S3-kokemuksia belgialaisessa nunnaluostarissa

Ensimmäinen Sociocracy 3.0 Practitioner Course Level 2 -koulutus järjestettiin syyskuussa Belgiassa, alkuperäisten Sosiokratia 3.0 -mallin kehittäjien järjestämänä. Codentolaisille Anu Takalalle ja Karoliina Luodolle jatkotason koulutus tarjosi paitsi kauniita luostarimaisemia keskellä belgialaista maaseutua, myös välineitä S3-päätöksenteon fasilitointiin sekä tukun uusia oivalluksia. Tarjolla iltamietinnöille oli myös olutta, luostarissahan sitä oltiin.

Kaikilla koulutukseen osallistuneilla oli jo kokemusta mallin toteuttamisesta omissa organisaatioissaan, joten pelkän Sosiokratia 3.0:en liittyvien perustermien ja käytänteiden kertaamisen sijaan päästiin vaihtamaan aitoja käytännön kokemuksia ja pohtimaan ratkaisuja koettuihin haasteisiin.

Sosiokratia 3.0 -mallin alunperin kehittäneet Bernhard Bockelbrink ja James Priest olivat mukana koulutuksessa. Oli todella hienoa päästä heijastelemaan ajatuksia molempien mallin kehittäjien kanssa – perustajista Bockelbrink ei itse kouluta mallia, joten hänen osallistumisensa ylipäänsä oli harvinaista herkkua. Lisäksi kolmantena kouluttajana toimi niin ikään mallin kehittämisestä vastuussa oleva Liliana David.

Kokemuksien jakaminen tärkeä anti

Koulutukseen osallistui paljon Lean- & ketterien menetelmien parissa yleisestikin työskenteleviä konsultteja ja asiantuntijoita. Vaikka nämä menetelmät ja itseohjautuvuus ovat usein nimenomaan ohjelmistoprojektien keskiössä, koulutuksen osallistujissa ei ollut pelkästään ohjelmistoalan yrityksiä, vaan joukkoon mahtui monipuolinen kattaus eri toimialojen organisaatioita.

Kansainvälisen osallistujakunnan joukossa oli ohjelmistokehityskonkarien ja Agile-konsulttien lisäksi mm. terveydenhoitoalan edustajia sekä asukasyhdistysten kanssa työskenteleviä toimijoita. Ja kaikilla oli kuitenkin yhteinen tarve mahdollistaa osallistavaa päätöksentekoa sekä viedä toimijoita itseohjautuvampaan suuntaan.

Codentolla S3-mallia on harjoiteltu kohta jo pari vuotta, ja muiden organisaatioiden kokemusten kanssa löytyi paljonkin yhteneväisyyksiä. Workshopeissa vaihdettiin ajatuksia ja käytännön esimerkkejä erilaisten organisaatioiden Sosiokratia 3.0 -hankkeista, ja pohdittiin ratkaisuja kohtiin, joissa kompastelua tapahtuu. Lisäksi mietittiin miten vaikkapa päätöksentekoa kannattaisi fasilitoida, jotta S3-mallin peruselementeistä mm. suostumuspohjaisuus, läpinäkyvyys, jatkuva parantaminen ja tehokkuus toteutuisivat – oli kyse sitten espanjalaisesta, venäläisen tai hollantilaisesta työkulttuurista muilta osin.

S3 ei ole pelkkiä ulkoisia sääntöjä

Monet osallistujista olivat kokeneet S3-termistön hankalahkoksi omaksua ja päätöksenteon erilaiset käytännöt haasteelliseksi selittää yleisöille, jotka ovat tottuneet perinteisen mallin kokouskulttuuriin ja  valta-asetelmiin. Codentollakin ensimmäiset S3-mallin mukaiset palaverit kuluivat monesti esimerkiksi sen pohdintaan, missä järjestyksessä palaveriin kuuluva check in -kierros tulisi tehdä. Toisinaan toki kuuluu vieläkin huokauksia, kun työtuolien hankintaan paneudutaan S3-mallisella pieteetillä.

Koulutuksen suurimmaksi anniksi nousikin oivallus siitä, että oikeaoppisten sanaston ja S3-käytäntöjen sijaan tärkeämpää on ymmärtää, miksi mallissa toimitaan sosiokratian määrittelemällä eikä ns. perinteisellä tavalla. Termien oikeellisuuden pohtimisen sijaan olisi olennaisempaa miettiä, mikä on se ongelma tai jännite päätöstarpeen taustalla, ja miksi esimerkiksi ollaan keräännytty tietyn päätöksen ääreen ja että asiaa ovat ratkaisemassa ne, joita asia koskee.

