Onko blockchain yrityksellesi pelkkä troijan hevonen?

Harvat uudet teknologiat ovat yhtä kiinnostavia ja samalla yhtä vaikeita hyödyntää olemassaoleviin liiketoimintamalleihin kuin lohkoketju, eli blockchain. Lohkoketjun kansikuvajutut bitcoin-kurssikäyrän kera ovat helposti kirjoitettavia, teknologiaan on sijoitettu valtava määrä rahaa ja näyttää siltä, kuin lohkoketjulla olisi todella helppo tienata miljoonia tai miljardeja. Lohkoketju on vieläpä todella hienoa teknologiaa!

Väitän silti voimakkaasti, että useimmille yrityksille lohkoketju on tässä vaiheessa pelkkä kangastus tai troijan hevonen, vaikeasti kaupallistettava superkiinnostava teknologia, joka häiritsee aivan yhtä kiinnostavien mutta nopeasti kaupallistettavien teknologioiden kehitystä.

Blockchain-hypestä tulee Itselle mieleen Ford-autovalmistajan Nucleon -konsepti, kuvankaunis amerikanrauta, jonka moottorina piti olla ydinreaktori. Kun ydinreaktorit olivat kuuminta hottia, niitä ajateltiin asennettavan autoihin, lentokoneisiin, juniin ja jokaiselle asuinalueelle. Todellisuus olikin sitten jotain muuta.

Vähän sama tilanne on lohkoketjun kanssa. Valtavan hienoa teknologiaa, jolla voidaan tehdä uusia palveluita, joita ennen ei olisi voinut kuvitellakaan. Valitettavasti suurin osa nykyisen liiketoimintamallin ja lohkoketjun yhdistelmistä on yhtä banaaleja kuin Fordin ydinreaktorilla käyvä henkilöauto – teoriassa mahdollisia, mutta härveleitä, joiden haitat eivät koskaan vastaa niistä saatua hyötyä.

Mistä sitten kannattaisi aloittaa? Itse ehdotan, että nyt on oikea aika jakaa uusien teknologioiden kehitys kolmelle eri tiimille tai striimille, jos tilanne on samanlainen kuin monilla asiakkaillamme.

  • Tiimi I

Useimmat organisaatiot ovat yllättävän käsityövaltaisia, kun niihin kunnolla tutustuu. Arkisia työvaiheita varten tulostetaan A4:ia, tieto siirretään järjestelmästä toiseen käsin tai eri järjestelmissä olevaa tietoa ei saada yhdistettyä fiksumpaa toimintaa varten.

Yritys, jonka tiedot ovat tällä tavalla hujan hajan ei voi onnistua uudistumisessa, mutta onneksi nykyään yhteisen näkymän luominen on halvempaa ja nopeampaa kuin koskaan aiemmin, eikä tätä varten ole pakko ostaa SAP:pia tai mitään muutakaan monoliittista sovellusta.

  • Tiimi II

Toisena striiminä etsisin kaikki ne kohdat, joissa arkisia päätöksiä tehdään täysin prosessin mukaisesti. Jokainen käsityönä tehty, tarkkaa byrokraattista prosessia noudattava päätös kannattaa automatisoida. Tiedon käsittelyn nopeuttaminen tuo yllättäviä hyötyjä, useimmiten sekä asiakkaalle että myynnille ja markkinoinnille.

  • Tiimi III

On vaikea saada rahoitusta tiimeille I ja II ilman vanhoista malleista poikkeavia liiketoimintasuunnitelmia. Asiat ovat rempallaan, koska loppujen lopuksi vanhassa maailmassa on ollut halvempaa teettää enemmän käsityötä kuin automatisoida prosessit loppuun saakka. Tämä on muuttunut viime vuosina. Automatisointi on jatkossa onnistumisen edellytys, eikä siitä voi tinkiä. Uudet tekoälyyn perustuvat liiketoimintamallit vaativat perustuksekseen hyvää tietoa ja organisaation, joka ei tuhlaa aikaa ja rahaa turhaan käsipelillä tunkkaamiseen.

Tekoäly, tai oikeastaan sen koneoppimiseksi kutsutut toteutustavat, ovat jo arkipäiväisiä. Kaikkien suurten internetyritysten, Googlesta Spotifyhyn, onnistumisen salaisuus on fiksussa koneoppimisen käytössä. Useimmilla toimialoilla tekoälyä fiksusti hyväksikäyttävä yritys tulee seuraavina vuosina pieksemään ne, joiden tekoälytiimi ei ole päässyt vauhtiin.

