Onko blockchain yrityksellesi pelkkä troijan hevonen?

Harvat uudet teknologiat ovat yhtä kiinnostavia ja samalla yhtä vaikeita hyödyntää olemassaoleviin liiketoimintamalleihin kuin lohkoketju, eli blockchain. Lohkoketjun kansikuvajutut bitcoin-kurssikäyrän kera ovat helposti kirjoitettavia, teknologiaan on sijoitettu valtava määrä rahaa ja näyttää siltä, kuin lohkoketjulla olisi todella helppo tienata miljoonia tai miljardeja. Lohkoketju on vieläpä todella hienoa teknologiaa!

Väitän silti voimakkaasti, että useimmille yrityksille lohkoketju on tässä vaiheessa pelkkä kangastus tai troijan hevonen, vaikeasti kaupallistettava superkiinnostava teknologia, joka häiritsee aivan yhtä kiinnostavien mutta nopeasti kaupallistettavien teknologioiden kehitystä.

Blockchain-hypestä tulee Itselle mieleen Ford-autovalmistajan Nucleon -konsepti, kuvankaunis amerikanrauta, jonka moottorina piti olla ydinreaktori. Kun ydinreaktorit olivat kuuminta hottia, niitä ajateltiin asennettavan autoihin, lentokoneisiin, juniin ja jokaiselle asuinalueelle. Todellisuus olikin sitten jotain muuta.

Vähän sama tilanne on lohkoketjun kanssa. Valtavan hienoa teknologiaa, jolla voidaan tehdä uusia palveluita, joita ennen ei olisi voinut kuvitellakaan. Valitettavasti suurin osa nykyisen liiketoimintamallin ja lohkoketjun yhdistelmistä on yhtä banaaleja kuin Fordin ydinreaktorilla käyvä henkilöauto – teoriassa mahdollisia, mutta härveleitä, joiden haitat eivät koskaan vastaa niistä saatua hyötyä.

Mistä sitten kannattaisi aloittaa? Itse ehdotan, että nyt on oikea aika jakaa uusien teknologioiden kehitys kolmelle eri tiimille tai striimille, jos tilanne on samanlainen kuin monilla asiakkaillamme.

  • Tiimi I

Useimmat organisaatiot ovat yllättävän käsityövaltaisia, kun niihin kunnolla tutustuu. Arkisia työvaiheita varten tulostetaan A4:ia, tieto siirretään järjestelmästä toiseen käsin tai eri järjestelmissä olevaa tietoa ei saada yhdistettyä fiksumpaa toimintaa varten.

Yritys, jonka tiedot ovat tällä tavalla hujan hajan ei voi onnistua uudistumisessa, mutta onneksi nykyään yhteisen näkymän luominen on halvempaa ja nopeampaa kuin koskaan aiemmin, eikä tätä varten ole pakko ostaa SAP:pia tai mitään muutakaan monoliittista sovellusta.

  • Tiimi II

Toisena striiminä etsisin kaikki ne kohdat, joissa arkisia päätöksiä tehdään täysin prosessin mukaisesti. Jokainen käsityönä tehty, tarkkaa byrokraattista prosessia noudattava päätös kannattaa automatisoida. Tiedon käsittelyn nopeuttaminen tuo yllättäviä hyötyjä, useimmiten sekä asiakkaalle että myynnille ja markkinoinnille.

  • Tiimi III

On vaikea saada rahoitusta tiimeille I ja II ilman vanhoista malleista poikkeavia liiketoimintasuunnitelmia. Asiat ovat rempallaan, koska loppujen lopuksi vanhassa maailmassa on ollut halvempaa teettää enemmän käsityötä kuin automatisoida prosessit loppuun saakka. Tämä on muuttunut viime vuosina. Automatisointi on jatkossa onnistumisen edellytys, eikä siitä voi tinkiä. Uudet tekoälyyn perustuvat liiketoimintamallit vaativat perustuksekseen hyvää tietoa ja organisaation, joka ei tuhlaa aikaa ja rahaa turhaan käsipelillä tunkkaamiseen.

Tekoäly, tai oikeastaan sen koneoppimiseksi kutsutut toteutustavat, ovat jo arkipäiväisiä. Kaikkien suurten internetyritysten, Googlesta Spotifyhyn, onnistumisen salaisuus on fiksussa koneoppimisen käytössä. Useimmilla toimialoilla tekoälyä fiksusti hyväksikäyttävä yritys tulee seuraavina vuosina pieksemään ne, joiden tekoälytiimi ei ole päässyt vauhtiin.