Käytännön harjoitustakin toki tarvitaan varsinkin tilanteessa, missä uusien rekryjen kautta saapuu väkeä, jotka ottavat vasta ensiaskeliaan mallin parissa. Kun S3 on ajettu osaksi organisaation normaalia arkea, on myös helpompi keskittyä niihin motiiveihin ja voimiin, joiden takia päätöksentekoa halutaan ylipäänsä tehdä S3-mallilla, sosiokratian meta-tasoon.

Sosiokraattisessa päätöksenteossa kaistaa halutaan erityisesti käyttää päätöksiin ajavien jännitteiden ja drivereiden tunnistamiseen. Käytännön fasilitoinnissa se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että osataan tunnistaa, milloin asia on sellainen, että se oikeasti vaatii yhteistä päätöksentekoa ja milloin asian voi vain tehdä alta pois. Sama asia käytännössä: toimiston käytännönjärjestelyjen osalta on olennaista, että kaikilla on mahdollisuus olla mukana päätöksenteossa, mutta sen puhelimen varavirtalähteen voi vaikka hankkia ihan itse, sen kummemmin lupia kyselemättä. Mukava työkaveri toki kysyy siihen päälle, josko joku muukin tarvitsee samanlaista, niin hoituu sitten kerralla pelivermeet työkaverillekin.

S3 vaatii myös päätöksenteon perustyötä

Mallin omaksumisen ja toiminnan kannalta on erityisen tärkeää, että ne, jotka ovat organisaatiossa perehtyneet tarkemmin Sosiokratia 3.0 -malliin, vievät tietoa eteenpäin ja auttavat ihmisiä siinä kohtaa kun tukea kaivataan. Toinen koulutuksen tuoma tärkeä oivallus oli se, että S3-mallin päätöksenteko ei kaikesta toimivuudestaan huolimatta pelasta normaaleilta hyvän päätöksenteon arkiruutineilta.

Päätösten ja asioiden valmistelu on edelleen ja ehkä jopa entistäkin tärkeämpää. Kun yhteinen päätös tehdään esim. 40 ihmisen voimin, keskustelussa asiassa pitäytyminen on olennaista ihan puhtaan ajankäytön vinkkelistä. Jännitteiden havaitsemiseen ja analysointiin, drivereiden luontiin sekä haasteiden ratkaisuehdotuksiin pitää käyttää valmistelussa aikaa, jotta malli palvelisi tarkoitustaan ja ihmiset pääsisivät jo hyvin varhaisessa vaiheessa päätöksentekoon mukaan.

Harjoituksen tuloksena hyvin valmisteltu sosiokratian mukainen päätöksenteko voi sitten tapahtua nopeastikin. Tästä esimerkkinä vaikkapa eräs Codenton viikkopalaveri: normaalien agenda-asioiden (12 piirin kuulumiset) lisäksi päätettiin yhteisesti sekä yrityksen hallituksen uudesta organisoitumisesta, seuraavan vuoden kasvutavoitteista että Codenton mentorointimallista. Kestoa tällä koko henkilöstön palaverilla oli 49 minuuttia!

Sosiokratia 3.0 -mallia kehitetään edelleen niin kokemusten kuin organisaatioiden tarpeidenkin pohjalta. Koulutuksessa tuli uusina S3-asioina paljon sellaista, jonka avulla myös isommat organisaatiot pystyvät hyödyntämään mallia päätöksenteon välineenä. Näissä ollaan usein totuttu hierarkisiin rutiineihin, jolloin hyppääminen S3-malliin voi olla haasteellista – mutta myös varsin vapauttava kokemus kun kaikki, joilla on asioihin annettavaa ja joita päätös koskee pääsevät vaikuttamaan päätöksiin.

Koulutuksen jälkeen Codenton S3-arki jatkuu entistä turvallisemmissa puitteissa. Anu ja Karo pyrkivät osaltaan varmistamaan että ne Sosiokratia 3.0 -käytännöt, joita Codentolla käytetään, eivät lähde ilman syytä irtoamaan kehittäjien tarkoittamasta suunnasta vaan pysyvät ajan tasalla ja elinvoimaisena. Ja ensisijaisesti palvelemassa tarvetta organisoitua ihmisläheisten perusperiaatteidensa kautta.

 

Katso Codenton avoimet työpaikat