Kolmostiimi toimii myös loistavana kirittäjänä kahdelle muulle tiimille. Tieto, jonka yhdistäminen on vaikeaa tai johon liittyvät päätökset tehdään vielä käsipelillä, tulee yhdistetyksi ja automatisoiduksi, kun kolmostiimi lupaa sellaista, jota kilpailijalla ei ole – automaattisen asuntolainapäätöksen, juuri sinulle halvalla räätälöidyn puvun valmistuksen tai juuri sinun makuusi viritetyn illallisreseptin.

Me Codentossa autamme teknologiavalinnoissa ja olemme ammattilaisia Tiimien I, II ja III työssä. Etsimme jatkuvasti uusia arkkitehtejä teknologiatiimiimme ja teemme niin suuria kuin pieniä teknologiavalinta toimeksiantoja yksityisellä ja julkisella puolella.

 

Banneri Uuden verkkopalvelun teknologiavalinnat 2018

Mikä ihmeen serverless?

Serverless on vuoden 2018 hypesana. Muutaman vuoden takaisen Docker-huuman tapaan monet yritykset tulevat tekemään uusia ja siirtämään nykyisiä palveluitaan serverlessiksi markkinoiduille alustoille. Onkin syytä katsoa mistä asiassa on kyse.

Isompi trendi serverlessin takana on erilaisten liiketoimintojen muuttuminen dataintensiivisiksi. Paradigma IT-puolella tunnetaan nimellä Streaming Platform, joka pohjautuu erilaisten datavirtojen hallintaan. Dataa tulee jatkuvasti lisää, saapuvalla datalla sekä jo aiemmin talletetulla tehdään laskentaa ja sitä säilötään myöhemmin käytettäväksi. Data tallennetaan erilliseen tietovarastoon, ja koska sitä ei jatkuvasti muokata tai käsitellä, on käsittely muuttunut erilliseksi toimeksi.

Yksinkertaisimmillaan data otetaan tietovarastosta, sillä tehdään laskentaa ja tulokset lähetetään käyttäjälle tai talletetaan takaisin tietovarastoon. Samoin saapuva uusi data tai yksittäinen API-pyyntö voidaan haluta käsitellä kertaalleen ilman, että sitä varten on jatkuvasti odottamassa yksi tai useampi palvelin.

Streaming Platform -visualisaatio
Streaming Platform -näkemys Confluent-yrityksen blogista.

Serverlessissä onkin kyse ennen kaikkea ohjelmiston tilattomuudesta. Tilattomuus tarkoittaa, että ohjelmisto saattaa olla PHP-koodin tapaan ajossa vain suorituksensa ajan ja tieto sen tekosista on oltava tallessa jossain sen ulkopuolella, kuten vaikkapa tietokannassa. Hajautettujen järjestelmien yleistyessä on yhä tavallisempaa, että ohjelmistosta on ajossa useampia, jopa satoja, kopioita kerrallaan.

“Serverittömät” palvelut ovat viime vuosina ottaneet sellaisia hyppäyksiä, että termin merkityskin on mennyt matkalla uusiksi. Aikojen alussa eli vielä muutama vuosi takaperin serverless tarkoitti puhtaasti Backend as a Service -tyyppisiä ratkaisuja, joissa pilvitarjoajalta ostettiin tietokantoja tai vaikkapa koneoppimisinfrastruktuuria palveluna. Sittemmin serverless on siirtynyt tarkoittamaan enemmän Function as a Service -tyyppisiä palveluita, joissa yksittäinen pieni tai isompi osa koodia siirretään ajettavaksi palveluntarjoajan suoritusympäristössä. Koska koodi on ajossa vain suorituksen ajan, ei sillä ole erillistä tilaa ja kaikki tilaan liittyvä on haettava erikseen tietokannasta tai esim. AWS:n S3-bucketista. Samanlaiset tilattomat palvelut ovat viime vuosina yleistyneet Docker-konttien ja mikropalveluiden myötä, joten aiemmin luodut tilattomat softat toimivat näppärästi myös serverless-ympäristöissä. Näiltä osin yritys voi luopua myös palvelinylläpidosta, sillä tämä hoituu lähes poikkeuksetta serverless-palveluntarjoajan puolelta.

