uutiset

Selvitys: Suomalaiset lean-menetelmiä käyttävät yritykset menestyvät paremmin

kirjoittanut codento kommentoi

Selvitimme lean-menetelmiä käyttävien suomalaisten organisaatioiden lean-toiminnasta saamia hyötyjä ja kokemuksia. Puolet vastaajaorganisaatioista kertoi toiminnan tehostuneen lean-menetelmien avulla, ja lähes puolet oli onnistunut parantamaan myös asiakastyytyväisyyttä. Tutkimuksen kiinnostava löydös oli myös se, että laajalti lean-menetelmiä käyttävien organisaatioiden talouskehitys oli ollut suotuisampaa kuin verrokeilla. Lataa vuoden 2016 selvitys  täältä. Myös vuoden 2017 selvitys on ladattavissa maksutta.

Tehoa ja työtyytyväisyyttä leanillä

Puolella kyselyyn vastanneista organisaatioista (50,6 %) toiminta tehostui lean-menetelmien avulla. Lähes puolet (44,6 %) paransi sen avulla asiakastyytyväisyyttä. Henkilökohtaisella tasolla lean-menetelmien käyttäjät saivat enemmän aikaiseksi (45,8 %), kykenivät jättämään turhia asioita tekemättä (47 %). Työtyytyväisyyskin lisääntyi (43,4 %). Sen sijaan kustannussäästöjä oli jäljitetty vähemmän (28,9 %). Tämän taustalla lienee mittaamisen haasteellisuus. Kustannussäästöjä saadaan usein välillisesti esim. säästettynä työaikana, ja tällöin mittareiden asettaminen on hankalaa.

Lähes kaikilla vastaajaorganisaatioilla, joilla lean oli laajalti käytössä, talouskehitys oli samalla tai paremmalla tasolla kuin viisi vuotta aiemmin. Heikentyneen talouskehityksen organisaatioilla lean oli huomattavasti harvemmin käytössä. Näyttää siis siltä, että leanin käyttö tavalla tai toisella korreloi taloudellisen menestyksen kanssa.

Käytön kohteena ohjelmisto- ja kehitysprojektit

Lean-menetelmien käyttökohteiden kärjessä olivat ohjelmisto- ja kehitysprojektit. Lean-menetelmiä käytetään laajimmin ohjelmistoprojektin suunnittelu- ja toteutusvaiheeseen (56,6 ja 65,1 %) sekä jatkokehitykseen ja ylläpitoon (49,4 %). Tultaessa kohti päivittäisjohtamista ja tuotantoa käyttö väheni merkittävästi.

Valtaosassa organisaatioista leanit menetelmät ovat tuore tuttavuus, eli niitä oli käytetty yhdestä viiteen vuotta (57,8 %). Leanien ja ketterien menetelmien käyttö on yleistynyt etenkin suomalaisessa julkishallinnossa. Menetelmistä suosituin oli Scrum ja sen konseptit kuten kehitysjono, retrospektiivit ja tuoteomistajarooli. Kakkossijalle kiilasi Kanban.

Tuoteomistajan rooli haasteellinen

Selvityksen muita löydöksiä ovat kiinnostavat havainnot Scrumiin liittyvästä tuoteomistajan haasteellisesta roolista sekä miten eri menetelmien käyttö projektien eri vaiheessa vaikuttaa tuloksiin ja toimintaan. Tuoteomistajaroolin mukana olo heikensi koettua ymmärrystä kehittämistarpeista sekä sitä, miten kehityshankkeiden toteutuksen koetaan sujuvan. Lean-menetelmien johdonmukainen käyttö läpi projektien elinkaaren synnytti vastaajaorganisaatioissa parhaat kokemukset – jos projektin vaiheissa käytettiin sekaisin eri menetelmiä, tulokset huononivat.

83 vastaajaa

Kyselyyn osallistui 83 vastaajaa sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Vastaajista 53 % oli yli 200 hengen organisaatioista.

Lataa vuoden 2016 raportti maksutta

Lean-menetelmät Suomessa 2016 -raportin voi ladata kokonaisuudessaan täältä.

Vuoden 2017 selvitys on valmistunut!

Lataa Lean-menetelmät Suomessa 2017 -raportti maksutta täältä.

Lisätietoja antaa

Petri Aukia, toimitusjohtaja, Codento Oy
Email   petri.aukia@codento.com
Puhelin +358 400 438610
Twitter @aukia

Lisätietoja saat myös Miika Kuhalta, joka on yksi selvityksen tekijöistä

Miika Kuha, lean-konsultti, Codento Oy
Email miika.kuha@codento.com
Puhelin +358 40 552 4552
Twitter @kuha

Hansel-puitesopimus: kumppanitapaaminen

kirjoittanut codento kommentoi

 

Codento valittiin Hanselin IT-konsultoinnin puitesopimukseen 2015-2019 alueille A (Projektinhallinta- ja integraattoripalvelut), B (Määrittely- ja arkkitehtuuripalvelut) ja F (Tietoturvallisuus, auditoinnit ja varautuminen). Valmistautuaksemme uuden sopimuskauden alkuun järjestimme torstaina 4.6. tapaamisen Hansel-puitesopimuksen yhteistyökumppaneillemme täällä konttorillamme.