Kolmostiimi toimii myös loistavana kirittäjänä kahdelle muulle tiimille. Tieto, jonka yhdistäminen on vaikeaa tai johon liittyvät päätökset tehdään vielä käsipelillä, tulee yhdistetyksi ja automatisoiduksi, kun kolmostiimi lupaa sellaista, jota kilpailijalla ei ole – automaattisen asuntolainapäätöksen, juuri sinulle halvalla räätälöidyn puvun valmistuksen tai juuri sinun makuusi viritetyn illallisreseptin.

Me Codentossa autamme teknologiavalinnoissa ja olemme ammattilaisia Tiimien I, II ja III työssä. Etsimme jatkuvasti uusia arkkitehtejä teknologiatiimiimme ja teemme niin suuria kuin pieniä teknologiavalinta toimeksiantoja yksityisellä ja julkisella puolella.

 

Banneri Uuden verkkopalvelun teknologiavalinnat 2018

DevOps on kuin robotisaatio

DevOps on mukavan lähestyttävä trendi. Sitä voi tavoitella pienissä pätkissä ja jo ensi askeleista voi olla suuri hyöty, kunhan ne on oikein valittu.

Hyvien tai erittäin hyvien ohjelmistojen kehittäminen oli ennen kuin Rolls Roycen käsin rakentamista. Hidasta, kallista ja jokainen työvaihe vaati erikoisammattilaisen, jotta kokonaisuus ei kärsisi. Jokaisen vaiheen käsityö on asiakkaasta tuntunut tärkeältä, sillä onhan valitulla mallilla ennenkin saatu hyviä rollsseja.

Kokeilua ja yhteistyötä

DevOps on kokeilevan kehityksen toimintamalli, jossa sovelluksia kehitetään pikaisesti iteroiden ja matalalla kynnyksellä. Aiemmin kehittäjät (Development) ja tuotanto (Operations) ahersivat omissa siiloissaan ja yhteistyö ei ollut aina kovin tiivistä. Kehittäjät kehittivät ja tuotanto vastasi järjestelmien pyörityksestä. Siilojen väliin katosi paljon tärkeää tietoa.

Enää edes maailman superrikkailla ei ole varaa tehottomiin työtapoihin. Tehtailla noudatetaan kiltisti tehokkaita Lean-menetelmiä ja ne työvaiheet, jotka voidaan, automatisoidaan robotein ja alihankinnan kautta. Turhat siilot on purettu. Kun kokonaisuus on hyvin hallittu, teknologia ei heikennä laatua vaan itse asiassa parantaa sitä.

“DevOps tarvitsee olutta”, innosti seminaaripuheessaan virolainen DevOps-evankelista Kaimar Karu, tarkoittaen sitä, että kehittäjien ja tuotannon tulee viettää aikaa yhdessä ja tutustua toisiinsa.

DevOpsilla parempaa softaa nopeammin

DevOps on toimiva kattonimi sille, että ohjelmiston kehittämistä, testausta, käyttöönottoa ja ylläpitoa lähestytään prosesseina, jotka kannattaa mahdollisuuksien mukaan saada kerrasta toiseen tehtyä juuri samalla tavalla. Investoimalla alussa työaikaa, ja ehkä vähän työkaluihinkin, saadaan työvaiheet, joiden teko oli ennen työlästä, toimimaan täysin tai osin automaattisesti.

Kun DevOpsissa onnistutaan, yritys menestyy ja paradoksaalisesti Rolls Roycen tai Valmetin autotehtaan tavoin, palkkaa lisää väkeä tekemään yhä enemmän tulosta. Suurin hyöty on usein siinä, että hyvin robotisoitu, eli devopsattu, ohjelmistokehitys tuottaa parempaa softaa nopeampaan tahtiin. Tällaista on mukava kaupata asiakkaille.

Moni uusi johtamismalli on haastava ottaa käyttöön, sillä monista malleista saadaan hyötyjä vasta vuosien kuluttua. DevOps on käyttäjäystävällisempää ja ketterämpää. Useimmissa organisaatioissa ensivaiheet, kuten ohjelmiston automaattinen kääntäminen lähdekoodista ajokelpoiseksi (continuous integration eli CI) tai ohjelmiston automaattinen asentaminen käännöksen jälkeen testilaitteistoon, kuten servereille, on varsin suoraviivaista.

Oletko ottanut jo ensimmäisen askeleen devopsiin yrityksessäsi? Mitä ajattelit tehdä tämän eteen seuraavassa strategisessa suunnittelupalaverissa?

-Petri
Twitter @aukia