Kriittisiäkin äänenpainoja on kuultu. Yleisin, hiukan kyyninen näkemys on että kyseessä ei ole mitään uutta. Jo mainittu PHP-ohjelmakoodi on suorituksessa vain ajonaikaisesti ja jo ensimmäisistä webhotelleista löytyi Perlin suorittamiseen tarkoitettu cgi-bin-hakemisto. Serverlessin vahvuus tulee kuitenkin ennen kaikkea ympäristöstä, jossa kaikkea ei tarvitse tehdä enää funktiotasolla. Esimerkiksi AWS:ään pystyy helposti rakentamaan ympäristön, jossa mm. autentikaatio ja osin myös autorisointi on hoidettu ennen pyynnön saapumista serverless-ympäristössä olevalle funktiolle.

Yllä olevaan twiittiin viitaten serverless voi olla hyvä ratkaisu myös keittiön kanssa. Vaikka palveluntarjoajilla on halu esittää asian olevan hyödyllinen ainoastaan heidän ympäristössään, voi serverlessistä olla isojakin hyötyjä myös osana omaa palvelinympäristöä.

Mikä on tulevaisuuden IT-juttu?

Codento oli mukana informaatioverkostojen koulutusohjelman kilta Athenen rekrymessuilla. Esittelimme työmahdollisuuksia meillä ja samalla keräsimme opiskelijoiden ajatuksia siitä, miltä tulevaisuus näyttää. Kysyimme athenelaisilta, mikä heidän mielestään on tulevaisuuden it-juttuSaimme todella mielenkiintoisia vastauksia. Useimpien mielestä AI/tekoäly on ykkönen. Etenkin älytalot ja kodin ohjaaminen etänä esimerkiksi älykellolla nousi esiin vastauksissa. Myös VR niin arjessa kuin vapaa-ajallakin nähtiin tärkeänä. Arjessa virtuaalitodellisuutta voi hyödyntää tekemällä ostokset kotona ja vapaa-ajalla tekemällä vaikkapa virtuaalilomamatkoja. Myös ajankohtaiset yhteiskunnalliset aiheet olivat pinnalla, ja esimerkiksi soteen tulevat tietojärjestelmät vilahtivat muutamien vastauksissa.

Tässä vastausten yleisimpiä teemoja:

  • AI/machine learning
  • More automation, less human
  • IoT
  • Älytalot, älykodit, kodin ja laitteiden etäohjaus
  • Sähköiset oppimisympäristöt
  • Virtuaalilomat
  • Toimialat: kiinteistöt, lainsäädäntö
  • IT:n hyödyntäminen asiakaslähtöisyydessä
  • Sosiaalityön tukevat tietojärjestelmät ja tuki vrt. Noona
  • VR- ja AR-maailma. Tässä on mukana myös ympäristöaspekti.
  • Virtualisation, cloud-computing, server cost cutting
  • Data science

Jatkoimme keskustelua tulevaisuuden IT-jutusta vielä toimistolla. Myös codentolaiset näkevät tekoälyn roolin tulevaisuudessa valtavana. Meillä yhdeksi näkemykseksi nousi se, että automaatio/tekoälyasioissa osa ymmärryksestä voidaan tulevaisuudessa jättää koneen harteille. Me ihmiset voimme sitten muokata ja korjata koneen näkemystä tarpeen tullen. Keskustelimme myös roboetiikasta – mitä yleisemmäksi tekoäly tulee, sitä suurempaan rooliin nousevat myös eettiset kysymykset. 

Toisena näkökulmana korostui more automation – more human. Automaatio vie pois sellaista, mitä ihmisen ei kannata tehdä ja koneet hoitavat toistuvat, rutiininomaiset tehtävät. Näin jää enemmän aikaa olla ihminen.

Tulevaisuudessa tekoälystä tulee yhä luontevampi osa elämäämme. Vaikka moni asia on mahdollista automatisoida, haluaa moni silti edelleen käydä kaupassa ja täyttää itse jääkaappinsa. Kiinnostavaa nähdä, minkälaista elämämme tulevaisuudessa onkaan!

Kiitos kaikille athenelaisille ja codentolaisille mielenkiintoisista vastauksista! Jatketaan keskustelua – mikä sinun mielestäsi on tulevaisuuden IT-juttu?

Haluaisitko sinä työskennellä meillä? Lue lisää sivuiltamme.

Ohjelmiston korjataan/korvataan -analyysi – miksi se kannattaa?

Suurissa yrityksissä ja julkishallinnossa on paljon tietojärjestelmiä  ja niihin liittyviä prosesseja, joihin liittyy paljon tyytymättömyyttä. On vaikea päätellä, mitkä järjestelmät muodostavat tukevan pohjan organisaation kehitykselle ja mistä niistä on muodostunut kehityksen esteitä, sillä useimpiin laajalti käytettyihin järjestelmiin liittyy aina monenlaista kritiikkiä. Vaikka ohjelmiston hankinnan aikaan se olisi täyttänyt hyvin tehtävänsä, muuttuu toimintaympäristö kiihtyvään tahtiin, ja ohjelmisto ja sen tukemat prosessit jäävät auttamattomasti ajastaan jälkeen muodostaen liiketoiminnan pullonkaulan.

Korjataan/korvataan -analyysi selvittää ohjelmiston ja prosessien tilan

Kehittämämme ohjelmiston ja siihen liittyvien prosessien korjataan/korvataan -analyysi auttaa selvittämään ohjelmiston nykytilan, ohjelmiston käytön ja siihen liittyvien toimintatapojen tarkoituksenmukaisuuden sekä ohjelmiston tulevaisuudennäkymät. Analyysin lopputuloksena saat konkreettiset suositukset jatkotoimista ja samalla ohjelmisto ja siihen liittyvät prosessit kategorisoidaan seuraavasti:

  1. Kunnossa. Ohjelmisto vastaa tarkoitustaan, sen tulevaisuudennäkymät ovat hyvät ja sen käyttö on tarkoituksenmukaista. Ohjelmiston tuki ja jatkokehitys on hyvissä käsissä niin organisaatiossa kuin sen mahdollisilla alihankkijoillakin.
  2. Korjataan. Joko ohjelmisto, sen käyttötapa, jatkokehitys tai ylläpitomalli on selvästi ristiriidassa organisaation tarpeiden kanssa. Järjestelmä vaatii ylimääräistä huomiota sekä budjetin, johdon huomiota tai molemmat, jotta organisaation sujuva toiminta ei vaarannu.
  3. Korvataan. Ohjelmiston toiminnassa, siihen liittyvissä prosesseissa tai sen ylläpitomallissa on jotain fundamentaalisesti ristiriidassa nykytilan ja tulevien tarpeiden kanssa. Aika on ajanut ohjelmiston ohi, ruokahalu on kasvanut syödessä tai sen toimittaja toimii tavalla, joka vaarantaa organisaation. Tulee halvemmaksi tai jopa välttämättömäksi korvata ohjelmisto sen sijaan, että hyvää rahaa kaadetaan huonon päälle.

Epätietoisuus ohjelman kunnosta luultua suurempi ongelma

Epäselvässä kunnossa oleva ohjelmisto on suurempi ongelma kuin ensi hätään voisi kuvitella. Kun järjestelmän elinkaari ei ole selkeä, ei järjestelmän ylläpitoon eikä jatkokehitykseen haluta investoida riittävästi. Keskinkertainen ohjelmisto, jota ei ajanmukaisteta tarpeiden kasvaessa, jää auttamatta pieneksi eikä siihen sijoitetulle rahalle saada vastinetta.

Ohjelmiston ja prosessien analysointi on monesti vaikeaa ilman ulkopuolista apua. Tilanne politisoituu helposti, sillä järjestelmän korvauksen vaatimat ponnistukset ovat vääjäämättä pois jostain muusta.

Pelkkä kooditarkistus ei riitä

Ohjelmiston analyysissä on tarkastettava itse järjestelmä, sen jatkokehitysnäkymät, sen toimittaja sekä ne prosessit, joilla järjestelmää käytetään. Pelkän järjestelmän kooditarkastuksen tai muun teknisen tarkastuksen kautta löytyy vain murto-osa ongelmista. Yhtä tyypillistä kuin vanhentunut tai vika-altis ohjelmisto, on löytää yksiköitä, joissa sinänsä kelvollinen ohjelmisto ei pääse oikeuksiinsa, koska prosesseja ei ole osattu muokata sellaisiksi, joilla investoinnista saataisiin kaikki irti.

Korjataan/korvataan -analyysi voidaan suorittaa myös sovelluksille, joiden lähdekoodiin organisaatiolla ei ole pääsyä.

Toimi heti – vältä hätiköidyt ja huonot päätökset

Epäselvä tilanne ohjelmiston kanssa on hyvä löytää hyvin aikaisessa vaiheessa. Sekä korjaukset että uuden sovelluksen hankinta korvaamaan edellinen, vaativat kuukausia tai jopa vuosia. Jotta tämä olisi edes mahdollista, on pitänyt arvioida kustannukset ja saada hankkeelle budjetti.

PK-sektorilla uusia sovelluksia voidaan ottaa käyttöön jopa viikoissa. Suurissa organisaatioissa tarpeen kiistattomasti todistamisesta voi helposti mennä vuosi tai parikin, ennen kuin korvaava ratkaisu on tuotannossa.

Jos ohjelmiston elinkaaren vaiheesta on epäselvyyttä, kannattaa tilanteesta ottaa selko ennen kuin joudutaan kiireessä tekemään kalliita, huonoja ja hätiköityjä päätöksiä.

Kysyttävää?

Toimistusjohtajamme Petri Aukia keskustelee aiheesta kanssasi mielellään. Petrin saat kiinni puhelimitse numerosta 0400 438 610, sähköpostitse petri.aukia@codento.com tai täyttämällä alla olevan lomakeen.

Ohjelmiston korjataan/korvataan -analyysi: kysy lisää!

Asiakas – välttämätön paha?

Helsingin kaupunki on pyrkimässä digitaalisen koulutuksen eturintamaan. Kaupungin opetuslautakunta on suunnittelemassa digitaalisen verkkotyökalun, ePorfolion, käyttöönottoa. Ylen uutisen mukaan

käytännössä on kysymys oppilaan omasta kansiosta verkossa, jonne hän voi tallettaa tiedostoja opiskelun varrelta. Kansio toimii portfoliona, jonka avulla sekä oppilas että opettaja voivat arvioida miten oppilaan osaaminen on vuosien aikana kehittynyt.

Äkkiseltään tämä kuulostaa Google Driveltä tai Microsoftin Sharepointilta tai jo kauan sitten kuopaltulta Lotus Notesilta. Ne olivat ja ovat kaikki omaan tarkoitukseensa ihan kelpo järjestelmiä.

Hyvä tarkoitus

Ajatus on varmasti hyvä. Tietojen tallettaminen digitaalisesti on yleensä kätevämpää kuin analogisesti papereille ja kansioihin. Digitaalisesti talletettujen tietojen käyttäminen on helpompaa kuin mappien selaaminen. Portfolio ei kuitenkaan Ylen uutisen mukaan täytä käyttäjien odotuksia. Uutisen mukaan opettajat ja oppilaat pitävät järjestelmää huonona ja keskeneräisenä. Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Maarit Nopsanen sanoo:

Me olimme aluksi ihan innostuneita siitä. Koulutus sen käyttöön oli kuitenkin riittämätöntä ja itse koko alusta oli täysin keskeneräinen. Suurin ongelma on kuitenkin siinä, etteivät opiskelijat halua käyttää alkeellisen näköistä työkalua, koska netti on pullollaan vastaavia paljon parempia ohjelmia.

Huono toteutus

Toteutus ei ole yhtä hyvä kuin ajatus. Toteutuksessa on ilmeisesti kaksi ongelmaa.

Ensinnäkin järjestelmä ollaan ottamassa käyttöön hallinnollisella päätöksellä, vaikka se on keskeneräinen. Keskeneräisen järjestelmän ottaminen käyttöön laajasti ja hallinnollisella päätöksellä ei ole koskaan hyvä ajatus. Keskeneräisen järjestelmän käyttöönotolla yleensä ajetaan tiehensä järjestelmän käytöstä eniten hyötyä saavat tahot, koska järjestelmä ei keskeneräisenä kykene vastaamaan käyttäjien tarpeisiin ja tuottamaan täyttä hyötyä. Menetettyä mainetta on myöhemmin vaikea paikata, vaikka järjestelmä myöhemmin kykenisikin tuottamaan palvelua täydellä teholla.

Toiseksi järjestelmä ei miellytä sen pääasiallisia käyttäjiä eli koulujen oppilaita. Oppilaat ovat tottuneet käyttämään viimeistelyjä järjestelmiä eikä keskeneräisen järjestelmän käyttö innosta. Tämä on yleinen ongelma nykyisin järjestelmäkehityksessä: mikään Facebookia, Twitteriä, Basecampia ja Google Drivea huonommin käytettävä järjestelmä ei menesty markkinoilla.

Asiakas kadoksissa

Miksi tässä kävi näin? Ajatus ja tarkoitus ovat olleet hyviä. Järjestelmän kehittämiseen on uutisen mukaan käytetty 150 000 euroa eli vajaat 200 työpäivää. Ongelmat eivät siis johdu liian halvalla tekemisestä.

Toteuttajat ovat varmasti tehneet parhaansa. Helsingin kaupungin edustajat ovat myös varmasti tehneet parhaansa ja noudattaneet kaupungin vakiintuneita käytäntöjä. Vakiintuneista käytännöistä puuttuu näet jotain projektin onnistumiselle olennaista: asiakkaan ymmärtäminen.

Tähän viittaa Helsingin kaupungin opetustoimen johtajan Liisa Pohjalaisen lausunto:

Pohjolaisen mukaan nyt kouluilta on kerätty palautetta, jonka pohjalta ePortfolio kehittelyä jatketaan yhdessä opettajien kanssa.

Järjestelmällä on näet muitakin asiakkaita kuin opettajat.

Keitä ovat asiakkaat?

Järjestelmän asiakkaita ovat he, jotka saavat järjestelmästä hyötyä. Kullakin järjestelmällä on yleensä useita asiakkaita. Jotta järjestelmä olisi menestyksekäs, on sen tuotettava hyötyä kaikille asiakkailleen. Järjestelmän kehittäjien on ymmärrettävä kaikki asiakkaat ja heidän tarpeensa, ominaisuutensa, odotuksensa ja kykynsä.

Keitä sitten ovat ePortfolion asiakkaat järjestelmän kehittäjän näkökulmasta? Asiakkaita on monia.

  1. Helsingin kaupungin opetusvirasto ja sen johto,  joka kustantaa kehitystyön ja joka edistää omia tavoitteitaan uuden järjestelmän käyttöönotolla
  2. Koulujen opettajat, jotka käyttävät ePortfoliota päivittäisessä opetustyössään ja joiden työtä ePortfolio helpottaa
  3. Oppilaiden vanhemmat, jotka seuraavat lastensa koulunkäyntiä
  4. Oppilaat, jotka käyttävät ePortfoliota oppimisen tukena ja jotka oppivat paremmin ja nopeammin ePortfoliota käyttäen

Jotta ePortfolio voisi olla menestys, on sen täytettävä ainakin näiden neljän ryhmän tarpeet ja tuotettava arvoa heille kaikille. Ylen uutisesta voi päätellä, että ePortfolion kehityksessä on keskitytty liian vähän arvon tuottamiseen opettajilla ja oppilaille. Koska oppilaat ja opettajat eivät koe saavansa arvoa järjestelmästä, he eivät halua käyttää järjestelmää. Jos järjestelmä tuottaisi opiskelijoille arvoa, he eivät valittaisi järjestelmän huonosta käyttöliittymästä. Huonokin käyttöliittymä on siedettävissä, jos järjestelmästä on ilmiselvää hyötyä.

Miten ymmärtää asiakkaan tarve?

Tietojärjestelmien kehittämisessä on valitettavan helppoa sekoittaa maksajan ja asiakkaan roolit. Usein tämä johtuu projektimallista, jossa kehitysprojektia johtaa ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana on joku hyvin korkeassa asemassa oleva johtaja ja jäseninä muita johtajia. Johtajilla ei välttämättä ole kovin hyvää ymmärrystä kaikkien asiakkaiden tarpeista. Johtajilla saattaa myös olla omaan asemaansa liittyviä tavoitteita ja kunnianhimoja, jotka menevät joidenkin asiakkaiden etujen edelle. Joskus johtajien kunnia saattaa myös estää virheiden myöntämisen.

Onneksi on kuitenkin olemassa yksinkertainen keino asiakkaan tarpeiden ja kaipaamaan arvon selvittämiseen: asiakkaan kanssa ajan viettäminen, asiakkaan toiminnan tarkka havainnointi ja asiakkaan elämän eläminen.

Hyvä keino oppia ymmärtämään asiakkaita ja heidän tarpeitaan on perehtyä muiden kuin tietojärjestelmäteollisuuden käyttämiin menetelmiin. Toyota on kuuluisa tavastaan lähettää uuden automallin pääsuunnittelija elämään kuukaudeksi pariksi automallin kohderyhmään kuuluvien kanssa. Yhdessä elämällä pääsuunnittelija ymmärtää myös tarpeet, joita asiakas ei osaa sanoa ääneen.

ePortfolion tilanteessa parasta olisi etsiä ryhmä, jolle jo tuotetut ominaisuudet ovat tärkeämmät kuin ne puutteet, joita järjestelmässä on. Koekäyttö on luonteva tapa silloin, kun järjestelmä on joillekin käyttäjille keskeneräisenäkin käytön arvoinen. Näin on tapana toimia yksityisellä puolella. Facebook oli aluksi tarkoitettu vain Harvardin yliopiston fukseille ja hiljalleen se tuotiin muidenkin käyttäjien käyttöön.

Oppia nosturiteollisuudesta

Toinen hyvä keino on tutustua muiden teollisuuden alojen tuotteisiin ja miettiä, miten niiden kehityksessä on otettu asiakas huomioon ja miten asiakkaan tarpeet näkyvät innovatiivisuutena ja arvontuottona tuotteissa. Yksi parhaista viime aikoina näkemistäni esimerkeistä on saksalaisen nosturivalmistajan Liebherrin mobiilinosturikonsepti.

Mobiilinosturista on netissä nähtävissä selkeä video  ja esite. Erityisesti videon katsominen kannattaa. Videosta käyvät selville olennaiset mobiilinosturille asetetut vaatimukset:

  • Pieni kääntösäde, jotta nosturilla pääsee mille tahansa rakennustyömaalle aivan kuten millä tahansa rakennustyömaalla vierailevalla ajoneuvolla.
  • Matala korkeus, jotta nosturilla voi ajaa kaupungissa ilman tarvetta erikoiskuljetukselle
  • Nopea pystytys alle 20 minuutissa, jotta nosturi voi siirtyä työmaalla paikasta toiseen
  • Nosturin operointi vaatii vain yhden henkilön eli saman, joka kuljettaa nosturia, mikä vähentää henkilöstökuluja
  • Riittävä nostokapasiteetti ja pitkä ulottuvuus
.

Näiden vaatimusten keksiminen on ollut mahdollista vain seuraamalla eri asiakasryhmien toimintaa ja ymmärtämällä miten nosturi voi tuottaa heille arvoa.

  • Uuden talon asukas saa arvoa, kun talo valmistuu nopeasti ja halvalla. Liebherrin mobiilinosturi auttaa tässä.
  • Uuden talon rakentaja säästää rahaa, kun hän voi tilata nosturin tarpeen mukaan ja vain lyhyeksi aikaa. Rakentajan ei tarvitse suunnitella rakennustyömaata ja rakennusjärjestystä nostureiden ehdoilla.
  • Nosturin omistaja – eli Liebherrin maksava asiakas – saa sitä enemmän arvoa, mitä useammassa paikassa hän päivän aikana ehtii käydä nostamassa ja mitä moninaisempiin paikkoihin hän nosturillaan pääsee.

Vastaavasti ePortfolion kehittäjien on syytä jatkossa viettää merkittävästi aikaa kouluissa opettajien ja oppilaiden kanssa. Pelkät työpajat ja kyselyt ja palautteen kerääminen eivät riitä. On pystyttävä elämään yhdessä arvoa saavien asiakkaiden kanssa. Vain siten voi ymmärtää mitä uuden järjestelmän pitäisi tehdä ja miten se pitäisi tehdä. Luonnollisesti tämä maksaa, mutta turhan järjestelmän tekeminen ja hallinnollinen käyttöönotto vasta kallista onkin.

Codento on mukana kehittämässä Helsingin kaupungille uutta kehittämisohjeistoa. Uusi malli ottaa huomioon asiakkaan ja hänen tarpeensa, jotta jatkossa tällaisilta ongelmilta vältyttäisiin.

Kuva: Flickr Creative Commons, Stefan Eldeby.

Tämän artikkelin on kirjoittanut Matti Kinnunen ja sitä ovat sittemmin muokanneet muut Codenton työntekijät.