Tapaamisen tarkoituksena oli paitsi kertoa Hansel-puitesopimuksesta, myös koordinoitua ja hioa työnjakoa. ”Kumppanitapaamisesta voin sanoa, että se oli erinomaisen hyvähenkinen tapahtuma,” tuumasi Tommi Ullgrén, Codenton julkishallinnon asiakkuusvastaava. ”Vaikka kumppanijoukossamme on hyvin erilaisia yrityksiä, joista osa on kilpailijoita keskenään, niin tavoittelemme sitä, että he löytävät muitakin yhdessä tekemisen tapoja, kuin Hanselin puitesopimuksessa toimiminen,” Tommi jatkoi.

Tilaisuuden aluksi Tommi kertoi kumppaneillemme Hansel-puitesopimuksesta ja yhteistyökuviosta. Myös toimitusjohtajamme Petri Aukia ehti paikalle puhumaan siitä, mitä julkishallinto odottaa Hansel-toimittajilta, ja miten nämä odotukset näkyvät tarjouspyynnöissä sekä niihin vastaamisessa, miten taas projektien aikana. Iltaan mahtui mukavasti myös vapaata keskustelua ja verkostoitumista codentolaisten ja kumppanien kesken.

hansel-puitesopimus5
Petrikin pääsi puhumaan.

”Kun puhuimme alihankkijoiden kanssa, vahvistui käsitykseni siitä, että meillä on todella paljon yhteistä,” totesi Petri tapaamisen jälkeen. ”Määrittelytyössä mukana olevilla konsulteilla on selvästi aito halu auttaa julkishallintoa määrittelemään hankkeita, jotka onnistuvat riskittömämmin ja paremmin. Tietoturvapuolella taas konsultit näkivät yhteiseksi missiokseen, että he haluaisivat auttaa julkishallintoa jo hankkeiden alkuvaiheessa. He pohtivat yhdessä sitä, miten tehdä projekti, joka on alusta asti turvallinen,” Petri tiivisti illan keskusteluja.

Mistähän sitten puhuttiin projektinhallintaryhmän kesken? ”Tärkein teema oli ketterän julkisen hankinnan mahdollistaminen, jossa on kaksi erillistä osa-aluetta; ensinnäkin ketterän toimintamallin kuvaaminen ja kouluttaminen asiakkaalle, sekä siihen liittyvä kilpailutuskonsultointi, toisekseen asiantuntijapalvelut,” kuvaili Tommi.

hansel-puitesopimus2
Pientä purtavaa suulle, vähän suurempaa aivoille.

Yhteistyökumppaneitamme Petri kuvailee seuraavasti: ”Kumppanikonsortiomme on yksi Suomen suurimpia. Se on merkittävän kokoinen osaajajoukko, josta löytyy paitsi kyky metodologiseen osaamiseen, niin myös toimiala-osaamiseen kaikkialla julkishallinnon toiminnassa.”

Halusimme tietysti antaa puheenvuoron myös mahtaville kumppaneillemme. Kysyimme, mitä Hansel-puitesopimus merkitsee juuri heille. ”Toivottavasti syvällistä yhteistyötä Codenton kanssa,” sanoi Jesse Peurala, Fraktion toimitusjohtaja ja yksi perustajista. ”Hansel-sopimus on tosi tärkeä meille. Yhteiskumppanien avulla voimme saada hyviä ja haastavia hankkeita,” kiteytti Jaana Mäkelä, Spaniteo Oy:n palvelujohtaja. Marko Kuusniemi, Solinor Oy:n liiketoiminnan kehittämisjohtaja, taas kommentoi seuraavaa: ”Yhteistyö Codenton kanssa Hansel-sopimuksen osalta mahdollistaa meille pääsyn kehittämään digitaalista yhteiskuntaa.”

Lopuksi haluamme vielä jakaa kanssanne ketterän ratkaisumme oven auki pitämiseen.

hansel-puitesopimus3
Toimii se näinkin.

Codento valittu Hanselin IT-konsultointi 2015 – 2019 -puitesopimuksen alueille A, B ja F

kirjoittanut Karoliina Luoto kommentoi

Hanselin IT-konsultointi 2015 – 2019 -puitesopimuskilpailutuksen tulokset saivat lainvoiman 5.5.2015. Voimme nyt nöyrinä ja samalla ylpeinä kertoa, että Codento ja yhteensä 51 loistavaa alihankkijakumppaniamme jatkavat työtä onnistuneiden julkishallinnon IT-projektien eteen myös uudessa Hansel-puitesopimuksessa.

Codenton palveluita saa uuden IT-konsultointi 2015 – 2019 -Hansel-sopimuksen kautta seuraaville alueille:

  • A: Projektinhallinta- ja integraattoripalvelut
  • B: Määrittely- ja arkkitehtuuripalvelut
  • F: Tietoturvallisuus, auditoinnit ja varautuminen

Tuloksista tarkemmin Hanselin omilla sivuilla:
https://www.hansel.fi/uutiset/it-konsultoinnin-hankintapaatokset-ovat-nyt-lainvo
https://www.hansel.fi/uutiset/hankintapaatokset-it-konsultoinnista 

“Olemme innoissamme kilpailutusvoitosta”, kertoo Codenton julkishallinnon asiakkuuksista vastaava Tommi Ullgrén. “Meidän hommanamme on poistaa asiakkaiden stressiä ja tehdä julkishallinnon IT-hankkeista parempia ja onnellisempia. Sitä työtä pääsemme nyt jatkamaan.”

Muutosagentin työrukkanen on siis hihat käärittynä valmiina projektien kimppuun. Ota yhteyttä.

Hiljaa virtaa Amazon

kirjoittanut codento kommentoi

Amazonin Web Services -osasto on syksyn aikana julkaissut paljon uutta ja mielenkiintoista tavaraa. Muutokset lisäävät EC2- että S3 -palveluiden houkuttavuutta reilusti.

Syyskuussa Amazon esitteli uuden mikroinstanssityypin. Ne ovat pienitehoisia, mutta naurettavan halpoja. Tunnin kapasiteettisiivun saa noin neljäsosalla small-instanssin hinnasta eli parilla sentillä tunnilta. Kuukauden yhtäjaksoinen käyttö maksaa reilun kympin. Vääntöä löytyy noin kolmannes small-instanssiin verrattuna, minkä lisäksi mikroja saa myös 64-bittisinä.

Mikrot vääntyvät luontevasti esimerkiksi kuormitustestaajiksi: Bees With Machine Guns.

Erityisen mielenkiintoisiksi mikroinstanssit tulevat uusille asiakkaille suunnatun ilmaiskampanjan myötä. Marraskuun alusta alkaen uudet asiakkaat saavat jokaisesta AWS-palvelusta tuntuvan läjän ilmaisnäytteitä:

  • 750 tuntia / kk mikroinstanssia (eli käytännössä yksi ilmainen instanssi!)
  • 10 gigatavua EBS-tilaa
  • 5 gigatavua S3-tilaa ja 20 000 hakua / kk
  • ja muuta SQS:lle, SNS:lle, SimpleDB:lle, yms.

Jos tilaat joululahjakirjasi Amazonilta, niin naksuta samalla itsellesi ilmainen pilvipalvelin. Laskutustiedotkin menevät kätevästi yhdellä kertaa.

Se tietojenkäsittelystä. Seuraavaksi niiden siirtoa ja säilytystä: S3 ja CloudFront.

Edellä mainitun ilmaiskampanjan lisäksi Amazon laski S3:n hinnoittelua hieman ja laski volyymihinnoittelun alarajaa.

S3 sai myös juuri kyvyn vastaanottaa tiedostoja useammassa osassa. Tätä on kerran jos toisenkin toivottu. Viimeeksi vasta tällä viikolla jouduimme asiakkaalle toteamaan, ettei S3 nykyisellään tähän taivu. Tilanne muuttui seuraavana päivänä.

Lähetettävän tiedoston voi pilkkoa ziljardiin palaan ja siirtää ihan missä järjestyksessä haluaa. Rinnan, sarjassa, viikon välein, etuperin, takaperin… S3 ei välitä. Siirto täytyy kuitenkin muistaa erikseen merkitä valmiiksi tai peruutetuksi. Hinnoittelun osalta huomautan vielä, että laskutus lähtee käyntiin ensimmäisestä palasta ja jatkuu osittaistenkin tiedostojen osalta siirron peruuttamiseen asti.

Olen tähän saakka käyttänyt CloudFrontista kuvausta “S3:n päälle rakennettu semi-CDN”. Vaan näin se maailma muuttuu. CloudFront heitti tällä viikolla “public beta”-viitan harteiltaan ja irroittautui S3:sta. Nyt voit käyttää myös omia palvelimiasi origin-palvelimina. Oman palvelimen käytöstä ei tule mitään lisäkuluja. Samalla Amazon takaa CF:lle 99.9% tavoitettavuuden.

Tekniset detailit oman palvelimen käytöstä löytyvät dokumentaation liitteestä.

Tämän artikkelin on kirjoittanut Antti Rasinen ja sitä ovat sittemmin muokanneet muut Codenton työntekijät.