttamaan itseohjautuvuutta. Erilaisia menetelmiä ja malleja oli tutkittu, ja kaikista mahdollisista oli päädytty Sosiokratia 3.0 -malliin. Jos Turon edellisissä töissä odoteltiin liksapäivää loputtoman pitkien sprinttien välissä, uudessa työyhteisössä oli tarttumapintaa ja tekemistä kasvuhaluiselle fullstack-kehittäjälle, jota lähtökohtaisesti kiinnostaa kaikki.

“Saavuin tavallaan sellaiseen murtumakohtaan, jossa haluttiin tuoda mallia yhä enemmän kaikkiin organisaation toimintoihin sekä lisätä itseohjautuvuutta, niin että kaikki saisivat osallistua kaikkeen. Siksi sitä sitten varmaan tulikin todella sotkeuduttua vähän kaikkeen.”

“Ensi alkuunsa minulla ei ollut asiakasprojektia, johon olisin suoraan sukeltanut, joten kokeilin sitä ja tätä. Vähitellen huomasin että olin ensimmäisen vuoden aikana tosi aktiivisessa roolissa markkinoinnissa ja myynnissä, ja osallistuin samaan aikaan myös hackathoniin ja sitten sainkin nykyisen asiakkaan projektin. Huomasin, että taas mulla on seitsemän projektia samaan aikaan käynnissä! Mutta ei minua työnnetty mihinkään, vaan kokeilin kaikkea, ja kaikki tuntui hirmu hauskalta.”

Itseohjautuvuudella onkin kaiku ja maine, että siinä pärjäävät lahjakkaasti vain ne, jotka osallistuvat kaikkeen ja ovat eturivissä puhaltamassa yhteiseen hiileen. Rauhallisesta olemuksestaan huolimatta Turokin on kokkina monessa työyhteisön keitoksessa. Voiko siis itseohjautuvassa organisaatiossa pärjätä millään muulla konstilla? Voiko itseohjautuvassa organisaatiossa upota vain omaan asiantuntemukseensa ja keskittyä yhteen asiaan?

“Asiakasprojektissa olen kollegani Jaakon kanssa, ja me kaksi olemme kuin yö ja päivä sen suhteen, miten osallistumme Codenton yhteisiin asioihin. Jaakko on todella lahjakas teknisissä asioissa ja tykkää askarrella niiden parissa pitkää päivää, mutta ei ole niin innokas kaikkien yhteisten juttujen kanssa niin kuin minä. Hän kuitenkin pitää tavasta, jolla asioita tehdään. Itseohjautuvuus sopii meille molemmille, molemmat tuomme tällaisessa organisaatiossa parhaat puolemme asiakasprojekteihin”, Turo pohtii.

 

Hallitusvastuu ei paina

Puolentoista vuoden aikana Sosiokratia 3.0 on levinnyt Codentolla yhä uusiin organisaation funktioihin. Jokaisessa viikkokokouksessa toteutetaan vertaispäätöksentekoa ja peukutetaan koko toimiston väen kesken tärkeät, kaikkia koskevat päätökset läpi.

“Kun vertaan siihen, miten aloittaessani asiat olivat, niin nyt meillä on enemmän aktiivisia osallistujia ympäri organisaatiota. Viikkokokouksiin lisättiin vähitellen lisää S3-elementtejä, ja tehtiin tuollainen Cheat Sheet -taulu, josta voi tarkistaa, miten palaverin kuuluisi mennä. Se on ollut sellaista kokeilua ja iteraatiota, mitkä tasot mallista toimivat meille parhaiten. Olemme vähitellen tuoneet S3-palaverimallit myös muihin kokouksiin, esimerkiksi jännitteiden ratkaisuun keskittyvien piirien kokoontumisiin. Se on vielä vähän hitaampi prosessi, koska kaikissa piireissä ei ole sellaisia fasilitaattoreita, jotka ymmärtäisivät miten malli toimii, eikä malli välttämättä edes sovellu niin hyvin kaikkien piirien toimintatapaan.”

Lopulta S3-malli ulotettiin myös Codenton hallintoon. Toimintaa ylhäältä käsin ohjaava johtoryhmä lakkautettiin viime keväänä, ja tilalle tuli työntekijöiden muodostama hallitus. Turo nominoitiin hallituksen puheenjohtajaksi.

“Normaalissa organisaatiossa en edes suostuisi tällaiseen vastuutehtävään, koska käytössä ei olisi läheskään tarpeeksi tietoa, eikä edes sitä, mistä saisin tarvittavaa tietoa, jotta vastuuta pystyisi realistisesti ottaen toteuttamaan ilman, että on hermorauniona. Codentolla on mahdollisuus osallistua mahdollisimman moneen aspektiin organisaatiossa, ja silloin on tosi helppo sanoa, että totta kai voin olla hallitusvastuussa. Tällaisessa organisaatiossa on riittävä näkyvyys siihen, mitä kaikkea tapahtuu ja mihin kaikkeen on otettava kantaa.”

 

Sadan hengen viikkokokous?

Tulevaisuudessa Codento kasvaa, ja ovesta tulee nyt jo viikottain uusia ihmisiä. Itseohjautuvassa organisaatiossa on helppo löytää paikkansa, vaikka hakisikin sitä ensimmäisen vuoden aikana tekemällä seitsemää eri projektia. Organisaatiolta ja sen itseohjautuvalta mallilta sen sijaan vaatii paljon kestää lavenevan työyhteisön paine. Jo pelkkä kokousten alussa pidettävä fiiliskierros venyy sitä mukaa, mitä enemmän porukkaa on paikalla.

“Erittäin hyvä kysymys on, miten S3-malli toimii sitten kun meitä on sata. Vaikka antaisin tähän minkä tahansa vastauksen nyt, se ei todennäköisesti tule pitämään paikkansa, koska olemme jatkuvan parantamisen organisaatio, ja kokeilemme erilaisia ratkaisuja kun ongelmia löydetään. Olemme jo nyt nähneet kipukohtia siinä, kun meitä on viikkiksessä 40 hengen porukka”, Turo pohtii hetken aikaa.

“Seuraavan kahden vuoden aikana todennäköisesti olemme keksineet mallin myös siihen, miten sadan henkilön viikkistä toteutetaan”, hän toteaa.

Välineitä itseohjautuvuuteen – Sosiokratia 3.0 -koulutus Helsingissä 8.-10.4.2019

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *